eduskunnan lomia? Ei ollut ensimmäinen kerta.
Miksi pakkoruotsittamispäätökset ajoitetaan hetkiin juuri ennen
ennen lomia?
16138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mikä päätös on tehty?
No se surullisenkuuluisa pakkoruotsistrategia.
Pääseekö sitä lukemaan jostakin?
Tiivistelmä ja linkki pdf-tiedostoihin
http://vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=373088
Samaa ajattelin. Kesällä pakkoruotsin aikaistus juhannuksena ja nyt kielistrategia jouluna. Näitä ei ilmeisesti voi ajoittaa muuten kuin hetkiin, jolloin ihmisillä on muuta ajateltavaa.d
"Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta [...] kahdesta kansalliskielestä seuraavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön."
Mitä hyötyä Suomen kaksikielisyydestä suomalaiselle yhteiskunnalle?
"Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään."
Suomen kieli on ainoa kieli Suomessa, jota kansalaiset osaavat. Ruotsin kielen osaaminen on marginaalisen porukan taito.
"Kahden kielen on oltava läsnä kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa. Tästä syystä on osana hallinnollisia uudistuksia ja lainvalmisteluhankkeita suoritettava kielellisten vaikutusten arviointi, ja vaikutusarvioinnin tulos otetaan asianmukaisesti huomioon uudistusten toteutuksessa."
Entisestään lisää byrokratiaa suomenruotsalaisten vuoksi. Olisi kiva tietää, että paljon tällainen turhanpäiväinen byrokratian lisääminen maksaa meille suomalaisille?
Nyt on byrokratiaa tulossa lisää roppakaupalla - eli töitä ruotsinkieliselle virkamiesainekselle.
Asiamiestä, mutta kyllä se byrokraatillekin nalli napsahtaa, eli tässä yksityiskohtaisempia ohjeita kuinka osoittaa olevansa oikeasti sitoutunut viralliseen kaksikielisyysoppiin
osa 1:
1.2 Käytännön neuvoja, miten osoitat
käyttäväsi kansalliskieliä ja edistät
niiden käyttöä
Julkaisut ja muut painotuotteet
– Tee julkaisut ja muut painotuotteet samanaikaisesti
suomen- ja ruotsin kielellä tai kaksikielisiksi (esim.
suomen- ja ruotsinkielinen teksti vierekkäin tai sa-man julkaisun eri puolilla).
– Käytä valmiita kaksikielisiä malleja riippumatta siitä,
kummalla kielellä kirjoitat (esim. kirje- ja lomake-pohjia).
– Kaksikieliset julkaisut ja muut painotuotteet (esim.
lomakkeet) ovat kustannustehokkaita, ja niiden
avulla osoitat käyttäväsi niin suomea kuin ruotsia ja
edistät niiden käyttöä.
– Aseta yksikieliset julkaisut ja muut painotuotteet
saataville siten, että ne ovat yhtä helposti saatavilla
niin suomen kuin ruotsin kielellä (HE 92/2002 vp,
s. 87).
– Kehitä uutta terminologiaa samanaikaisesti suomen
ja ruotsin kielellä. Näin luot käyttöedellytyksiä mo-lemmille kielille.
– Käytä Internetissä ja sosiaalisessa mediassa niin
suomea kuin ruotsia, varsinkin jos tämä media toimii
viranomaisen pääasiallisena tiedottamiskanavana
(HE 92/2002 vp, s. 93, ”32 §:n edellyttämä tieto
annetaan sekä suomen että ruotsin kielellä riippu-matta siitä, missä muodossa ja millä tavalla se an-netaan”).
– Lausunnolle lähteviin mietintöihin, joihin sisältyy
säädösehdotuksia, on sisällyttävä ainakin säädöseh-dotukset ja yhteenveto toisella kuin mietinnön kie-lellä (kielilain 31 §; oikeusministeriön suositus OM
3/58/2011).
– Lait, asetukset, viranomaisten oikeussäännöt ja
yleissitovat virkaehtosopimukset annetaan suomek-si ja ruotsiksi (perustuslain 79 § 4 mom., kielilain
30 §, työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvista-misesta annetun lain 1 §:n 2 mom.).
