Eikö Iltasanomilla ole faktat hallussa?
Nooa eli yli 900-vuotiaksi ja Mooses 120-vuotiaaksi.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288527404075.html
"Jos joku mies onkin joskus elänyt pitempään kuin 115 vuotta ja 252 päivää, siitä ei ole pitäviä todisteita."
Väärin. Meillä on Raamattu todisteena! Eikö Raamattu ole pitävä todiste?
Nooa eli yli 900-vuotiaksi ja Mooses 120-vuotiaaksi.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288527404075.html
"Jos joku mies onkin joskus elänyt pitempään kuin 115 vuotta ja 252 päivää, siitä ei ole pitäviä todisteita."
Väärin. Meillä on Raamattu todisteena! Eikö Raamattu ole pitävä todiste?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sekä Nooa että Mooses ovat myyttisiä hahmoja, joita ei oikeasti ole ollut edes olemassa.
Nooan "hahmo" on lainattu Gilgemes-eepoksesta. Esim. Megiddossa tehtyjen löytöjen perusteella tiedetään varmasti, että Gilgames-eepos tunnettiin Palestiinassa jo 1500-luvulla eaa., eli yli 500 vuotta ennen Salomon aikaa, ei voi olla epäilystäkään kumpi oli ennen Nooa vai Utnapistim.
Niin ja Mooseksenkin jalan jäljet johtavat Eufrat ja Tigris jokien alueelle, aivan kuten Raamatun useissa muissakin kertomuksissa, juutalaiset ovat ”lainanneet” hänet mesopotanialaisesta tarustosta.
http://www.mesopotamia.co.uk/writing/explore/cur_sar.html
Babylonian suurvallan kuningas Sargonin (n. 2300 eaa.) syntymälegenda muistuttaa niin tarkoin Mooseksen syntymäkertomusta, ettei se voi olla pelkkä sattuma. Sargonista nimittäin kerrotaan, että hänen äitinsä oli ylipapitar, mutta isä tuntematon. Koska ylipapittarella ei ollut lupa saada lapsia, hän jätti vastasyntyneen poikansa ruokovasuun virran vietäväksi. Palmutartarhan hoitaja, nimeltään Aqqi, pelasti hänet ja kasvatti hänet kuin oman lapsensa. Nimi Aqqi merkitsee ”nostin vettä”, kun taas Mooseksen nimen kerrotaan merkitsevän ”nostin hänet vedestä”.
Myös Jeesuksen syntymätarinassa toistuu sama sumerilainen legenda, sillä olihan Maria juuri nostamassa vettä kaivosta, kun enkeli ilmoitti hänen tulevan raskaaksi. Eräässä tekstissä kerrotaan Sargonin päivittäin syöneen leipää 5400 miehen kanssa (vrt. Mark 8:19-20). Vanhan Testamentin kaanon vastaa läheisesti muodoltaan ja sisällöltään mesopotamialaista uskonnollista kirjallisuutta.