Britanniassa on päädytty korvaamaan nykyiset, kymmenessä vuodessa vanhentuvat, ydinvoimalat uusilla. Aikataulusta ollaan jo nyt pahasti myöhässä, toisaalta britit kasoo, ettei mitään muitakaan vaihtohtoja ole.
Britannian nykyisten voimalaoiden (9 voimalaa, 16 reaktoria) purku ja voimalatonttien siivous tulee maksamaan veronmaksajille 46 miljardia puntaa. Tämän päälle tulevat vielä mm Sellaifieldin ja sen ympäristön purku ja putsaus, lähes saman verran. Koko summa oli 5 vuotta sitten 76 miljardia puntaa, toteutuessaan se todennäköisesti kaksinkertainen.
Britanniassa ollaan rehellisempiä kuin esim Suomessa: siellä uskalletaan laskea ydinvoiman kustannukset ja sekin osuus joka lankeaa veronmaksajille. Siellä myös myönnetään, että ydinvoima on kallista ja vaaditaan sille valtion tukea, sama määrä kuin tuulimyllyille.
Ydinvoimalaoiden purkukustannukset Britanniassa ovat yli kymmenkertaiset verrattuna Suomen vastaavaan arvioon.
Britannian nykyisten voimalaoiden (9 voimalaa, 16 reaktoria) purku ja voimalatonttien siivous tulee maksamaan veronmaksajille 46 miljardia puntaa. Tämän päälle tulevat vielä mm Sellaifieldin ja sen ympäristön purku ja putsaus, lähes saman verran. Koko summa oli 5 vuotta sitten 76 miljardia puntaa, toteutuessaan se todennäköisesti kaksinkertainen.
Britanniassa ollaan rehellisempiä kuin esim Suomessa: siellä uskalletaan laskea ydinvoiman kustannukset ja sekin osuus joka lankeaa veronmaksajille. Siellä myös myönnetään, että ydinvoima on kallista ja vaaditaan sille valtion tukea, sama määrä kuin tuulimyllyille.
Ydinvoimalaoiden purkukustannukset Britanniassa ovat yli kymmenkertaiset verrattuna Suomen vastaavaan arvioon.
Vastaukset 18
Vanhimmat
http://www.kauppapolitiikka.fi/Public/default.aspx?contentid=265719&nodeid=41394&contentlan=1&culture=fi-FI
Linkki unohtui.
Britanniassa termi decommissioning käsittää myös kaiken ydinjätehuollon. Siellä ydinjätehuolto on tähän asti jokseenkin täysin laiminlyöty, eli myös laitosten käytön aikana kertyneistä jätteistä on huolehdittava niiden laitosten käytöstäpoiston yhteydessä. Brittireaktorit ovat grafiittididasteisia kaasujäähdytteisiä reaktoreita, jotka ovat kaikkein hankalimpia käytöstäpoistoa ajatellen. Lisäksi monet laitokset ja niiden sijaintipaikat ovat saastuneet kemiallista aineista. Nuo brittien käytöstäpoisto ovat varsin huono referenssi Suomen laitoksia ajatellen.
http://www.kauppapolitiikka.fi/Public/default.aspx?contentid=265719&nodeid=41394&contentlan=1&culture=fi-FI
" Ydinvoimalle on annettu keskeinen rooli Britannian energiapoliittisia uudistuksia koskevissa suunnitelmissa. Ison-Britannian energiapolitiikka nojaa ydinvoiman käyttöön. Hallitus pyrkii luomaan poliittisen kehyksen, jonka turvin ydinvoima myös jatkossa on turvallinen ja luotettava osa Britannian energiantuotantoa."
Noinhan asia on.
K.Late kauhistelee turhaan ydinnvoimaloiden purkukustannuksia Englannissa. Englantilaisten mielestä kustannukset ovat kohtuullisia. Ei ydinvoimalle muuten olsi annettu keskeistä roolia Britannian energiapoliittisissa suunnitelmissa tulevaisuutta ajatellen.
"K.Late kauhistelee turhaan ydinnvoimaloiden purkukustannuksia Englannissa."
No en minä tuota juurikaan kauhistele, vaan lähinnä sitä isoa vedätystä, joka koskee suomalaisten ydinvoimaloiden purkua. Viimeiseen asti salataan se, että voimayhtiöt maksavat purkamisesta vain yhden viidesosan (jos sitäkään) ja veronmaksajat loput.
