Seppo Riski Teollisuuden ja työnantajien TT:stä kertoi jälleen kerran olevansa huolestunut Suomen suurtyöttömyydestä. Miksi hän sen asian kertoi ja miksi hän on siitä huolissaan?
Minun mielestäni suurtyöttömyys tuodaan uhkana aina esille kun työntekijät vaativat/pyytävät lisää palkkaa. Eli aina kun aletaan puhua palkonkorotuksista tai työehtojen parantamisesta esim. irtisanomissuojasta. Viimeisen 15 vuotta tämä ase onkin ollut tehokas. Palkankorotukset ovat olleen hyvin maltillisia. Myös työsuhteiden ehdot ovat pysyneet hyvin työnantaja myönteisinä. Luulen että tämä ase on jatkossakin käytössä.
Epäilenpä ettei Riski ja kumppanit ole oikeasti huolissaan suurtyöttömyydestä. Sehän on ollut heille suureksi avuksi. Suomen kilpailukyvyn nousu maailman huippuluokkaan on johtunut paljon myös siitä että meillä on 0.5 miljoonan työttömän reservi. Toki heistä osa on tippunut työvoiman ulkopuolelle mutta suuri osa heistä on tarvittaessa otettavissa töihin ja potkittavissa taas ulos kun ei tarvita. Suurtyöttömyys on siis teollisuuden ja työnantajien etu. Miksi he siis olisivat siitä oikeasti huolissaan. Toki Riski ei voi tätä myöntää, se olisi ehkä turhan härskiä.
Vielä kun saisi osan palkasta veronmaksajien maksamaksi eli osan työntekijöistä niin pienelle palkalle etteivät he sillä pärjää vaan tarvitsisivat lisäksi sosiaaliapua niin mikäs olisi Riskin ollessa.
Minun mielestäni suurtyöttömyys tuodaan uhkana aina esille kun työntekijät vaativat/pyytävät lisää palkkaa. Eli aina kun aletaan puhua palkonkorotuksista tai työehtojen parantamisesta esim. irtisanomissuojasta. Viimeisen 15 vuotta tämä ase onkin ollut tehokas. Palkankorotukset ovat olleen hyvin maltillisia. Myös työsuhteiden ehdot ovat pysyneet hyvin työnantaja myönteisinä. Luulen että tämä ase on jatkossakin käytössä.
Epäilenpä ettei Riski ja kumppanit ole oikeasti huolissaan suurtyöttömyydestä. Sehän on ollut heille suureksi avuksi. Suomen kilpailukyvyn nousu maailman huippuluokkaan on johtunut paljon myös siitä että meillä on 0.5 miljoonan työttömän reservi. Toki heistä osa on tippunut työvoiman ulkopuolelle mutta suuri osa heistä on tarvittaessa otettavissa töihin ja potkittavissa taas ulos kun ei tarvita. Suurtyöttömyys on siis teollisuuden ja työnantajien etu. Miksi he siis olisivat siitä oikeasti huolissaan. Toki Riski ei voi tätä myöntää, se olisi ehkä turhan härskiä.
Vielä kun saisi osan palkasta veronmaksajien maksamaksi eli osan työntekijöistä niin pienelle palkalle etteivät he sillä pärjää vaan tarvitsisivat lisäksi sosiaaliapua niin mikäs olisi Riskin ollessa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomen työttömät eivät riitä vaan ulkomailta olisi tuotava halpatyövoimaa. Ei kai kukaan oikeasti usko että Suomeen tulee työvoimapula. Toki jos ei ole valmis maksamaan sellaista palkkaa jolla suomessa eläisi niin kannattaa tuoda esim. opiskelijoita rakennuksille nälkäpalkalle. Tai kiinalaisia kivenhakkaajia orjatyövoimaksi kuten kivijaloste toi. Jokainen vierasta kieltä mongertava rakennustyöläinen tai duunari nakertaa suomalaista hyvinvointia. Ei paljoa hymyilyttänyt kun kävin tivolissa jossa kaikki palveluhenkilökunta oli tuppisuu ulkomaalaisia.
Jo 90-luvun alussa valtiovarainministeriö asetti etusijalle kritiikistä huolimatta vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamisen julkisen talouden tasapainottamisen valtion ja kuntien menoja karsimalla. Sen ajateltiin (tai kansalle uskoteltiin niin, koska valehtelu suomalaisille on helppoa) korjaavan maamme velkaantumisongelmat ja vetävän talouden ulos lamasta.
Vaan mikäpä oli taustalla.. Vienti kyllä lähti vetämään ja taloudelliset mittarit näyttivät hyvältä.. Saavutimme maineen EU:n mallioppilaana, jonka julkinen talous oli esimerkillisesti EMU:n vaatimalla tasolla. Piti näet korjata "imagoa" vaikka se tapahtui tietysti kansan hyvinvoinnin kustannuksella. Tärkeintähän lopulta on se, miltä näytämme ulospäin, eikö vain?
Vientiteollisuus toimi talouden kasvun veturina. V. -95 kuitenkin varsinkin viennin teollisuus tarvitsi enää kolmasosan siitä työvoimasta mitä kymmenen vuotta aiemmin, ja tällä pienellä reservillä tuotettiin kuitenkin kolmanneksen enemmän aiempaan verrattuna!
Julkisia palveluja laajennettiin, mutta säästösyistä hyvin niukasti ja vain jonkin aikaa.
Nyt sitten toivona on yksityinen palvelusektori. Se tarkoittaa kansankielellä sitä, että päämääränä onkin näiden matalapalkkaisten työpaikkojen lisääminen. Palkkoja ei tietenkään nosteta. Sairaanhoitajien palkkoja ei nosteta todennäköisesti koskaan, sehän on jo ajat sitten päätetty. Nyt kun suomalaiset ovat alkaneet tajuta tilanteen luonnetta, toivotetaankin ulkomailta halpatyövoima tervetulleeksi, mm. terveydenhoitoalalle.