karppa kysyi kastettiinko viime vuonna ennätyksellisen ja yöllä veikkasin, että näin vähän kastettiin viimeiksi sotien aikana. Herätessäni tajusin erehdykseni. Tarkistin, että pienin sota-ajan syntyneiden määrä oli vuonna 1942, jolloin elävänä syntyneitä oli 61 672.
Syntyneiden määrän löytää
http://www.tilastokeskus.fi/til/synt/2005/synt_2005_2006-05-05_tau_002.xls
Pikaisella silmäyksellä huomasin, että kirkon tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan kasteprosentti vuodesta 1980 alkaen. Vuosina 1980-2011 oli kastettuja luonnollisesti enemmän kuin viime vuonna.
Vuoden 1877 tilastollisen vuosikirjan mukaan sinä vuonna syntyi 74 809 lasta, joista 1373 oli kreikkal. ja 25 katolilaisia, joten lienee perusteltua olettaa, että ainakin 95 % lapsista oli luterilaisia 1869-1979. Edellä esitellyn perusteellä uskon, että kaikkina vuosiina vuoden 1869 jälkeen Suomen luterilaisessa kirkossa on kastettu enemmän kuin viime vuonna. Minusta nykyinen kirkko perustettiin silloin, sillä sitä aikaisemmin oli voimassa vuoden1686 kirkkolaki, jolloin Suomessa oli valtionkirkko.
Suomenmaan virallinen tilasto vuodelta 1871 kertoo "Josta näkyy että kuolleena syntyneitten lukumäärä verrattain on ollut suurin niinä vuosina, joina syntyviiisyys on ollut vähäinen ja kuolevaisuus iso, eli niinä aikoina, joina yleisempi puute ja kivulloisuus on vallinnut maassa. Tämä asian laita onkin aivan luonnollista. Kärsimisten ja tautien rasittamassa väestössä sijitysvoima on vähennetty. Se ei ainoastansa synnytä vähemmän lapsia kuin tavallisesti; vaan nämä lapset ovat lisäksi ruumiinsa puolesta heikompia kuin ne, jotka syntyvät parempina aikoina." (Sivu skannattu ja OCR-muutettu). Vuonna 1868 Suomessa syntyi 43 737 ja niistä kuoli 12,45 % ennen ensimmäistä syntymäpäivää, joten ainakin silloin oli kasteita vähemmän.
Löytääkö joku vuosien 1867-1979 väliltä jonkun vuoden, jolloin olisi syytä epäillä, että kasteita oli vähemmän kuin viime vuonna?
Syntyneiden määrän löytää
http://www.tilastokeskus.fi/til/synt/2005/synt_2005_2006-05-05_tau_002.xls
Pikaisella silmäyksellä huomasin, että kirkon tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan kasteprosentti vuodesta 1980 alkaen. Vuosina 1980-2011 oli kastettuja luonnollisesti enemmän kuin viime vuonna.
Vuoden 1877 tilastollisen vuosikirjan mukaan sinä vuonna syntyi 74 809 lasta, joista 1373 oli kreikkal. ja 25 katolilaisia, joten lienee perusteltua olettaa, että ainakin 95 % lapsista oli luterilaisia 1869-1979. Edellä esitellyn perusteellä uskon, että kaikkina vuosiina vuoden 1869 jälkeen Suomen luterilaisessa kirkossa on kastettu enemmän kuin viime vuonna. Minusta nykyinen kirkko perustettiin silloin, sillä sitä aikaisemmin oli voimassa vuoden1686 kirkkolaki, jolloin Suomessa oli valtionkirkko.