– Käytä kaksikielisen viranomaisen nimeä kaikissa
yhteyksissä suomen ja ruotsin kielellä.
– Käytä mieluiten yhtä suurta kirjainkokoa molemmil-le kielille (HE 92/2002 vp, s. 87).
– Anna kaksikieliselle viranomaiselle sekä suomen-
että ruotsinkielinen nimi. Älä yhdistä eri kieliä tai
niiden kirjainyhdistelmiä samaan nimeen (EOA,
dnro:t 2745/4/10, 3581/4/10, 3706/4/10).
Sähköpostikirjeenvaihto
– Käytä ainakin suomea ja ruotsia sähköpostien auto-maattisissa poissaoloilmoituksissa (EOA, dnro:t
2575/4/06, 63/4/07, 2809/2/08).
– Käytä ainakin suomea ja ruotsia sähköpostin yhte-ystiedoissasi (EOA, dnro 3010/4/11).
Tietojärjestelmien käyttö ja kehittäminen,
mukaan lukien verkkoviestintä
– Huolehdi siitä, että yhtä ja samaa kieltä voi käyttää
kaikissa vaiheissa tietojärjestelmää käytettäessä.
Tämä on tärkeää varsinkin kun eri ohjelmia yhdis-tetään ja päivitetään (EOA, dnro:t 212/4/08,
2523/4/08).
– Ajattele verkkoviestinnässä yksikielisen henkilön
näkökulmasta: saako hän kaiken tarvitsemansa
tiedon omalla kansalliskielellään ja pystyykö hän
siirtymään eteenpäin sivustolla vaihtamatta kieltä?
– Muista niin suomen kuin ruotsin kieli tietojärjestel-mien hankintavaiheessa (ks. työväline ”Kielilain
huomioon ottaminen hankintamenettelyssä”).
– Muista niin suomen kuin ruotsin kieli kaikissa auto-maattisesti tuotetuissa teksteissä.
– Luo viranomaiselle Internet-osoite, joka koostuu
kokonaisista suomen- ja ruotsinkielisistä viranomai-sen nimeen perustuvista sanoista. Tämä edistää
kielellisten oikeuksien tasavertaista toteutumista
kielilain 35 §:n tarkoittamalla tavalla (EOA, dnro
3802/4/07).
– Tee verkkolomakkeet kaksikielisiksi
Yhteydet yksityishenkilöihin
– Ota molemmat kielet mukaan palveluprosessien
suunnitteluun.
– Tee valmiita kaksikielisiä malleja (esim. kirjepohjat
ja muut aineistot).
– Selvitä etukäteen, kenelle asiakas ohjataan jollei
substanssivirkamiehellä ole riittävää suomen ja
ruotsin kielen taitoa vastata kysymyksiin tai auttaa
asiakasta hänen asiassaan.
– Huolehdi siitä, että jokainen tietää, mistä hän saa
palvelua suomeksi tai ruotsiksi, jos palvelua ei an-neta samassa paikassa molemmilla kielillä (esim.
erikieliset palvelupisteet, palvelunumerot, selkeät
opasteet, muut symbolit) (HE 92/2002 vp, s. 87).
– Käytä kylttejä, lippuja tai muita symboleja, jotka
selkeästi osoittavat, mitä kieliä käytät. Auta asiakas-ta valitsemaan haluamansa kieli.
– Kysy epävarmoissa tilanteissa, kumpaa kansalliskiel-tä asiakas haluaa käyttää (kielilain 23 §:n 1 mom.:
”viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteises-ti huolehtia siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä”, HE 92/2002 vp,
s. 86).
Osa 2
– Luo etukäteen oman alasi asiasanastoa sisältäviä
termilistoja ja fraasilistoja, esim. tervehdyksistä.
Tämä helpottaa esimerkiksi puhelinpalvelua ja muu-ta työtä vähemmän käytetyllä kielellä.
– Ohjeista myös ulkoista henkilöstöä käyttämään niin
suomea kuin ruotsia (esim. tervehdyksissä).
– Käytä suomea ja ruotsia automaattisissa puhelinvas-tauksissa (EOA, dnro:t 1891/4/10, 633/4/07).
