Jos Jumala olisikin olemassa?

No, sitten mentäisiin sillä tiedolla. Ei kai tuossa sen kummempaa.
Eteenpäin sanoi mummo lumessa, vai miten meni.

Toki epäilen vahvasti ettei tuollaista tietoa tule..

Mitä apua sinä "jumalalta" olet saanut? Aivan oikein, et mitään.

Mitä tulee helvettiin, niin se kuvastaa vain omaa sairasta toivettasi, että jotkut joutuvat ikuiseen kidutukseen.

''Haluan nyt kysyä teiltä ateisteilta, että mitä ajattelisit tai tekisit, jos ihan yhtäkkiä selviäisikin, että Jumala onkin olemassa?''
Riippuu kokonaan siitä kenen versio ''Jumalasta'' on kyse.

''Ajattelen kuitenkin niin, että minulla olisi vähemmänhän menetettävää kuin ateistilla, joka joutuisi helvettiin ikuiseen kidutukseen.''
Ainoastaan siinä tapauksessa, että se jumala joka on olemassa on sinun luomasi versio. Mahdollisuuksia kun on lukematon määrä, ja vain yhdessä on sinun luomasi jumala, joten Pascalin vaaka on yhä huono syy uskoa.

"Haluan nyt kysyä teiltä ateisteilta, että mitä ajattelisit tai tekisit, jos ihan yhtäkkiä selviäisikin, että Jumala onkin olemassa?"

Riippuu pitkälti Jumalasta joka osoittautuisi olemassaolevaksi.

Jos juutalaisten Jumala osoittautuisi olemassaolevaksi, tämä ei itseäni häiritsisi mitenkään mutta ei myöskään aiheuttaisi mitään toimenpiteitä osaltani muuten kuin että joutuisin olemaan teisti ateistin sijaan.

Jos taas kyse olisi kristittyjen Jumalasta, kyseisen Jumalan olemastaolosta en pitäisi ollenkaan ja tämän pohjalta yleisesti tekisin kaikkeni kyseisen Jumalan uhmaamiseksi, luultavasti jopa rupeaisin oikeasti pahaksi koska pidän kadotusta täysin kohtuuttomana rangaistuksena kenellekään ihmiselle ja siksi jos yksikin ihminen kadotukseen joutuu, valitsen itse myös mieluummin kadotuksen. Tältä pohjalta voisin tehdä lähes rajoituksetta pahaa koska mikään mitä tekisin ei voisi enää pahentaa rangaistusta jonka olen jo itselleni valinnut.

Olisin toki teisti myös kyseisessä tilanteessa mutta monella tavalla toivoisin että olisi olemassa vielä jokin korkeampi taho jonka ansiosta Jumalalla ei olisi oikeasti valtaa laittaa ketään kadotukseen.

"Nykysin teen pelkäämiäni asioita vain siksi, koska luotan siihen, että Jumala kyllä auttaa. "

Kyllähän ihminen voi uskoa asioiden järjestyvän vaikkei uskoisikaan Jumalaan. Itselläni on esim. monesta tilanteessa kokemusta jossa asiat vain loksahtavat paikalleen vaikka kuinka olisi alunperin ollut huolissaan asioiden järjestymisestä.

Joten uskon että sinäkin mahdollisesti löytäisit saman luottamuksen asioiden järjestymiseen kunhan Jumalan olemassaolemattomuuteen liittyvästä alkujärkytyksestä selviäisit. Samoin vamasti ennenpitkään sopeutuisit Jumalan olemassaolemattomuuteen muutenkin.

"Ajattelen kuitenkin niin, että minulla olisi vähemmänhän menetettävää kuin ateistilla, joka joutuisi helvettiin ikuiseen kidutukseen."

Voihan sitä kuule olla nimenomaan olemassa ikuinen kärsimys odottamassa niitä jotka virheellisesti ovat jonkinlaiseen Jumalaan uskoneet. Ja toisaalta ateistilla ei välttämättä ole mitään menetettävää sen kautta ettei Jumalaan usko.

Ja tietysti jos vaikka juutalaiset ovat oikeassa, ateismi voi itseasiassa olla helposti pienempi synti kuin vaikkapa kristinusko. Joten uskovalla on aikalailla yhtä paljon hävittävää kuin ateistilla.

Onhan se tietenkin hyvä, että te kristityt käytte ihan itse pyytämättä kertomassa kuinka älyttömän sekopäisen typerä uskontonne on, mutta vähempikin riittäisi. Ei kirkostakaan voi erota kuin kerran. Jos voisi, se pitäisi tehdä jo yksin tälle palstalle tulvivien varoittavien esimerkkien takia joka ikinen päivä.