Olen kyllä realisti ja aina tiennyt, että me tavalliset tallaajat maksamme lopulta kaiken, viimeiseen atomiin asti. Lähinnä tässä näkyy kahden sivistysvaltion ero, Britanniassa kansalaisille pyritään kertomaan totuus ja homma on läpinäkyvää, Suomessa on Tsaarinajan perinteet, kansa koostuu moukista, joita ohjaillaan tiettyyn suuntaa aina yhden totuuden voimalla ja pimittämällä taustalla olevat faktat.
" Ydinvoimalle on annettu keskeinen rooli Britannian energiapoliittisia uudistuksia koskevissa suunnitelmissa. Ison-Britannian energiapolitiikka nojaa ydinvoiman käyttöön."
Noin on sivistysvaltiossa Britanniassa. Keskeinen rooli ydinvoimalla on myös Suomen sähköntuotannossa.
Sivistysvaltioita molemmat, Britannia ja Suomi.
Late puhuu varsinaista skeidaa noista purkamiskustannuksista. Parempi referenssi on jo purettujen kevytvesireaktoreiden käytöstäpoistokustannukset, kuin jotkut alustvat arviot englantilaisten grafiittireaktoreiden käytöstäpoiston kustannuksista.
Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannukset on meillä kerätty etukäteen ydinsähkön hinnassa ja rahastoitu. Tarkastellaan vaikkapa Fortumia. Kun Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttö lopetetaan, se on yhä ydinlaitos ja Fortum on yhä luvanhaltija, siitä huolimatta tuleeko Loviisaan uusia ydinyksikköjä vai ei. Fortum on velvollinen toteuttamaan laitoksen purkamisen, omilla rahoillaan, ja sitä mukaa kuin purkaminen edistyy, se saa palautusta ydinjäterahastosta. Jos jokin vaihe tulee arvioitua kalliimmaksi, palautus rahastosta jää pienemmäksi kuin todelliset kustannukset. En ymmärrä, miten veronmaksajien pitäisi tähän osallistua.
TVO:n suunnitelmissa on viivästetty purkaminen Ol1&2 yksiköille, mihin on perusteet. Kuitenkin niiden purkaminen tapahtuisi Ol-3:n (ja mahdollisen Ol-4:n) käyttöaikana, eli silloin TVO on olemassa tuottoisana yhtiönä. Eli jos purkaminen tulee rahastoitua kalliimmaksi, mahdollisten lisäkustannusten maksaja on olemassa. On myös muistettava että käytöstäpoistokustannukset päivitetään kuuden vuoden välein, ja viidenkymmenen vuoden kuluessa saamme paljon uutta kustannustietoa.
On suorastaan surkuhupaisaa, että Late ottaa esimerkiksi Englannin, maan joka on pahimmin sählännyt ydinenergia- ja ydinjäteasioissa. Englannissa alettiin puhua ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannuksista oikeastaan vasta sen jälkeen kun Decommissioning Authority perustettiin vuonna 2004. Asiantuntijapiireissä britit ovat kateellisia suomalaisille, jotka ovat hoitaneet asiat sekä lainsäädännöllisesti että käytännössä erinomaisesti. Mutta toisaalta loogista: viheruskovaisena Late ihailee kaaosta ydinenergia-asioissa, kun taas pitkäjänteinen suunnitelmallinen toiminta aiheuttaa närästystä.
Ilmaista energiaa ei ole! Ilmaisia lounaita ei ole.
Tekniikkaa me rakastamme ja siitä hinnan maksamme, ihan kaikki!
Haaveilijat haaveilkoon paluusta maalle, kommuuneihin ja kynttilän valoon.
"Ilmaista energiaa ei ole! Ilmaisia lounaita ei ole.
Tekniikkaa me rakastamme ja siitä hinnan maksamme, ihan kaikki!"
Khehheee. Te nukeloverssit olette aina toitottaneet, että ydinvoima on edullisinta meille kaikille. Onko nyt sitten krapula?
Minä en pidä hintaa minään kriteerinä. Ydinvoima vois maksaa vaikka tuplasti, jos olisin varma, että se on turvallista, eikä siiä oteta liian suuria riskejä. Minulle ei tule krapulaa energian hinnoista, koska olen itse valmis maksamaan enemmän puhtasta ja turvallisesta energiasta.
"Mutta toisaalta loogista: viheruskovaisena Late ihailee kaaosta ydinenergia-asioissa, kun taas pitkäjänteinen suunnitelmallinen toiminta aiheuttaa närästystä."
Khehe. Pitäisikö tuossa oikeastaan lukea:.... pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen vedätys...
