Kasteiden määrän rohmahtamisesta ja kirkkoon kuulumisesta keskustelua vauva-lehden keskustelupalstalla:
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1756113/kasteiden_maara_romahti_2012
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1756113/kasteiden_maara_romahti_2012
Vastaukset 31
Vanhimmat
"Kirkko ei ole uskonlahko" sanotaan yhdessä kommentissa. Vaan on kuin onkin, protestanttinen evankelis-luterilainen uskonlahko. Yksi lukemattomista eri kristinuskon lahkoista... Ehkä kommentoija yhdistää lahkon kulttiin ja ajattelee että eihän tämä nyt mitkään kultti ole...
Huomasitteko, että siellä on linkitetty Jorin blogiin. On muuten hyvä kirjoitus evlut-kirkon blogissa:
http://www.kotimaa24.fi/blogit/kastettujen-maeaerae-romahtamassa
Tuolla keskustelussa aika moni näyttää sanovan, että lasten kastaminen on ollut lähinnä vain tapa ja tottumus, tai tehty sukulaisten painostuksen vuoksi. Toivottavasti tällainen "tavan vuoksi" kastaminen vähenee tulevaisuudessa.
Onpa tiukkaa tekstiä vauva-keskustelussa. Enpä ihmettelisi vaikka kasteet edelleen romahtavat tänä vuonna!
Suomi24 on kevyttä kamaa Vauva-lehden foorumiin verrattuna. Siellä kuule tulee totuuksia ja kovaa...
Kannattaisi päivystää Vauva-palstoilla, jotta pääsee oikomaan vääriä käsityksiä valtionkirkosta. Nuorten naisten silmien avautuessa ja eroilmoituksen kylkiäisenä tulee usein kaupan päälisinä pari lasta.
Uutinen on, että kirkkoon myös liitytään enemmän kuin koskaan.
Pahoin pelkään, Jori hyvä, että siitä tullee vielä pysyvä trendi.
Myötätuuli käy kirkkoon päin.
Kirkkoon liittynyttä ei laisinkaan enää katsota jonain kummajaisena. Se pikemmin nähdään älykkään, henkisyyteen taipuvaisen postmodernin ihmisen tietoisena ratkaisuna.
Paradoksaalista sikäli, että Suomessakin on taidettu kohta juhlia puoli vuosisataa evl kirkon milloin nopeampaa, milloin hitaampaa romahtamista.
Kannattaa ottaa huomioon, että kirkkoon liittyjistä suuri enemmistö (noin 95 %) on kirkkoon palaajia, eli niitä, jotka ovat siihen joskus aiemmin kuuluneet. Näin ollen heidän ei tarvitse uudelleen käydä kasteella ja konfirmoitavana.
On hyvin vähän liittyjiä, jotka eivät ole ikinä kuuluneet mihinkään uskontokuntaan. Nyt kun uskontokuntiin ikinä kuulumattomien osuus väestöstä kasvaa koko ajan, niin jatkossa tulee myös yhä vähemmän kirkkoon liittymisiä heidän osaltaan. Eli vaikka eropotentiaali periaatteessa kasvaa, niin se todellinen potentiaalinen kirkkoon liittyjien joukko eli kirkon joskus aiemmin hylänneet tulee jossain vaiheessa pienenemään rajusti. Kirkkoon liittymiset voivat siis vielä jonkin aikaa lisääntyä, mutta kun aikaa kuluu, niin ne tulevat auttamatta vähenemään.
"Pahoin pelkään"
Sinähän toivot sitä ja rukoilet sen puolesta joka ilta.
"Myötätuuli käy kirkkoon päin." = kirkko on tuuliajolla
"Suomessakin on taidettu kohta juhlia puoli vuosisataa evl kirkon milloin nopeampaa, milloin hitaampaa romahtamista. "
.... ja juhlat jatkuu...
Tuulia on moneen suuntaan.
Kirkkoon kuuluu selvä enemmistö suomalaista. Mutta kirkosta erotaan enemmän kuin liitytään. Muttamutta liittyminen on kasvanut. Muttamuttamutta liittyminen kasvaa aiempaa hitaammin.
Kirkon jäseneksi kasteen kautta aikuisina tulleiden määrä on itse asiassa vähemmän kuin joitakin vuosia sitten.
Kirkko on ajopuu tai uppotukki.
