Usvaa ja utua näköpiirissä
Uusi valtuusto saa pohdittavakseen osan sitä kuntatodellisuutta, jonka muotoutumiseen aikaisempi valtuusto on jättänyt kädenjälkensä.
Tämän lisäksi uudet ”ulkoiset tehtävät”, muun muassa valtiovallan puolelta, asettavat päättäjien pohdittaviksi mittavan määrän muuttujia. Monet päätöksenteon kohteeksi tulevat asiat riippuvat myös muiden kuntien ratkaisuista ja linjauksista. Niitä on kunnioitettava.
Toisaalta tiedämme, että valtiovallan puolelta on odotettavissa suuremman mittakaavan omaavan hallintojärjestelmän kautta tulevia epävarmuustekijöitä. Tämä järjestelmä ei tule välttämättä kunnioittamaan kunnallista itsehallintoa. Kunta voi päättää mutta valtiovalta voi muuttaa asioiden suuntaa. Siuntion kunnan osalta erityisenä epävarmuustekijänä on valtion mahdollinen puuttuminen asioiden kulkuun puhtaasti kielipoliittisista syistä, sillä kuntamme on kaksikielinen rannikkokunta.
Tavoite voimakkaasti ruotsinkielisten rannikkokuntien muodostaman alueen luomiseksi on enemmän ja vähemmän suoraan havaittavissa saatavilla olevan tiedon perusteella. Hanke antaa myös viitteitä potentiaaliseen pidemmän aikavälin tavoitteeseen muodostaa Ahvenanmaan kaltainen autonominen ja voimakkaasti ruotsinkielinen rannikkovyöhyke. Pidän tällaisten tavoittelua kansantaloudellisesti järjenvastaisena ja osittain petollisena hankkeena maatamme kohtaan.
Jako niin sanottuun ”ruotsinkieliseen Siuntioon” ja ”suomenkieliseen Siuntioon” on yksi räikeimpiä poliittisesti – kieli- ja puoluepoliittisesti – motivoituneita loukkauksia paikallista identiteettiämme ja todellisia kuntajakoperusteita kohtaan. Tällainen jaottelu on tullut todettua pääministeripuolueen valtakunnantason johtohenkilön taholta. Tämä osoittaa totaalista tietämättömyyttä ja/tai piittaamattomuutta siitä tosiasiasta, että kyseinen kielellinen jako on täysin keinotekoinen ja todellisuuspakoinen. Yksilöt, sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset, joutuisivat tämän alueellisen pirstaloimisen inhimillisesti ennakoimattomien seuraamusten kohteiksi. Toisaalta spekulointi kielellisten oikeuksien ensisijaisuudella kuntajakoperusteiden osalta, voi johtaa muiden ensisijaisempien perusteiden sotkeutumiseen mielivaltaisen mutta tarkoitushakuisen poliittisen harkinnan jalkoihin.
Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä valtiovallan epäpoliittisiksi selitettyjen ”virkamiesselvitysten” mukaisia karttaharjoituksia, joiden toteutumista ohjastetaan kulissien takaisella vallankäytöllä. Ei Suomen virkamieskoneisto ole epämääräisiltä vaikuttimilta vapaa. Sen tietää jokainen aikaamme seuraava yksilö. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon tapaus Dragsvik. Tähän rakenteellisesti ”korruptoituneiden” virkamiesten moraaliseen ja eettiseen selkärankaan ei ole luottaminen. Tämä ilmeni selvän oireellisesti menneissä Lohja-liitoksen vaiheissa.
Edellä esitetty pitää tiedostaa ja sisäistää oikealla tavalla. Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä toimii kuitenkin sille asetettujen velvoitteiden ja valtuuksien perusteella parhaansa mukaisesti. Haasteellinenkaan päätöksentekoa rajoittavien reunaehtojen todellisuus ei oikeuta heittämään ”kirvestä kaivoon” ja odottamaan kädet ristissä, mitä tuleman pitää. Se on varmin tae pakko- ja sanelupolitiikalle valtion taholta. Kunnallinen itsehallinto ja demokratia ovat lähimpänä ihmisiä, jotka elävät esimerkiksi kuntaliitosten tuloksena syntyvien uusien kuntien todellisuudessa. Valtio on kuin kylmä ja piittaamaton käsi, joka ei erota inhimillistä faktaa ideologisesta fiktiosta.
On liitoksia ja ”liitoksia”
Siuntion kunnan uudet päättäjät saavat kevään 2013 aikana pohdittavakseen erilaisia kuntaliitosvaihtoehtoja. Tämä on väistämätöntä.
Mutta jostakin syystä minun on myös pohdittava sitä kammottavaa mahdollisuutta, että tulisimme todistamaan Siuntiossa myös toisenlaisen liitoksen, missä ”pahantahtoinen onnenkantamoinen” ja ”revanssihenkinen kostomentaliteetti” kokevat yhteensulautumisen.
Mielestäni Siuntio on aivan liian pieni näyttämö epäsiveelliselle näytelmälle nimeltä ”Fortuna Malan ja Nemesiksen jumalliitos”!
Olisihan se perusteltua tajuta, että valtuuston kokoukset ovat yhteisten asioiden hoitamista varten kuntalaisten parhaaksi. Jumalallisia näytelmiään voi harjoittaa oman kammionsa "rauhassa". Eikös juu?
http://www.vesamattilouekoski.net/blogi/2013/01/03/45
Uusi valtuusto saa pohdittavakseen osan sitä kuntatodellisuutta, jonka muotoutumiseen aikaisempi valtuusto on jättänyt kädenjälkensä.
Tämän lisäksi uudet ”ulkoiset tehtävät”, muun muassa valtiovallan puolelta, asettavat päättäjien pohdittaviksi mittavan määrän muuttujia. Monet päätöksenteon kohteeksi tulevat asiat riippuvat myös muiden kuntien ratkaisuista ja linjauksista. Niitä on kunnioitettava.
Toisaalta tiedämme, että valtiovallan puolelta on odotettavissa suuremman mittakaavan omaavan hallintojärjestelmän kautta tulevia epävarmuustekijöitä. Tämä järjestelmä ei tule välttämättä kunnioittamaan kunnallista itsehallintoa. Kunta voi päättää mutta valtiovalta voi muuttaa asioiden suuntaa. Siuntion kunnan osalta erityisenä epävarmuustekijänä on valtion mahdollinen puuttuminen asioiden kulkuun puhtaasti kielipoliittisista syistä, sillä kuntamme on kaksikielinen rannikkokunta.
Tavoite voimakkaasti ruotsinkielisten rannikkokuntien muodostaman alueen luomiseksi on enemmän ja vähemmän suoraan havaittavissa saatavilla olevan tiedon perusteella. Hanke antaa myös viitteitä potentiaaliseen pidemmän aikavälin tavoitteeseen muodostaa Ahvenanmaan kaltainen autonominen ja voimakkaasti ruotsinkielinen rannikkovyöhyke. Pidän tällaisten tavoittelua kansantaloudellisesti järjenvastaisena ja osittain petollisena hankkeena maatamme kohtaan.
Jako niin sanottuun ”ruotsinkieliseen Siuntioon” ja ”suomenkieliseen Siuntioon” on yksi räikeimpiä poliittisesti – kieli- ja puoluepoliittisesti – motivoituneita loukkauksia paikallista identiteettiämme ja todellisia kuntajakoperusteita kohtaan. Tällainen jaottelu on tullut todettua pääministeripuolueen valtakunnantason johtohenkilön taholta. Tämä osoittaa totaalista tietämättömyyttä ja/tai piittaamattomuutta siitä tosiasiasta, että kyseinen kielellinen jako on täysin keinotekoinen ja todellisuuspakoinen. Yksilöt, sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset, joutuisivat tämän alueellisen pirstaloimisen inhimillisesti ennakoimattomien seuraamusten kohteiksi. Toisaalta spekulointi kielellisten oikeuksien ensisijaisuudella kuntajakoperusteiden osalta, voi johtaa muiden ensisijaisempien perusteiden sotkeutumiseen mielivaltaisen mutta tarkoitushakuisen poliittisen harkinnan jalkoihin.
Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä valtiovallan epäpoliittisiksi selitettyjen ”virkamiesselvitysten” mukaisia karttaharjoituksia, joiden toteutumista ohjastetaan kulissien takaisella vallankäytöllä. Ei Suomen virkamieskoneisto ole epämääräisiltä vaikuttimilta vapaa. Sen tietää jokainen aikaamme seuraava yksilö. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon tapaus Dragsvik. Tähän rakenteellisesti ”korruptoituneiden” virkamiesten moraaliseen ja eettiseen selkärankaan ei ole luottaminen. Tämä ilmeni selvän oireellisesti menneissä Lohja-liitoksen vaiheissa.
Edellä esitetty pitää tiedostaa ja sisäistää oikealla tavalla. Demokraattinen päätöksentekojärjestelmä toimii kuitenkin sille asetettujen velvoitteiden ja valtuuksien perusteella parhaansa mukaisesti. Haasteellinenkaan päätöksentekoa rajoittavien reunaehtojen todellisuus ei oikeuta heittämään ”kirvestä kaivoon” ja odottamaan kädet ristissä, mitä tuleman pitää. Se on varmin tae pakko- ja sanelupolitiikalle valtion taholta. Kunnallinen itsehallinto ja demokratia ovat lähimpänä ihmisiä, jotka elävät esimerkiksi kuntaliitosten tuloksena syntyvien uusien kuntien todellisuudessa. Valtio on kuin kylmä ja piittaamaton käsi, joka ei erota inhimillistä faktaa ideologisesta fiktiosta.
On liitoksia ja ”liitoksia”
Siuntion kunnan uudet päättäjät saavat kevään 2013 aikana pohdittavakseen erilaisia kuntaliitosvaihtoehtoja. Tämä on väistämätöntä.
Mutta jostakin syystä minun on myös pohdittava sitä kammottavaa mahdollisuutta, että tulisimme todistamaan Siuntiossa myös toisenlaisen liitoksen, missä ”pahantahtoinen onnenkantamoinen” ja ”revanssihenkinen kostomentaliteetti” kokevat yhteensulautumisen.
Mielestäni Siuntio on aivan liian pieni näyttämö epäsiveelliselle näytelmälle nimeltä ”Fortuna Malan ja Nemesiksen jumalliitos”!
Olisihan se perusteltua tajuta, että valtuuston kokoukset ovat yhteisten asioiden hoitamista varten kuntalaisten parhaaksi. Jumalallisia näytelmiään voi harjoittaa oman kammionsa "rauhassa". Eikös juu?
http://www.vesamattilouekoski.net/blogi/2013/01/03/45
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.