– Ota yhteyttä yksityishenkilöön hänen kielellään,
hänen aikaisimmin käyttämällään tai sekä suomeksi
ja ruotsiksi. Tämä koskee kaksikielisiä viranomaisia
(kielilain 19 §:n 3 mom., 23 §:n 3 mom.).
Julkiset esiintymiset ja kokoukset
– Käytä sekä suomea että ruotsia julkisissa esiintymi-sissä, esimerkiksi puheissa ja tervehdyksissä. Tämä
on viestinnällisesti tehokasta, saa kaikki tuntemaan
itsensä tervetulleeksi ja lisää kielten rinnakkaista
läsnäoloa julkisuudessa.
– Huolehdi siitä, että monijäsenisen elimen jäsenet
tuntevat oikeutensa käyttää suomea ja ruotsia ko-kouksissa (kielilain 28 §: ”Valtioneuvoston sekä
valtion komitean, toimikunnan, työryhmän ja vas-taavan toimielimen jäsenellä samoin kuin kaksikie-lisen kunnan toimielimen jäsenellä on oikeus käyttää
suomea tai ruotsia kokouksessa sekä pöytäkirjaan
tai mietintöön liitettävässä kirjallisessa lausunnos-sa”).
– Lähetä kokousmateriaali mahdollisuuksien mukaan
suomeksi ja ruotsiksi, tai osittain kummallakin kie-lellä.
– Käytä suullisissa esityksissä yhtä kieltä ja esitystä
tukevassa kalvoesityksessä toista kieltä. Tämä ke-hittää myös osallistujien ammattisanastoa molem-milla kielillä.
Suomen ja ruotsin kielen käyttö ja kielitaidon
kohentaminen viranomaisten sisäisessä
toiminnassa
– Käytä ja rohkaise käyttämään sekä suomea että
ruotsia kokouksissa (tämän mahdollistaa kielilain
26 §: ”Valtion viranomainen voi käyttää työkielinään
molempia kansalliskieliä, jos se on tarkoituksenmu-kaisempaa kuin ainoastaan enemmistön kielen
käyttäminen”).
– Lähetä kokousmateriaali mahdollisuuksien mukaan
suomeksi ja ruotsiksi, tai osittain kummallakin kie-lellä.
– Käytä suullisissa esityksissä yhtä kieltä ja esitystä
tukevassa kalvoesityksessä toista kieltä. Tämä ke-
hittää osallistujien ammattisanastoa molemmilla
kielillä.
– Käytä suomea ja ruotsia samanaikaisesti epäviralli-sissa keskusteluissa. Tämä edistää henkilöstön
kielitaidon ylläpitoa ja molempien kielten luontevaa
käyttöä.
– Pidä sekä suomen- että ruotsinkielisiä päivälehtiä ja
muuta luettavaa näkyvillä.
Esimerkkejä kaksikielisistä tuotteista
– Kirje- ja lomakepohjat
– Sähköiset esitysmallit
– Viranomaisen logo (EOA, dnro 3010/4/11)
– Käyntikortit, saatekirjeet
– Esitteet, julkaisut ja toimintakertomukset
– Ilmoitukset ja opasteet (esim. ”vedä”, ”palaan pian”)
– Jne.
Esimerkkejä kielellisen kulttuuriperinnön
vaalimisesta ja molempien kansalliskielten
käytön edistämisestä
– Käytä sekä suomea että ruotsia julkisissa esiintymi-sissä, esimerkiksi puheissa ja tervehdyksissä.
– Käytä suomea ja ruotsia kansainvälisissä yhteyksis-sä (esim. Suomi/Finland).
– Huolehdi kirjallisuuden, kulttuurin ja tieteen saata-vuudesta suomen ja ruotsin kielellä.
– Käytä suomea ja ruotsia tiedottaessasi kulttuurinäh-tävyyksistä.
– Käytä suomea ja ruotsia historiallisissa nimissä.
Siitä sinun asiamiehestäsi vielä
Osa 3
MALLI MINISTERIÖIDEN
KANSALLISKIELIYHTEYS-HENKILÖN TEHTÄVÄNKUVAKSI
Kansalliskieliyhteyshenkilön tehtävänä on:
- Toimia ministeriönsä johdon apuna ja tukena siten,
että kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, koskeva lain-säädäntö otetaan asianmukaisesti huomioon viran-omaisen toiminnassa ja toiminnan seurannassa.
- Edistää ministeriössään molempien kielten käyttö-mahdollisuuksia elinvoimaisen kaksikielisyyden saa-vuttamiseksi.
- Opastaa muita virkamiehiä kielilainsäädännön nou-dattamisessa tai opastaa heitä löytämään asiantun-teva taho yksityiskohtaisia kysymyksiä varten sekä
opastaa heitä käyttämään kansalliskielistrategian
liitteeseen sisältyviä työvälineitä.
- Seurata kielilainsäädännön noudattamista ja kerätä
tietoa siitä organisaation sisällä.
- Seurata ja kerätä tietoa kielilainsäädännön noudat-tamisesta viranomaisen hallinnonalalla.
- Tehdä aloitteita havaitsemiensa epäkohtien poista-miseksi sekä kielikoulutuksen ja hyvää virkakieltä
koskevan koulutuksen järjestämiseksi.
- Osallistua sellaisiin muiden viranomaisten ja tahojen
hankkeisiin, joissa oman sektorin toiminta ja kielel-liset oikeudet on sovitettava yhteen.
- Laatia vähintään kerran vuodessa sekä myönteisiä
että kielteisiä huomioita sisältävä yhteenveto siitä,
miten kielilainsäädäntöä noudatetaan ja seurataan
sekä kansalliskielten käyttöä edistetään ministeriös-sä.
- Esitellä huomionsa ministeriönsä johdolle sekä tar-peen mukaan ehdottaa parannuksia.
- Osallistua oikeusministeriön koordinoiman kansallis-kieliyhteyshenkilöverkoston toimintaan.
Kansalliskieliyhteyshenkilön tehtävä edellyttää:
- Valmiutta oppia kansalliskieliä koskevan lainsäädän-nön ja valtioneuvoston antaman kansalliskielistrate-gian pääpiirteet.
- Valmiutta perehtyä oman ministeriönsä ja sen hal-linnonalan toimintaan sekä tunnistaa ne toiminnot ja
kohdat, joissa kielelliset oikeudet saattavat jäädä
huomiotta.
- Suomen ja ruotsin taitoa vähintäänkin tyydyttävällä
tasolla suullisten ja kirjallisten kyselyiden vastaanot-tamiseksi.
- Selkeää raportointisuhdetta ministeriön johtoon,
jolla on vastuu kielilainsäädännön ja kansalliskie-listrategian noudattamisesta.
- Riittävän ajan varaamista kansalliskieliyhdyshenkilön
tehtävän hoitamista varten henkilön tehtävänkuvas-sa sekä esimiehen tukea tehtävän asianmukaisessa
priorisoinnissa.
Ei helvetti. Tuohan on kuin jostain parodiasta.
Kyse on tarkoin harkitusta taktiikasta. Edessä on joulurauha ja kansalaiset keskittyvät joulun viettoon.
Niin laskelmoidaan, että ei kiinnitetä huomiota törkeään pakkoruotsituksen lisäämiseen. Ja sitten joulupyhien jälkeen luullaan, että asia unohtui.
Valtamedia on tietysti mukana juonessa.
Hallitus pitäisi kaataa pikimmiten. Tuollainen turhan byrogratian lisääminen on käsittämätöntä ajattelemattomuutta kireinä aikoina. Kansanedustajien määrä pitää pudottaa sataan.
Lähinnä on todellakin kysymys ajoituksesta ennen joulua, koska kansalaiset eivät pääse kyselemään eivätkä kaikki edes saa tietää uudesta pakkoruotsituksesta.
Miksi suomenkielinen media ei reagoi voimakkaasta ja kysy, mistä rahat?
"Luonnoksessa ei ole minkäänlaisia arvioita kielistrategian aiheuttamista välittömistä tai välillisistä kustannuksista."
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=17
Kuvitelkaa päässänne tv:ssä näkyvä kyselytunti, jossa puhuttaisiin kielipolitiikasta, aivan.... siksi nämä ajoitetaan lomakausiin.