No, ajat olivat silloin sellaiset ja tuotakin asiaa tullaan vielä korjaamaan, mitä lähemmäksi se tulee. Ja jos tajuaa sen, että kuluttaja, loppukäyttäjä, veronmaksaja lopulta maksaa ihan kaiken (siis myös ydinvóimaloiden rakentamisen) muutenkin, niin eihän tuossa ole isoa vahinkoa tapahtunut. Jos arviot purkukustannuksista olisi päivitetty kohdalleen, niin silloin maksaisimme vähän korkeampaa sähkönhintaa jo nyt.
Eniten tässä pelottaa se, että tullaanko koskaan kunnollista käytöstäpoistoa, purkua, loppusijoitusta ylipäätänsä tekemään. Eurooppa on menossa ruvelle ja tällaisiin kalliisin( uskokaa pois, ne kalliimpia kuin voimme edes nyt laskea) projekteihin ei välttämättä ole tulevaisuudessa edes rahaa. Jos kunnollinen loppusjoitus alksisikin jo 2020-2030, niin Suomessakin sen täytyisi jatkua vähintään sata vuotta eteenpäin ja jos OL 4 rakennetaan, niin vieläkin pidemmälle.
Uskon, että maailma ei selviä ydinjätteistään.
Ei sun kauan tarvitse odottaa hyvää referenssiä. Ruotsin Barsebaäclin laitoksen purkun kai käynnistyy sitten kun Forsmarkissa olevaa loppusijoitusluolaa saadaan laajennettua sen jätteitä varten. Barsebäckin käytöstäpoistokonsepti on kalliimpi kuin Olkiluodon, koska siinä ei pystytä hyödyntämään etuja, jotka saadaan loppusijloituksesta laitospaikalle.
Tähän asti toteutetuista käytöstäpoistohankkeista paras referenssi on Trojanin 1130 MWe painevesilaitoksen purkaminen, 230 MUSD ilman käytetyn polttoaineen huoltoa.
Tuossa on ruotsalaisten käsitys purkukustannuksista, referenssinä Trojan:
http://www.stralsakerhetsmyndigheten.se/global/publikationer/rapport/avfall-transport-fysiskt-skydd/2011/ssm-rapport-2011-03.pdf
Kaava:
Assume a 3,400 MWth PWR located in South Carolina (state in the Atlantic LLW
compact)
Base D&D cost in January 1986$ = $105 million
Lx, = 2.33; Ex, = 2.746 and Bx = 25.23 (Source: NRC report NUREG-1307 Rev. 13,
"Report on Waste Burial Charges.")
D&D Costs (2008 $) = ($105 million) *[(0.65)*(2.33) (0.13)*(2.746) (0.22)*(25.231)]
= $779.3 million
Eli yksittäinen BWR menee sinne 800 miljoonan dollarin hujakoille. Väittäisin, että nykyään se oma arvioini 1 miljardia pitää jo paikkansa, ja 20-30 vuoden päästä se onkin sitten noin 2 miljardia ja sekin euroissa.
Taitaa jäädä Suomenkin voimalat purkamatta, koska Eurooppa on tuolloin jo taantunut kehitysmaaksi, eikä täällä ole kenelläkään enää rahaa. Yksi loppusijoituskapseli maksaa 200 000 euroa, sekin kupari tarvitaan silloin jo muualle.
Tuota kun vähän tarkemmin syynää, suurin kustannus tulee jätteiden loppusijoituksesta (lähes 600 MUSD). USAssa se on kallista, on vain muutama laitos koko maassa. Purkamisessa loppusijoitettavien jätteiden loppusijoitus on vastaavaa kauin käytön aikana kertyvien keski- aja matala-aktiivisten jätteiden. Meillä siitä on jo paljon kokemusta ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti. Sijoitettaessa purkujätteet laitosalueen kallioperään jäävät kustannukset hyvin pieniksi noihin jenkkiläisiin kustannuksiin verrattuna. Eli eivät vakuuta vieläkään Laten selittelyt.
"USAssa se on kallista, on vain muutama laitos koko maassa."
-niin, meillä ei ole yhtään
"Meillä siitä on jo paljon kokemusta ja kustannukset voidaan arvioida luotettavasti."
-kokemusta mistä?