Jos kyseessä olisi Raamatun jumala, olisin täysin kauhuissani. Jos maailmaa johtaa sadistinen hirmuvaltias, joka tuomitsee äärettömän rangaistuksen äärellisestä rikoksesta (suurimpana rikoksena se, ettei anna vastarakkautta), olisi aivan hirvittävä stressi kasvattaa omia lapsia. Ehkä olisi syytä uhrata oma taivaspaikka lasten puolesta...

Miten se selviäisi?

aloittaja, raamatun mukaan helvetin kidutus ei ole ikuinen.

Mahtaisi se aloittajaa vituttaa jos paljastuisikin että se olemassa oleva jumaluus olisikin joku hindu jumala. Siellä sitä paistuisi ateistien kanssa helvetissä epäjumalan palveluksesta. Harkitsevatkohan uskovat edes sitä näkökulmaa, että entä jos palvovatkin vahingossa väärää jumalaa? Eikö heidän pitäisi varmuudeksi palvoa niitä kaikkia?

"Haluan nyt kysyä teiltä ateisteilta, että mitä ajattelisit tai tekisit, jos ihan yhtäkkiä selviäisikin, että Jumala onkin olemassa?"

Siinähän sitte olisi. Kysymys on lapsellinen ja typerä.

"Haluan nyt kysyä teiltä ateisteilta, että mitä ajattelisit tai tekisit, jos ihan yhtäkkiä selviäisikin, että Jumala onkin olemassa?"
No sitten tietäisin että jumala on olemassa. Ttarkemman vastauksen antamiseksi minun täytyisi ensin tietää minkä tyypin jumalolento tämä kyseessä oleva jumala olisi. Reagoisin esimerkiksi täysin eri tavoilla sellaisissa skenaarioissa, joissa tämä olemassaolevaksi todettu jumala olisi viikinkien Odin, raamatun kusipää-Jahve, hindujen universaali yhteissielu Brahman, Ulompien jumaluuksien sokea idiootti Azathoth, tai sulkakäärme Quatzelcoat.

"Olen uskossa ja itselleni on esitetty tämä kysymys toisinpäin. Jos selviäisi, ettei Jumalaa olisi olemassa olisin surullinen ja vailla suuntaa."
Sinä voisit aina itse valita itsellesi ja elämällesi oman suunnan, et tarvitsisi siihen jumalia.

"En tietäisi enää keneen tukeutua, luottaa tai kenelle voisin murheeni kertoa. Nykysin teen pelkäämiäni asioita vain siksi, koska luotan siihen, että Jumala kyllä auttaa."
Eikö sinulla sitten ole ketään oikeita läheisiä, joihin tukeutua jos tarvitset apua tai tukea?

"Ajattelen kuitenkin niin, että minulla olisi vähemmänhän menetettävää kuin ateistilla, joka joutuisi helvettiin ikuiseen kidutukseen."
Onko se ikuiseen kidutukseen laittaminen sinusta ihan oikeudenmukaista ja ookoo sillä perusteella, ettemme me usko jumalaan johon ei mielestämme ole varauksetta mitään järkeä uskoa? Etkö sinä näe millainen kieroutunut hirviö oletetun jumalan pitäisi olla, jotta se sallisi tuon kuvatunlaisen toimintamallin?
Niin ja sitten on vielä se pakollinen vastakysymys; eli mistä muka tiedät palvovasi juuri sitä oikeaa jumalolentoa? Entä jos itse palvotkin väärää jumalaa ja tämä oikeasti olemassaoleva jumala olisikin sinulle siitä vielä kahta kauheammin vihainen, kuin meille jotka olemme vain hänen suhteensa välinpitämättömiä?

"Haluan nyt kysyä teiltä ateisteilta, että mitä ajattelisit tai tekisit, jos ihan yhtäkkiä selviäisikin, että Jumala onkin olemassa?"

noh, kai mä sitten uskoisin jumalan olemassaoloon.

"Ajattelen kuitenkin niin, että minulla olisi vähemmänhän menetettävää kuin ateistilla, joka joutuisi helvettiin ikuiseen kidutukseen."

Tai sitten suututat oikeata jumalaa kokoajan enemmän ja enemmän uskollasi. Jumala totta kai rankaisee sua sitä pahemmin.