Kirkkoon liitytään todella vähän. Joka vuosi kirkko on saanut turpaansa ja kunnolla. Viime vuoden liittyneiden määrä on todella pieni vaikkakin uusi ennätys tulikin. Eromäärät ovat vakiintuneet pysyvästi yli 40 000 joka vuosi. Samaten kastettujen määrä on ennätyksellisen pieni.
Kirkon markkinaosuus koko kansasta putoaa joka vuosi prosentin vuosivauhdilla. Kohti romahdusta kirkko on menossa. Jojojojjo puhuu paskaa.
"kirkkoon myös liitytään enemmän kuin koskaan. "
Tästä ei ole tilastoja näkyvillä, mutta minusta tuntuu, että usein liitytään ja erotaan (helposti netissä) saman tien. Syynä voi olla esim. pyyntö lapsen kummiksi. Maistraateilla ja kirkolla olisi tilastoa, josta tämän voisi selvittää.
Tässäpä hyvä idea. Kuka osaisi pyytää väestörekisterikeskukselta (vai tilastokeskukselta) tilaston, jossa ajetaan kalenterivuosittain tilasto määrittelyllä:
"Kalenterivuonna kirkkoon liittyneet ja samana kalenterivuonna eronneet"
Tästä tilastoajoista saisi vertaamalla ko. vuonna eronneisiin ja liittyneisiin tietää, kuinka moni tekee "pikavierailun" kirkkoon saman kalenterivuoden sisällä (ei maksa veroa) tai muuten välttää veronmaksua liittymällä vuoden eka päivä kirkkoon ja eroamalla saman vuoden viimeinen päivä.
Eikö tuollainen tilasto pyynnöstä ajeta? Jos kirkon tutkimuskeskus on sellaisen tilastoajon tehnyt, niin halunnee pitää sen salaisena.
Kannatan ehdotusta. Ehkä joku iso lehti voisi olla kiinnostunut.
Kirkon kassakirstun vartijaa eivät kirkossa "piipahtavat" lämmitä, jos eivät piipahda juuri vuodenvaihteessa.
Samalla voisi ehkä joutua kirkon hehkuttamat "taas uusi ennätys liittyymisissä" kommentit outoon valoon.
Vauva-lehden keskustelussa sanotaan:
"Neljälle viidestä kirkon jäsenestä diakoniatyö on tärkeimpiä syitä kuulua kirkkoon. Tämä käy ilmi Gallup Ecclesiastica 2011 -tutkimuksesta."
Kuinkahan moni noista tietää, ettei kirkko jaa kirkollisveroistaan diakonia-avustuksia kuin pari pientä pennosta? Sijoitustuotoistaan tuskin jakaa penniäkään.
Joo, ei kirkko haluu käyttää kirkollisveroa, jäsenmaksuja, vähävaraisten auttamiseen eikä jäsenten palveluihin muutenkaan, sen takia kai yleensä jäsenmaksuja järjestöt ja yhdistykset ja seurat keräävät. Kirkko ei halua kayttä penniäkään kirkollisveroista esim hautaustoimen kuluihin, kummallista, kummallisen ahnetta.
Kirkko ei tosiaankaan käytä kirkollisveroja hyv.tek. eikä auttamiseen. Ne rahat se kerää erikseen keräyksillä, omilla (yhteisvatuukeräys ja kolehdit) ja varsinkin muiden tahojen keräyksillä, joihin se soluttautuu mukaa tuoton jakajaksi, ja lahjoituksilla valtiolta (mm. 43% KUAn rahoituksesta, kunnilta, järjestöiltä, yhteisöiltä, yrityksiltä, yksityisiltä.
Professori Leppiniemi, joka on mukana kirkonkin toiminnassa vaaleilla valittuna edustajana, moitti sitä että kirkko ei käytä testamenttilahjoituksia, niin kuin vainaja on testamentissaan määrännyt.
Niitä lahjoituksia pantataan "pahan päivän varalle", tai käytetää johonkin muuhun. Mitä kauemmin niiden käyttöä pantataan, sitä helpommin lahjoittajan tahto lahjoituksen käytöstä voidaan tarkoituksellisesti unohtaa ja käyttää varat mihin huvittaa, vaikkapa kirkon budjetin yleiskatteeksi, johon summa haihtuu ku pieru Saharaan.
kolehdeista vielä sen veran että niiden tuotto naurettavan pieni. Osa syynä se että kirkko mielellään lahjoitta kolehtituottoja ulkomaille, uskoaan levittäkseen. Kirkkokansa tukis mieluummin kotimaan kohteita.
