Mielenkiinnosta katsoin, että neljä on eronnut kirkosta heti vuoden ensimmäisenä tuntina. On hyvä että joka päivälle tulee eroja, mutta ihmetyttää, miksi nämä neljä eivät eronneet viime vuoden puolella? Olisi samalla tullut säästettyä selvää rahaa.
Miksi vasta nyt?
utelija
15154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Samaa mietin itse. Ehkä ilotulitus meni pitkäksi ja erotaan nopeasti heti virheen huomattiaan ja toivotaan että ek tai maistraatin kello olisi väärässä. Tai sitten on 18v synttärit 1.1.
Olen miettinyt samaa. Heiltä pitäisi kysyä, miten voi olla ihminen niin hölmö ettei täytä yksinkertaista lomaketta ajoissa!
Toisaalta, jos itse olisin eronnut minuuttia yli puolen yön, esittäisin vastakysymyksen: eikö ollut fiksumpaa erota 1.1.2013 kuin olla eroamatta ollenkaan?
Sama kuvio on joka vuosi ja yksinkertaisesti eronneet henkilöt on syntyneet 1.1 ja eroavat samaan buumiin, mutta vasta vuodenvaihteen jälkeen.
Yksi selitys: jos eroaja on esim. takuueläkkeellä (minimieläke) tai vastaavalla työkvyttömyyseläkkeellä (ilman tulohistoriaa), niin ei maksa veroja ollenkaan. Silloin ei mene kuin minimi YLE vero 50 euroa eikä kirkollis- tai kunnallisveroa eläketulovähennyksen jälkeen. Ellei ole tuloja, on sama milloin eroaa.
Työmarkkinatuesta menee kirkollisvero. Siinä ei mitään vähennyksiä ole.
Eläkkeestä ei mene ainakaan reilun 700 euron pienimmästä takuueläkkeestä veroa (eläkkeensaajan vähennys) paitsi ensi vuonna menee YLE vero reilut 50 euroa. Työttömyysturvasta ja muista sosiaalietuuksista esim. sairaspäiväraha menee melkein heti veroa, koska siitä ei ole vähennyksiä.
Kirkollisvero maksetaan bruttotuloista. Ihan sama onko se työttömyyskorvausta tai eläkettä.
Kirkollisvero lasketaan samasta tulosta kuin kunnallisvero ja siinä on samat vähennykset kuin kunnallisverossa. Siksi verokortilla kunnallisvero ja kirkollisvero on laskettu yläkulmassa yhteen. Tämän vuoksi seurakunnan ja kunnan rajojen on oltava samat, koska veroprosentit lasketaan yhteen.
Tämän vuoksi 500 euron työttömyyskorvauksesta tai lasten kotihoidontuesta menee hieman kunnallis- ja kirkollisveroa, mutta 700 euron eläkkeestä ei mene (paitsi yle-maksu). Eläkkeensaajan vähennys pienentää.
Kaksi sukulaista kuuluu kirkkoon. Toinen vamman vuoksi eläkkeellä oleva ei maksa veroja eläkevähennyksen vuoksi ollenkaan eikä ole koskaan kansaneläkeläisenä maksanut kirkollis- eikä kunnallisveroa. Toinen hoitovapaalla oleva maksaa 50 euroa vuodessa kirkollisveroa, koska hän ei saa juuri edes työtulon perusvähennystä (työtuloa ei ole kuin hieman). Molemmilla vuositulot noin 8000 euroa.
Kuten jo todettiin, joku täyttää 18 juuri tänään, ja monella ei ole tuloja joista veroa menisi. Ja jos vaikka aikoo opiskella kevätkauden ja syksyksi hakea töitä, ei vielä ehdi paljon hankkia kirkollisverotettavaakaan. Verohan on näennäisesti suhteellinen, mutta käytännössä progressiivinen vähennysten vuoksi.
Muistan yhden palautteen uudenvuodenpäivältä, jossa joku perusteli eroa juuri silloin. Halusi kuulemma osoittaa kirkolle, että eroaa vastalauseena kirkon linjalle eikä rahan takia.
Mutta veikkaan että se nyt vain monelta jäi. Oikeastaan enemmän ihmettelen niitä, jotka eroavat viittä vaille vuodenvaihteen. Luulisi ettei kukaan harkitse kirjaimellisesti viime minuutille, ja miksi ihmeessä jättää eroaminen aivan viime tippaan?
Taisin jo mainitakin, että täällä missä asun oli nettiyhteydet poikki viikon verran vuosi sitten Tapani myrskyn jälkeen. Eli netin kautta ei voinut erota kirkosta.
Jos joku eroaa kirkosta vain rahan takia, niin miksi ihmeessä jättää asia aivan loppuvuoteen, koska aina on mahdollista, että nettiyhteydet eivät toimi.
Lasten erottamisen markkinointiin kannattaisi kiinnittää huomiota heti alkuvuodesta ja sitten uudestaan koulujen päättyessä ja ennen syyslukukauden alkua. "Pakkouskonnosta" pääsee, kun lapsi ei ole enää kirkon jäsen.
Elämänkatsomustiedon opetukseen voi vaihtaa vaikka välittömästi eron jälkeen. Näin konkreettisen "hyödyn" saa nopeasti myös vuoden alussa tehdystä toimenpiteestä.
Toki moni meistä tukee silti sitä, että ET vapautettaisiin kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Osoittaahan "pakkouskonto" kirkon hegemoniaa ja ihmisten holhoamispyrkimystä.
Vaikka uskonnon opetus on virallisesti tunnustuksetonta, se on käytännössä ja myös opetussuunnitelman sisällön mukaan hyvin tunnustuksellisen luontoista. Lisäksi sitä tuetaan järjestämällä koulutyön osaksi jumalanpalveluksia ja pappien toistuvati pitämiä uskonnollisia päivänavauksia.
Tuota asiaa pitää muistaa muistuttaa, että ei se uskonnon opetus kouluissa sillä tunnustuksettomaksi muutu että sitä sanotaan tunnustuksettomaksi, eikä valtiokirkko lakaa olemasta valtiokirkkoo vaikka kuinka sanottaisiin että muodollisesti meillä ei ole valtiokirkkoa.
Kyllähän moni (useimmat?) eroaa ihan muusta syystä kuin rahan takia. Yhtä hyvin voi kysyä miksi erosi 31.12.2012 kun sen olisi voinut tehdä vaikka 10v sitten.
Edelleen kirkosta eroaminen on useimmille jonkinlaisen kynnyksen takana. Toisille se päätös on helpompi ja toisille vaikeampi, johtuen kasvatuksesta, kotitaustasta ja muusta ympäristön paineesta.
Vaikka ihminen olisi ajatuksissaa päättänyt että voi erota kirkosta, niin usein hän tarvitseen vielä jonkilaisen ärsykkeen joka lopulta laukaiseen sen että hän täyttää erokaavakkeen.
Kirkollisveron maksukausi on yksi aika suuri ärsyke, eli kun on päättänyt erota, niin sen tekee mielellään ennen vuodenvaihdetta, jotta sästyy seuraavan vuoden verolta.
Mutta kuten on huomattu, niin eroamista tapahtuu kuitenkin läpi vuoden, kuka mistäkin ärsykkeestä.