Monet miehet eivät koskaan käy lääkärissä. Olen yksi heistä. Tälläkin hetkellä nenästä tippuu verta ja verenpaine on katossa, mutta en mene. Miksi?
Ensimmäinen lääkärikokemukseni on kouluajoilta. Hammaslääkäri porasi ja huusi, huusi ja porasi, ja sattui aivan sairaasti. Ei voinut valita, vaikka kaikki tiesivät lääkärin olevan malttamaton raivoaja.
Armeija-aikana satutin polveni ja menin tapaamaan kasarmialueen lääkäriä, kuuluisaa "Tri Mengeleä". Hän vinoili minulle ja laittoi marssille. Kun polveni petti lopullisesti ja jouduin lähtemään hoitoon Helsinkiin, lääkäri huusi ja pauhasi minulle, ettei tuolla polvella olisi saanut lähteä marssille.
Nuorena miehenä sain sukupuolitaudin ja jouduin sitten lääkäriin. Lääkäri otti penikseni käteensä, katseli hetken ja huusi "tulkaas muutkin katsomaan". Kohta oli iso kerho jengiä tutkimassa ja kauhistelemassa. Sain vielä haukut päälle ja neuvon, ettei omankaan tyttöystävän kanssa saa olla ilman kondomia. Ai jaa, no kenen kanssa sitten saa?
Työterveydessä komennettiin töihin, vaikka kuumetta oli 39. Sain palkinnoksi keuhkokuumeen. Silloin tajusin, että sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Samalla myöskin havaitsin, että tavallinen terveydenhoitaja voi lukea potilaskertomustani. Sellaiseen en ole antanut lupaa. Työterveyteen en mene enää kuin korkeintaan tsekkaamaan näköni ja vastaavaa.
Sain angiinan ja menin lääkäriin hakemaan antibiootteja. Tein sen virheen, että sanoin epäileväni angiinaa ja tarvitsevani antibiootteja. Sain yskänlääkettä ja parin viikon päästä kurkkuni oli täynnä mätää, jota imettiin letkulla pois.
Vein lapseni yksityislääkäriin. En ollut ehtinyt pukeutua kunnolla (lapsella kova kuume ja vaimo patisteli lähtemään saman tien) ja lääkäriä ei yllättäen kiinnostanut lapseni terveys, vaan alkoi kyselemään missä asun ja muuta sellaista. Ehkä sain jonkun merkinnän epäilyttävästä vanhemmuudesta, en tiedä, mutta käynti oli harvinaisen vastenmielinen. Lääkäri määräsi lapselle lepoa, mutta onneksi tajusin mennä toiselle lääkärille, joka määräsi vahvat antibiootit korvatulehduksen vuoksi.
Näitä kokemuksia riittää. Onko vika minussa? Epäilen. Olen aina kohtelias ja osaan kyllä käyttäytyä. En hyökkää enkä ole tietävinäni (paitsi angiinatapauksessa, kun tiesin sen olevan angiina). Olen hattu kourassa. Olen tavallisen näköinen ja selvin päin. Silti saan osakseni aggressiivista käytöstä ja vinoilua.
On minulla hyviäkin kokemuksia, jostain syystä ovat olleet ulkomaalaisia kaikki. Venäläiset lääkärit ovat olleet mukavia ja heillä on ollut hyvä asenne.
Onko se niin, että Suomessa lääkäriksi pääsy merkitsee jonkinlaista universaalista jumaluutta, jolloin ihminen nousee muiden yläpuolelle ja voi käyttäytyä miten vain? Onko pääsyvaatimuksena epäsosiaalisuus ja jos on pesunkestävä sosiopaatti, saa siitä lisäpisteitä päästökokeessa?
Oli miten oli, en mene lääkäriin vaikka nenästä valuu verta jo ties kuinka monennetta päivää. En mene. Mieluummin vaikka kuolen.
Se vain ihmetyttää, että miten kukaan voi haluta lääkäriksi? Mikään palkka ei ole sen arvoista, että ihminen muuttuu niinkin viittumaiseksi mulkvistiksi kun moni näistä sankareista on.
Ensimmäinen lääkärikokemukseni on kouluajoilta. Hammaslääkäri porasi ja huusi, huusi ja porasi, ja sattui aivan sairaasti. Ei voinut valita, vaikka kaikki tiesivät lääkärin olevan malttamaton raivoaja.
Armeija-aikana satutin polveni ja menin tapaamaan kasarmialueen lääkäriä, kuuluisaa "Tri Mengeleä". Hän vinoili minulle ja laittoi marssille. Kun polveni petti lopullisesti ja jouduin lähtemään hoitoon Helsinkiin, lääkäri huusi ja pauhasi minulle, ettei tuolla polvella olisi saanut lähteä marssille.
Nuorena miehenä sain sukupuolitaudin ja jouduin sitten lääkäriin. Lääkäri otti penikseni käteensä, katseli hetken ja huusi "tulkaas muutkin katsomaan". Kohta oli iso kerho jengiä tutkimassa ja kauhistelemassa. Sain vielä haukut päälle ja neuvon, ettei omankaan tyttöystävän kanssa saa olla ilman kondomia. Ai jaa, no kenen kanssa sitten saa?
Työterveydessä komennettiin töihin, vaikka kuumetta oli 39. Sain palkinnoksi keuhkokuumeen. Silloin tajusin, että sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Samalla myöskin havaitsin, että tavallinen terveydenhoitaja voi lukea potilaskertomustani. Sellaiseen en ole antanut lupaa. Työterveyteen en mene enää kuin korkeintaan tsekkaamaan näköni ja vastaavaa.
Sain angiinan ja menin lääkäriin hakemaan antibiootteja. Tein sen virheen, että sanoin epäileväni angiinaa ja tarvitsevani antibiootteja. Sain yskänlääkettä ja parin viikon päästä kurkkuni oli täynnä mätää, jota imettiin letkulla pois.
Vein lapseni yksityislääkäriin. En ollut ehtinyt pukeutua kunnolla (lapsella kova kuume ja vaimo patisteli lähtemään saman tien) ja lääkäriä ei yllättäen kiinnostanut lapseni terveys, vaan alkoi kyselemään missä asun ja muuta sellaista. Ehkä sain jonkun merkinnän epäilyttävästä vanhemmuudesta, en tiedä, mutta käynti oli harvinaisen vastenmielinen. Lääkäri määräsi lapselle lepoa, mutta onneksi tajusin mennä toiselle lääkärille, joka määräsi vahvat antibiootit korvatulehduksen vuoksi.
Näitä kokemuksia riittää. Onko vika minussa? Epäilen. Olen aina kohtelias ja osaan kyllä käyttäytyä. En hyökkää enkä ole tietävinäni (paitsi angiinatapauksessa, kun tiesin sen olevan angiina). Olen hattu kourassa. Olen tavallisen näköinen ja selvin päin. Silti saan osakseni aggressiivista käytöstä ja vinoilua.
On minulla hyviäkin kokemuksia, jostain syystä ovat olleet ulkomaalaisia kaikki. Venäläiset lääkärit ovat olleet mukavia ja heillä on ollut hyvä asenne.
Onko se niin, että Suomessa lääkäriksi pääsy merkitsee jonkinlaista universaalista jumaluutta, jolloin ihminen nousee muiden yläpuolelle ja voi käyttäytyä miten vain? Onko pääsyvaatimuksena epäsosiaalisuus ja jos on pesunkestävä sosiopaatti, saa siitä lisäpisteitä päästökokeessa?
Oli miten oli, en mene lääkäriin vaikka nenästä valuu verta jo ties kuinka monennetta päivää. En mene. Mieluummin vaikka kuolen.
Se vain ihmetyttää, että miten kukaan voi haluta lääkäriksi? Mikään palkka ei ole sen arvoista, että ihminen muuttuu niinkin viittumaiseksi mulkvistiksi kun moni näistä sankareista on.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni ei ole vastaavaa eli se johtuu siitä, että sulla on aikamoinen epäonni noitten mulkvistien sankarien kanssa. Ensikerralla kun menet sinne, jos sulle töksäytellään niin uhkaa ottavasi esimieheen yhteys ja vaadi parempaa käytöstä.
Olet varmaankin nainen?
No menen sitten kun on aivan pakko, todennäköisesti jalat edellä.