Eli tarkoitan tilannetta, kun voimala seisoo, siis roottori ei pyöri. Luulisi siellä olevan erilaisia sähkölaitteita kuluttamassa sähköä silloinkin, ainakin lämmityksiä pakkaskaudella ym . Paljonkohan tuulivoimala joutuu maksamaan tästä sähköstä, saman kuin se saa myymästään sähköstä eli vähintään takuuhinnan vai tavallisen pienkuluttajan maksaman hinnan vai jonkin muun markkinahinnan Olisihan se väärin, jos sen ostama sähkö olisi halvempaa kuin sen myymä sähkö, eikös vaan?
Paljonko tuulivoimala kuluttaa sähköä ja mitä se maksaa?
onko tietoa
9286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yhdessä artikkelissa luki, että tuulivoimaloita joudutaan huoltaan paljon, koska niiden käyttöikää valmistajat liioittelevat suuresti. 10 vuodella... Tuosta lämmityksestä en tiedä muuta kun että lapoja täytyy lämmittää ainakin kovemmilla pakkasta. Heikentää tietysti lisää niiden huonoa kannattavuutta...
Tuulivoimalassa on 2 mittaria, verkosta otettavalle ja verkkoon syötettävälle sähkölle. Erotus on se energia, josta voimala saa maksun ja verkosta otetulle joutuu vielä ilmeisesti maksamaan sen sähköveron. Talvikaudella isompi voimala kuluttaa kymmeniä kilowatteja sähköä stand-by tilassa. Vaihteistoa ja lapakulman säätömekanismia täytyy lämmittää ja ylipäänsä laitteita voimalan sisällä täytyy pitää lämpimänä kondenssiveden estämiseksi.
Tai sitten ei. Mainitsemasi "kymmeniä kilowatteja sähköä stand-by tilassa." kuulostaa liian suurelta, ja vaatii ehdottomasti jotain näyttöä tuekseen.
Yritin löytää tietoa, mutta en nyt ehdi enempää: tässä kerrotaan jotain asiasta:
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/sites/www.tuulivoimayhdistys.fi/files/TS2_04.pdf
Lämmitys ja etäkäyttö ainakin vaativat ulkopuolista sähköä, josta osa voi olla akuistakin.
Ydinvoimalan omakäytön sähköntarve on tiedossa: noin 30MW/reakrori.
Tuollaiset 6-12 % tuulivoimalan nimellistehosta kuluu pahimmillaan pelkkään lapojen jäätymisen estoon. Jo jäätyneiden lapojen sulattamiseen tarvitaan vieläkin suurempi teho.
Vastaavasti pitäisi laskea muiden voimalaitosten käyttämä energia. Käytettyä energiaa ei ole pelkästään suoraan laitoksella käytetty sähkö vaan myös polttoaineen kuljetukseen ja jalostukseen käytetty energia. Ydinvoimalassa käytetyn uraanin matka kaivoksesta valmiiksi polttoaineeksi vie hyvin paljon energia ja vastaa useaa prosenttia samalla uraanilla tuotetusta energiasta.
Samoin loppusijoitusaluetta pitää valvoa tuhansia vuosia ellei ydinjätettä hävitetä esim. hyötyreaktorilla. Voikin kysyä mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Onko Posivan varastolla vuonna 2503 vartijat ja sähköaita? :D
Miksi niitä loppusijoitusalueita pitäisi valvoa? Jotta ei joku kaivaisi kapseleita ylös kalliosta puolen kilometrin syvyydestä? Ei se ihan huomaamattomasti käy. Chilessä jäi työntekijöitä loukkuun kaivokseen usean sadan metrin syvyyteen. Pari kuukautta heidän pelastamiseensa meni, vaikka käytössä oli maailman parhaat vehkeet. Eli eiköhän se huomata muutenkin, jos jotain tuollaisa massiivisia touhuja on tekeillä.
Pelastaminen oli erityisen hidasta koska piti varoa ettei kaivos sorru pelastettavien päälle. Jätteen louhinnassa se ei ole niin tarkkaa.
Toiseksi... koko ajan on puhetta ydinjätteen käytöstä hyötyreaktorin polttoaineena. Se keskustelu saattaa jatkua tulevaisuudessa. Siten on ihan uskottavaa että varastoon jätetään porteilla suljettu käytävä josta jäte voidaan joskus noutaa polttoaineeksi. Tuollainen käytävä vaatii kuitenkin vartioinnin.
Loppusijoituksen on suunniteltu kestävän yli 100 vuotta, sen ajan ovat ajotunnelit ja kuilut luonnollisesti auki. Mitä sen jälkeen, onko mitään näkymiä hyötöreaktoreille. Jos ei, ei ole syytä pitää kulkuväyliä avoinna.
Nykyäänkin tuollaiset vartioinnit hoidetaan elektronisesti, satelliiteilla ym. keinoin. Ei sinne varuskuntaa tarvitse perustaa.