Suomenmaan virallinen tilasto vuodelta 1871 kertoo "Josta näkyy että kuolleena syntyneitten lukumäärä verrattain on ollut suurin niinä vuosina, joina syntyviiisyys on ollut vähäinen ja kuolevaisuus iso, eli niinä aikoina, joina yleisempi puute ja kivulloisuus on vallinnut maassa. Tämä asian laita onkin aivan luonnollista. Kärsimisten ja tautien rasittamassa väestössä sijitysvoima on vähennetty. Se ei ainoastansa synnytä vähemmän lapsia kuin tavallisesti; vaan nämä lapset ovat lisäksi ruumiinsa puolesta heikompia kuin ne, jotka syntyvät parempina aikoina." (Sivu skannattu ja OCR-muutettu). Vuonna 1868 Suomessa syntyi 43 737 ja niistä kuoli 12,45 % ennen ensimmäistä syntymäpäivää, joten ainakin silloin oli kasteita vähemmän.
Löytääkö joku vuosien 1867-1979 väliltä jonkun vuoden, jolloin olisi syytä epäillä, että kasteita oli vähemmän kuin viime vuonna?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toisaalta hauska, toisaalta hyytävän synkkä pohdinnan aihe.
Oletettavasti 1939 on ainakin joitakin kasteita siirretty seuraavalle vuodelle. 1941 pitäisi myös tarkistaa -- millainen arki oli jatkosodan sytyttyä ja mitä arjen asioita jätettiin tekemättä?
Mutta olennaisempi kysymys: paljonko lapsia kuoli kastamattomina 1800-luvulla? Osa Suomea oli silloin vielä erittäin syrjäistä erämaata. En ihmettelisi, vaikka kaikkia pian syntymänsä jälkeen kuolleita ei olisi rekisteröitykään.
"Mutta olennaisempi kysymys: paljonko lapsia kuoli kastamattomina 1800-luvulla? Osa Suomea oli silloin vielä erittäin syrjäistä erämaata. En ihmettelisi, vaikka kaikkia pian syntymänsä jälkeen kuolleita ei olisi rekisteröitykään."
Luulisin, että myös hätäkasteet on kirjattu kirkonkirjoihin. Voin tietysti olla väärässäkin.
Oletan, että kasteprosenttilasketaan elävänä syntyneistä, joten kuolleena syntyneet eivät vaikuta kasteprosenttiin. Tuntuisi kärmealta, jos kirkko tiedottaisi kasteprosentin laskeneen lisäntyneiden aborttien takia C:
Josrin kysymys pitkien etäisyyksien takia kastamattomista lapsista tuskin paljoa vaikuttaa tähän kun keskustelemme absoluuttisesta määrästä, Kastettujen lukumäärä on ollut suurempi vuodesta 1868. Vuonna 1941 on kasteprosentti saattanut olla pienempi.
C:
Syntyneitä
1939 78 164
1940 65 849
1941 89 565
Suomi kutsui reservinsä sotilaat 10. lokakuuta 1939 kertausharjoituksiin, joten voi olettaa, että vähintään 3/4 vuoden 1939 ristiäisistä vietettiin normaalisti. Alle vuoden ikäisenä kuoli 6,97% eli ristiäisi oli yli 50 tuhatta (0,95*0,75*78164*(1-0,0697)=51 810).
Vuonna 1940 pidettiin edellisen vuoden ristiäiset, joten silloin oli ilahduttavan monta kastejuhlaa C:
17.6.1941 julistettiin yleinen liikekannallepano ja joulukuussa pysähtyi eteneminen, joten ainakin puoli vuotta oli normaalia aikaa. Todennäköisyys kuolla ennen ensimmäistä ikävuotta oli 0,076. Tällöin edellä käytetyllä menetelmällä saataisiin (0.95*0.5*89565*(1-0.0767)=39 280). Pidän erittäin todennäköisenä, että hyökkäyssodan aikana on kastettu puuttuvat ja varmaan joulukuun lopulla pappi oli toivottu vieras, sillä hän ei tunnut enää kuolinviestiä vaan tuli kastamaan lapsen. C:
19.9.1945 Suomi ja Neuvostoliitto tekivät välirauhan ja varmaan kelpo papistomme pystyi kolmessa kuukaudessa hoitamaan vuoden ristiäiset. C:
Yllä olevan perusteella uskon, että jokaisena sotavuonna oli enemmän kasteita kuin kuin viimevuonna C: