RKP:n kansalliskielistrategiasta

heikki_tala

Valtioneuvoston kansalliskielistrategiassa paljastetaan (ehkä tahattomasti?), miten valtava yliedustus ruotsinkielisillä on korkeakouluopiskelumahdollisuuksissa. Alla pääsihteeri Paulina Tallrothin (r) tekstiä vnk:n kansalliskielistrategiasta ja sulkeissa kommenttini:

Yliopisto-opintojen kokonaisuudesta kertoo kuitenkin se, että suomen kielellä yliopisto-opintoja voi suorittaa 14 yliopistossa ja täysin yksikielisiä ruotsinkielisiä yliopistoja on kaksi (ruotsinkielisiä siis 12,5 %, mutta väestöosuus vain 5 %). Kaksikielisiä yliopistoja, joiden opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, on neljä (peräti siis 25 % ruotsinkielisten osuus).
Esimerkiksi Helsingin yliopistoon kuuluvassa Svenska social- ja kommunalhögskolanissa, jossa suoritetaan yksikielinen ruotsinkielinen tutkinto, on äidinkieleltään suomenkielisten opiskelijoiden osuus 14 prosenttia vuonna 2012 (suomenruotsalaisia siis 86 %).
Jotta turvataan jokaisen oikeus omaan kieleensä, joko suomeen tai ruotsiin, on kuitenkin tärkeää myös jatkossa huolehtia siitä, etteivät kaksikieliset tutkintomahdollisuudet sivuuta mahdollisuuksia opiskella vain yhdellä kielellä (suomenruotsalaisten etuoikeudet korkeakouluopintoihin halutaan pitää ja vain lisätä).
Suomenkielisillä on myös mahdollisuus opiskella ruotsin kielellä maan kahdessa ruotsinkielisessä yliopistossa (ja ruotsinkielisillä kymmenissä muiden pohjoismaiden yliopistoissa!). Åbo Akademin opiskelijoista vuonna 2012 yli 16 prosentilla on äidinkielenään suomi (ruotsinkielisiä 84 %) ja Svenska Handelshögskolanin vastaava prosentti on lähes 19 (ruotsinkielisiä 81 %).

http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrategi/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf

15

128

    Vastaukset

    • Josko svekkuleita on uskominen, koulunkäynti on vain läpihuutojuttu. Myös opiskellessa ekana tärkeysjärjestyksessä tulee viihtyminen ja kontaktien luominen.

      Nå jotkut valmistuu - mutta miten?

      • "Nå jotkut valmistuu - mutta miten? "

        Keskimäärin ruotsuinkieliset pärjäävät hitusen paremmin yo-kirjoituksissa kuin suomenkieliet. ja nämähän ovat yhteiset kokeet (paitsi toinen kotimainen jossa ruotsinkielisten vaatimustaso on TODELLA PALJON korkeampi kuin suomenkielisille saavuttaakseen saman arvosanan)

        Mitä yliopistoihin tulee niin Hankenin ekonomit pärjäävät yhtä hyvin kuin AALTO School of economics vaikka hankkenilaiset keskimäärin pääsevät heikoimilla arvosanlilla sisään. Hankenin jalostusaste on siis korkeampi.

        Tässä teille vähän faktaa.


      • rautaako? kirjoitti:

        "Nå jotkut valmistuu - mutta miten? "

        Keskimäärin ruotsuinkieliset pärjäävät hitusen paremmin yo-kirjoituksissa kuin suomenkieliet. ja nämähän ovat yhteiset kokeet (paitsi toinen kotimainen jossa ruotsinkielisten vaatimustaso on TODELLA PALJON korkeampi kuin suomenkielisille saavuttaakseen saman arvosanan)

        Mitä yliopistoihin tulee niin Hankenin ekonomit pärjäävät yhtä hyvin kuin AALTO School of economics vaikka hankkenilaiset keskimäärin pääsevät heikoimilla arvosanlilla sisään. Hankenin jalostusaste on siis korkeampi.

        Tässä teille vähän faktaa.

        "Mitä yliopistoihin tulee niin Hankenin ekonomit pärjäävät yhtä hyvin kuin AALTO School of economics vaikka hankkenilaiset keskimäärin pääsevät heikoimilla arvosanlilla sisään. Hankenin jalostusaste on siis korkeampi."
        Vain Hankkenin Helsingin yksikkö pärjää hyvin. Ja oikeastaan vain rahoituksen lukijat pystyvät kilpailemaan Aallon kanssa.

        Luultavasti menestyminenkin johtuu pitkälti siitä, että ekonomien työpaikat ovat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, jolloin Helsingin yksikön kautta pääse verkostoitumaan näihin. Melkein voisi sanoa että Hankkenin Helsingin yksikön menestys johtuu enemmän oppilaitoksen sijaintipaikasta, kuin oppilaitoksen tasosta.


      • rautaako? kirjoitti:

        "Nå jotkut valmistuu - mutta miten? "

        Keskimäärin ruotsuinkieliset pärjäävät hitusen paremmin yo-kirjoituksissa kuin suomenkieliet. ja nämähän ovat yhteiset kokeet (paitsi toinen kotimainen jossa ruotsinkielisten vaatimustaso on TODELLA PALJON korkeampi kuin suomenkielisille saavuttaakseen saman arvosanan)

        Mitä yliopistoihin tulee niin Hankenin ekonomit pärjäävät yhtä hyvin kuin AALTO School of economics vaikka hankkenilaiset keskimäärin pääsevät heikoimilla arvosanlilla sisään. Hankenin jalostusaste on siis korkeampi.

        Tässä teille vähän faktaa.

        "Keskimäärin ruotsuinkieliset pärjäävät hitusen paremmin yo-kirjoituksissa kuin suomenkieliet."

        Ylioppilaslautakunnan mukaan tämä johtuu siitä, että surut kirjoittavat suomen kielen ja englannin ja saavat näistä parempia arvosanoja. Suomi on tuttu kieli ja englanti on sukulaiskieli, kun taas suomenkielisille kummatkin ovat vieraita kieliä. Epätasa-arvo alkaa siis jo peruskoulussa, mutta tämähän ei suruja kiinnosta, vaan suruja kiinnostaa vaan nykyisisistä etuoikeuksista kiinnipitäminen.

        Kiitos Heikki Talalle. Siinä oli surun itsensä myöntämän karu totuus yliopistokoulutuksen epätasa-arvosta eli surujen etuoikeuksista.

        Vaikka tarvittaisiin nimenomaan ruotsinkielistä suorittavan työntekijöitä, jotta surut saavat sitä vaatimaansa ruotsinkieistä palvelua, koulutetaankin suruja yliopistoissa ei-suorittavan työn tehtäviin.


    • Alkaa tosiaan ihmetyttää minkä takia meidän suomalaisten täytyy sietää tälläistä marginaaliporukan pelleilyä.. ??

    • Koulutetaan mitä koulutetaan ja valitetaan ettei ole ruotsinkielisiä kotihoitajia, sairaanhoitajia, poliiseja, merivalvojia, tarjoilijattaria ym.henkilökuntaa.

    • Kielimanifestissa ei ollut mitään siitä -arasta, mutta aivan olennnaisesta kielipoliittisesta ongelmasta- , että suomenkieliset vastustavat 70 %:sesti pakkoruotsia ja että Rkp haluaa pitää pakkoruotsin, että tulisi ruotsia osaavia palvelijoita.

      Muistamme taas tämän valaisevan kirjoituksen:

      " HBL:n kirjoituksessaan toimittaja Johanna Westman toteaa, että suomenkielisten oppimaa pakkoruotsia tarvitaan palveluammatteihin, kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin:
      (koko artikkeli luettavissa googlaamalla)

      HBL, 18.1.2008:

      "...Ju fler som studerar på svenska, desto fler kan antas vara intresserade av svenska som arbetsspråk - och desto större är utsikterna till att behovet av svenskspråkig arbetskraft kan fyllas. Alla jobb är inte direkt kulturbärande i serviceyrken räcker det med fungerande skolsvenska. Individuella studie- och karriärval över språkgränsen neutraliserar varandra...."

      "...Mitä useampi opiskelee ruotsiksi, sitä usemman voidaan olettaa olevan kiinnostunut käyttämään ruotsia työssään - ja sitä suuremmat ovat mahdollisuudet, että ruotsinkielistä työvoimaa saadaan täyttämään ruotsinkielisten tarpeet. Mutta kaikki työtehtävät eivät ole suoraan (ruotsinkielistä) kulttuuria ylläpitäviä, palveluammateissa riittää toimiva koulussa opittu ruotsintaito..."

      • Ja Tarja Halonen (Rkp:n vaalirahalla presidentiksi noussut) sanoi toisen vaalikampanjansa toisen kierroksen keksutelussa Yle:ssä, että

        "Suomenkielisten nuorten tulee oppia ruotsia, että voivat paremmin palvella ruotisnkielisiä."


      • "että suomenkieliset vastustavat 70 %:sesti pakkoruotsia"

        Päättäjät päättää. Vaihtakaa päättäjiä tai ryhtykää siihen ite ellei päättjien päätökset miellytä.

        Ainakin voitte pyytää että oma puolueenne vastaisi huutoonsa ettei käy kuten viimeksi jolloin ne nitätöi puoli miljoonaa ääntä ja tahtoa. Teidänkin. Siitä olisi teidän hyvä alkaa. RKP:n kannan muuttaminen on varmasti paljon vaikeampaa. Mutta PS:N saaminen vasaamaan huutoonsa on varmasti melkein yhtä vaikeaa.


    • Viha svedupeihin vain lisääntyy ja se tulee näkymään!

    • """"HBL:n kirjoituksessaan toimittaja Johanna Westman toteaa, että suomenkielisten oppimaa pakkoruotsia tarvitaan palveluammatteihin, kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin""""

      Niinnå, nåinhän se Gustafssonnikin. Pohjois-Suomessa karsitaan toisen lk:n (hahhhaaa) (ammattiasteen) kulttuuriopiskelupaikkoja. Kysyttäessä mitä tilalle, Gustafssonni kehoitti menemään palvelualalle!!!!!

      Henriks-sonni ja Gustafs-sonni kuuluvat saamaan suurten ajattelijoiden sonni-sukuun.

    • Helsingin Yliopisto on omaa luokkaansa kooltaan eli on suunnilleen yhtä suuri kuin muut yliopistot yhteensä. Ja HY on kaksikielinen, mikä vain lisää surukoulutuksen yliedustusta Suomessa.

      • HYVÄ HUOMIO!

        Samoin jos Aalto-yliopisto on kaksikielinen, pätee sama asia: opiskelijoita on n. 20 000. Helsingin yliopistossa on noin 35 000 opiskelijaa.


    • Yliopistojen kaksikielisyys on näennäistä.

      Ruotsin virkamiestutkinto on täysi vitsi, jota inhoavat tutkinnon pitäjät itsekin, koska herja on niin rankkaa...

    • Ankdam on näköjään rkp eduskuntaporukkaa, on hiljaa kun on loma aika..

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Juutuub-maailma

      Tässä kun on kesällä ollut aikaa ja hieman seuraillut netistä kaiken maailman vlogeja sun muita videoituja mielipidekanavia niin herää yksi suuri kysy
      Sinkut
      121
      2051
    2. Sofia on 2 viikkoa Hangossa Stefun kanssa

      Kertoi ig. Mihis Isbe? Martina ei tytöstä huolehdi. Isbe ollut vain Hangossa Stefun suvulla. Vai hoitaako myös Sofia Isbeä Hangossa? Maralla ei ole
      151
      973