Poltava - miten vaikutti hakkapeliittojen historiaan?

Venäjä valtasi Suomen 1714 ja poistui 1721. Laske siitä.

Pultavan jälkeen maata puolustivat ns. kaksikas- ja kolmikasjoukot, jotka koottiin ruotujen asettamista lisämiehistä. Pultavassa tuhotut rykmentit perustettiin uudestaan.

olivat karoliineja. Ratsuväen aseistus ja taktiikka oli sama kuin sata vuotta aiemmin.

Kaarle XII:n joukot kirjoitti:

olivat karoliineja. Ratsuväen aseistus ja taktiikka oli sama kuin sata vuotta aiemmin.

Joo mutta esim tykistön merkitys oli kasvanut oleellisesti

Kaarle XII:n joukot kirjoitti:

olivat karoliineja. Ratsuväen aseistus ja taktiikka oli sama kuin sata vuotta aiemmin.

Ei sotatekniikka merkittävästi muuttunut 1600-, 1700- tai 1800-luvuilla ennenkuin 1800-luvun puolnvälin jälkeen. Taistelua kyllä kutsutaan yleensä suomalaisittain nimelltä Pultava. Sana poltava on engelskaa.

Tosi on.. kirjoitti:

Ei sotatekniikka merkittävästi muuttunut 1600-, 1700- tai 1800-luvuilla ennenkuin 1800-luvun puolnvälin jälkeen. Taistelua kyllä kutsutaan yleensä suomalaisittain nimelltä Pultava. Sana poltava on engelskaa.

hohhoijaa, 1600 luvulla oli keihäsmiehet ja musketöörit erikseen. Vasta vuosisadan lopulla ne yhdistyivät pistinmiehiksi. Armeijatkin alkoivat muodostua tuolloin massa-armeijan suuntaan. Tykistö tuli mukaan vähitellen. Tulivoima kasvoi sekä tykeissä että musketeissa ja lopulta ratsujoukkojen merkitys käytännössä hävisi tulivoimalle.

Vain hullu väittää, että 1600-luvun taistelut olisivat samanlaisia kuin 1800-luvun puolivälissä.

PolPot pääkallovuori kirjoitti:

hohhoijaa, 1600 luvulla oli keihäsmiehet ja musketöörit erikseen. Vasta vuosisadan lopulla ne yhdistyivät pistinmiehiksi. Armeijatkin alkoivat muodostua tuolloin massa-armeijan suuntaan. Tykistö tuli mukaan vähitellen. Tulivoima kasvoi sekä tykeissä että musketeissa ja lopulta ratsujoukkojen merkitys käytännössä hävisi tulivoimalle.

Vain hullu väittää, että 1600-luvun taistelut olisivat samanlaisia kuin 1800-luvun puolivälissä.

Ei ne samanlaisia toki olleet, mutta esim. kivääri pysyi likipitäen samanlaisena. Suustaladattavaa tykistöä oli jo 1500-luvun alusta saakka ja vaikka ne vähän kehittyivät n iin suuresti se ei sotaa muuttanut. En minä ole väittänyt, että taistelut olisivat olleet täsmälleen samanlaisia, mutta ihmeen pitkään oli kehtitys pysähdyksissä. Vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi piikiven sijaan tulla tehdastekoisia nalleja ja aseisiin rihlat. Myöhemmin myös takaa ladattavat ykit ja lopulta sitten tehdastekoiset payruunat.

Tosi on.. kirjoitti:

Ei ne samanlaisia toki olleet, mutta esim. kivääri pysyi likipitäen samanlaisena. Suustaladattavaa tykistöä oli jo 1500-luvun alusta saakka ja vaikka ne vähän kehittyivät n iin suuresti se ei sotaa muuttanut. En minä ole väittänyt, että taistelut olisivat olleet täsmälleen samanlaisia, mutta ihmeen pitkään oli kehtitys pysähdyksissä. Vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi piikiven sijaan tulla tehdastekoisia nalleja ja aseisiin rihlat. Myöhemmin myös takaa ladattavat ykit ja lopulta sitten tehdastekoiset payruunat.

Olen vähän eri mieltä. Vieläkin tiivistetymmin sanoisin ratsuväellä dominoitiin taiteluja 1600-luvulla, 1800 luvulla tulivoima ratkaisi.

PolPot kirjoitti:

Olen vähän eri mieltä. Vieläkin tiivistetymmin sanoisin ratsuväellä dominoitiin taiteluja 1600-luvulla, 1800 luvulla tulivoima ratkaisi.

Sen aseistus ja taktiikka pysyivät periaatteesa samanlaisina 1600-luvulta 1800-luvulle. Vasta takaaladattavat kiväärit ja konekiväärit muuttivat tilanteen. Silti oli aina atakista haaveilevia.

1700-luvun alun karoliiniratsuväki toimi aivan samoin kuin 1600-luvun hakkapeliitat. Seuraavaksi tuli sitten rakuunat eli siirtyminen tapahtui ratsain, taistelu jalan.

Kyse oli ratsuväestä kirjoitti:

Sen aseistus ja taktiikka pysyivät periaatteesa samanlaisina 1600-luvulta 1800-luvulle. Vasta takaaladattavat kiväärit ja konekiväärit muuttivat tilanteen. Silti oli aina atakista haaveilevia.

1700-luvun alun karoliiniratsuväki toimi aivan samoin kuin 1600-luvun hakkapeliitat. Seuraavaksi tuli sitten rakuunat eli siirtyminen tapahtui ratsain, taistelu jalan.

ratsuväki lähti vanhentunein opein. Uskottiin sen jopa pystyvän ratkaisemaan taisteluita.
Sota muutti käsityksen täytsin. Silti suuria määriä ratsuväkeä pidettiin reservissä vielä panssarien käyttöön oton jälkeenkin,

Tosi on.. kirjoitti:

Ei ne samanlaisia toki olleet, mutta esim. kivääri pysyi likipitäen samanlaisena. Suustaladattavaa tykistöä oli jo 1500-luvun alusta saakka ja vaikka ne vähän kehittyivät n iin suuresti se ei sotaa muuttanut. En minä ole väittänyt, että taistelut olisivat olleet täsmälleen samanlaisia, mutta ihmeen pitkään oli kehtitys pysähdyksissä. Vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi piikiven sijaan tulla tehdastekoisia nalleja ja aseisiin rihlat. Myöhemmin myös takaa ladattavat ykit ja lopulta sitten tehdastekoiset payruunat.

"Ei ne samanlaisia toki olleet, mutta esim. kivääri pysyi likipitäen samanlaisena."

Muskettia kehitettiin jatkuvasti 1600-luvusta 1800-luvulle saakka. Ase ei perusperiaatteeltaan muuttunut, mutta pieniä "muunnoksia" tehtiin sen tehokkuuden parantamiseksi, esimerkiksi erilaisten sytytysmekanismien kehitys ja piippua muunneltiin ja pidennettiin tehokkuuden ja tarkkuuden parantamiseksi. Muskettien laatua alettiin myös ajan myötä parantaa valmistamalla niitä armeijoiden tarkkojen standardien mukaisesti.

"Suustaladattavaa tykistöä oli jo 1500-luvun alusta saakka ja vaikka ne vähän kehittyivät n iin suuresti se ei sotaa muuttanut."

Tykistön kehitys lähti kovaan nousuun 1600-luvusta. Tykkitulen tarkkuutta parannettiin laskennallisesti ja tykkimiehet ottivat uusia työkaluja ja mittareita ampumisen tähtäykseen sitä mukaan kun euroopan tiedemiehet tutkivat fysiikan lakeja ja painovoimaa. Metallinvalaustekniikoiden kehittyminen mahdollisti parempilaatuisten tykkien valmistamisen ja siirryttiin valamaan tykkejä raudasta pronssin sijaan. Tämä kehitys lisäsi tykistön tehokkuutta taisteluissa ja johti tykistön roolin vakiintumiseen taistelukentillä.

"Vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi piikiven sijaan tulla tehdastekoisia nalleja ja aseisiin rihlat."

Rihlattuja kiväärejä otettiin armeijoiden käyttöön jo 1700-luvun lopulla, mutta pysyivät pääosin kahakoitsijayksiköiden käytössä, koska tekniikka oli kallista ja sen ajan sodankäynnin mukaiset linjamuodostelmat painottivat enemmän muskettitulen määrää kuin tarkkuutta.

Jopa1. MS:aan kirjoitti:

ratsuväki lähti vanhentunein opein. Uskottiin sen jopa pystyvän ratkaisemaan taisteluita.
Sota muutti käsityksen täytsin. Silti suuria määriä ratsuväkeä pidettiin reservissä vielä panssarien käyttöön oton jälkeenkin,

Ensimmäiseen maailmansotaan jopa englantilainen jalkaväki lähti 1800-luvun opeilla. Eräskin brittikenraali loihe lausumaan että konekiväärin merkitys on täysin yliarvostettu. Niin sitä sitten hyökättiin ei-kenenkään maan yli komeasti suljetuissa ruoduissa ja vastapuolella Saksan suojalevyt toisissaan kiinni olleet konekiväärit ampuivat ristitulta.

Brittien typeryys kirjoitti:

Ensimmäiseen maailmansotaan jopa englantilainen jalkaväki lähti 1800-luvun opeilla. Eräskin brittikenraali loihe lausumaan että konekiväärin merkitys on täysin yliarvostettu. Niin sitä sitten hyökättiin ei-kenenkään maan yli komeasti suljetuissa ruoduissa ja vastapuolella Saksan suojalevyt toisissaan kiinni olleet konekiväärit ampuivat ristitulta.

toimivat kyllä kaikki armeijat, myös saksalaiset, venäläiset, ranskalaiset jne. Tietosi riitävät vain brittikaunaan.Helpottiko?