Tai sitten jumala on olemassa, mutta tykkää ateisteista. Uskovat kiljuvat helvetissä kun ateistit hengaavat taivaassa.

"Haluan nyt kysyä teiltä ateisteilta, että mitä ajattelisit tai tekisit, jos ihan yhtäkkiä selviäisikin, että Jumala onkin olemassa?"



Ihmettelisin varmaan pari minuuttia ja jatkaisin elämääni. Nyt kun jumalan olemassaolo olisi tiedossani ei minun tarvitsisi enää uskoa siihen.

Sitten kai uskoisin jumalan olemassaoloon. Herättäisi kylläkin enemmän kysymyksiä kuin antaisi vastauksia.

Mistä niistä tuhansista jumalista on nyt kyse? Alottaja varmaankin tarkoittaa raamatun jumalaa? Täällä ei pahemmin muslimit tai hindut mekasta.

Hmm... ekaks varmaan kysyisin, että "mikset vaan fiksaa kaikkia asioita kuntoon kertaheitolla?"

Miks pienestäkin rikkeestä pitää kärsiä ikuisesti? Eikö ole melko kohtuuton rangaistus?

Mutta kun niitä ei ole. Jos olisi, niin todisteita olisi jo löytynyt, vaan eipä ole näkynyt ainuttakaan.

Todisteet on jo olemassa. Ateistin kannat ei lisätodisteista muuttuisi.

Mihinköhän se jumala itse sitten mahtaa uskoa? Onkohan jumalalla/jumalillakin taivas ja helvetti? Riippuu kai sekin uskonnosta tai mistä asiasta tuolla tasolla sitten puhutaankin.

Joka tapauksessa jumala ajatus on loputon kierre.

Kysymys jumalan olemassaolosta on kirkolle niin piinallinen kysymys, ettei sieltä kuulu minkäänlaista todisteluyritystä!!!

Vuosisatojen aikana on noihin todisteluihin panostettu todella huikeasti ja kirkon terävimmät aivot ovat tehneet parhaansa.

Tulos?

Nolla!

Moni muistanee vielä kun sananiekka Craig kävi täällä. Eipä ev.lut. kirkko pestannut häntä vakuuttamaan kansaa jumalan olemassaolosta.
Todennäköinen syy siihen oli, että kirkko tietää että tuollainen keskustelu kääntyisi vain kirkon tappioksi ja moni heräisi pohtimaan omaa jumalsuhdettaan ja päätyisi kirkon kannalta ihan väärään tulokseen.

No-no question, nääs!

helvetin ikuiseen kidutukseen kuitenki joudut,jos naapurilahkon hihhuleilta kysytään.

So?

Olet vailla suuntaa, voi kuinka ikävää. Et osaa siis elää ilman mieikuvituskaveria. Minun siskoni pojalla oli sellainen viisivuotiaaksi asti, sitten se katosi jonnekin.

Varohan nyt ettei allah puraise sinua varpaasta jos et usko HÄNEEN!

Nykysin teen pelkäämiäni asioita vain siksi, koska luotan siihen, että Jumala kyllä auttaa.
Nyt rupesi kiinnostamaan, mitä asioita sinä teet, ja pitää vielä pelätä. Etkö voisi vaan jättää niitä tekemättä?

Jos selviäisi, että Jumala on olemassa, niin sitten se olisi vain yksi luonnontieteellinen fakta lisää. Mikäs siinä, niitä ei koskaan ole liikaa. On tosin äärimmäisen epätodennäköistä, että tuollaista todistetta ikinä tulisi, joten uskovat saavat rauhassa jatkaa kuvitteluaan siitä, että Jumala on olemassa.

Muutkin uskovaiset on muuten sanoneet samoin kuin sinä: olisivat hukassa, jos tietäisivät, että Jumalaa ei ole. Tässä olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Miksi joidenkin ihmisten on niin vaikeaa elää tosiasioista koostuvassa maailmassa ja löytää lohdutusta itsestään ja muista ihmisistä? Miksi jotkut vaativat sen kuvitellun olennon, jotta tuntisivat olevansa turvassa? Se kuviteltu olento on yleensä jokin sama kuin isommalla porukalla muita ihmisiä, koska tällainen yhteinen usko kai lujittaa sitä. Itselleni on käsittämätöntä, miksi jotkut suostuvat perustamaan elämänsä jollekin sellaiselle, jota ei ole todistettu ja joka saattaa olla täysin olematonta ja kuviteltua. Eihän se ole mikään vahva pohja elämälle!