-mitkä kustannukset voidaan arvioida luotettavasti
80-luvulta periytyvät purkukustannukset on käsittäkseni vedetty hihasta, koska ei niitä muualtkaan saa. Silloin ydinvoimala maksoi 10 miljardia markoissa, nyt se maksaa jo 40 miljardia markoissa ja 30 vuoden päästä se maksaa 80-120 miljardia markoissa. Loppusijoitus- ja purkukustannukset nousevat samaan tahtiin, eikä ole sellaisia ennustajaeukkoja, jotka ne pystyisivät laskemaan.
Oma arvioni on, että Suomen reaktoreiden käytöstäpoisto maksaa silloisella ajanhetkellä noin 2,5 miljardia euroa kappale ja loppusijoituskustannukset ovat reaktoria kohden noin 2 miljardia. Eli nejän ensimmäisen tontin putsaus on noin 18 miljardia, EPR ja sitä seuraavat ovatkin sitten jo yli 100 vuoden päässä, jolloin ei ole edes varmuutta, että onko koko Suomea enää olemssa. Nämä arviot voivat olla räikeasti alakanttiin.
Etkö late tosiaankaan tiedä, että meillä on kaksi keski- ja matala-aktiivisten jätteiden loppusijoituslaitosta maassamme. Laitanpa sulle linkin, jossa kerrotaan noista loppusijoituslaitoksista (http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinjatteet/mita_tehda/fi_FI/loppusijoitus/).
Meillä on tosiaan jo parinkymmenen vuoden kokemus keski- ja matala-aktiivisten jätteiden loppusijoituksesta. Tähänastisten kokemusten mukaan jätteiden loppusijoitus voimalaitosalueen kallioluolastoon maksaa enintään 5000 €/kuutio. Löysin tiedon, jonka mukaan Olkiluoto 1&2 purkamisesta kertyisi radioaktiivista jätettä enintään 30 000 kuutiota. Paineastioiden loppusijoitus sellaisenaan olisi oma projektinsa. Kuitenkin 100 M€ laitosyksikköä kohden on järkevä arvio.
Sun Late kannattaisi perehtyä kotimaisiin ratkaisuihin, eikä etsiä järjettömiä ulkomaisia vertailukohtia.
Jaahas, et sitten erikseen vaivautunut kertomaan, että vaihdoit puheenaiheen tavallisiin voimalajätteisiin(keski ja matala), joita minä pidän tavallisina käyttökustanuksina ydinvoimalalle.
Et tainnut ymmärtää. Ydinvoimalaitoksen purkamisessa syntyvät radioaktiiviset jätteet ovat varsin pitkälle verratavissa käytön aikan kertyviin keski-ja matala-aktiivisiin jätteisiin. Itse asiassa paljon noista käytön aikana kertyvistä jätteistä kertyy erilaisista remonttitöistä, jotka ovat samankaltaisia kuin ydinvoimalaitoksen purkamistoimet. Lähinnä paineastia ja sen sisäosat ovat erikoistapaus.
Eli Suomen ydinvoimalaisten käytön aikana kertyneet keski- ja matala-aktiiviset jätteet on pääosin loppusijoitettu. Siitä saadut kokemukset, kustannukset mukaan lukien, ovat hyvä viite myös ydinvoimalaitosten käytöstäpoistossa kertyvien jätteiden loppusijoitukseen.
Tarkat arvot Trojanin 1130 MWe painevesilaioksen purkamiselle vuoden 1997 rahassa (http://large.stanford.edu/courses/2012/ph241/greenbaum1/docs/ML050980181.pdf):
Säteilysuojelullinen purkutyö: 212 MUSD, tavanomainen purkutyö: 40 MUSD, Käytetyn polttoaineen huolto: 170 MUSD.
Mitä ovat Suomen ydinvoimaloidden purkukustannukset viimeisimmän laskelman mukaan? Laskelmalhan tekee alan parhaimmat ja puolueettomimmat asiantuntijat, eli ydinvoimayhtiöt itse, vähääkääm ajattellematta omaa etuaan, esim. kustannusten aliarvioinnilla, jolloin loppusijoitusrahastoon riittää pienempi sijoitus heiltä. Toki valtiollakin on oikeus teettää omat laskelmansa, mutta sehän lisäisi tarpettoomasti veronmakasajien veroja. siis ydinvoiman ulkoisia kustannuksia, jotka muutenkin nostavat ydinvoiman kokonaiskustannukset valtaviksi:
- tuotantomuoto cnt/kWh
- tuulivoima 7
- aurinkovoima 10-18
- hiilivoima 15
- ydinvoimalat, "vanhat", 13-36
- ydinvoimalat, "uudet", 31-54
"Ydinsähkö aivan liian kallista "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11049405