"Kirkko ei halua kayttä penniäkään kirkollisveroista esim hautaustoimen kuluihin, kummallista, kummallisen ahnetta."
Kirkko maksaa myös uskonnottomien haudat.
On käsittämättömän typerää edes ehdottaa että he käyttäisivät omia rahojaan hautaustoimeen.
Mihinkäs se "kanasan kirkko" nyt unohtui.
Valtio kustantaa hautaustoimen antamalla kirkolle yhteisöverosta osan, jolla kirkko sitten hautaa jokaisen uskontokunnasta riippumatta.
Ehkä mielestäsi olisi parempi että valtio lakkauttaisi hautaustoimen maksamisen ja kirkollisverosta kerättäisiin raha jolla kirkkoon kuuluvat haudataan. Vapaa-ajattelijat saisivat itse maksaa hautauksensa tai jäisivät kaduille mädäntymään.
Uskontokuntiin kuulumattomia on Suomessa miljoona. Heistä 99,8 % ei kuulu vapaa-ajattelijoihin.
Kaikista järkevintä olisi siirtää hautaustoimi kunnalliseksi tehtäväksi. Ihmiset siis haudattaisiin kunnalliseen hautausmaahan ilman mitään uskonnollisia seremonioita, ellei itse ole toisin ilmoittanut haluavansa.
Järkevää olisi kunnallinen hautaus kaikille kunnan varoilla, ja tätä varten kirkon saama yhteisövero tulisi jakaa kunnille tätä varten.
Jos joku haluaa uskonnollisen yhteisönsä rituaalien mukaisen hautauksen, sen kustantaa tuo yhteisö ja kerää rahat toimintaan jäseniltään.
Nykyjärjestelmä on röyhkeä: kirkko laskee itse mukamas korkeat kustannukset per hautaus, laskuttaa kaiken valtiolta - ja silti uskonnoton saattotilaisuus joudutaan esim Espoossa pitämään ulkona sateessakin. Kirkkohan ei päästä sisätiloihin ilman että pappi on loitsuamassa. Törkeää.
Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 10 uskonnotonta hautausmaata. Niihin voi haudata ilman uskonnollisia menoja myös muita kuin vapaa-ajattelijoita. Julkinen valta, valtio ja kunnat, eivät kuitenkaan tue taloudellisesti niiden ylläpitoa. Se on syrjivä käytäntö. Hautaustuki tulisi maksaa sille hautausmaalle, joka hautauksen hoitaa.
Kunnallinen hautausmaatiminta olisi luonnollinen ratkaisu. Ovathan sairaaloiden synnytysosastotkin kuntien tai kuntainliittojen.
Polttohautausvaihtoehdossa tuhkan voi sirotella tai haudata uurnassa maanomisajan luvalla. Tuhkan voi sirotella myös tietyille vesialueille.
Miksi raha pitää kierrättää lutkukirkon kirjanpidon kautta? Miksi se on prosentti yhteisöverosta?
Miksi ei vain kilpailuteta hautastoimea vaikka kuntatasolla ja makseta joko vuosi tai nuppikorvaus?
Valtionkirkon alasajon yhteydessä hautaaminenkin on hoidettava jotenkin muuten kuin yhden uskonlahkon monopolina.
Hyviä uutisia siis!
Nyt vasta alkaa todella näkyä nuorten kirkkoon kuulumattomuus ja uskonnottomuus. Eiköhän kasteiden määrä romahda hyvinkin pian alle 70 prosentin, koska suurinta osaa nuorista ei voisi Jeesus-sadut vähempää kiinnostaa. Lapsensa liittävät kirkkoon korkeintaan täyshihhulit, suvun painostuksen alla olevat tai typerän perinteen orjat.
Tapojen muuttuminen vie aikansa, mutta murros on tahtumassa. Vielä voi aika luontevasti kertoa työpaikan kahvipöydässä että vietti lauantaina lapsensa ristiäiset tai rippijuhlat. Ne ovat vielä vielä aika normaaleja kristillisiä riittejä.
Sen sijaan jos kertoo että käy joka sunnuntai koko perheen voimin sunnuntaijumalanpalveluksessa tai että piti lapsille katekismuskinkerit, niin lähes kaikki ajattelisivat että siinäpä varsinainen hihhuli.
Ei menee montaa vuotta kun kirkkohäide, ristiäisten ja rippijulien viettäjästäkin ajatellaan että voi luoja mitkä hihhuli.
Nyt ollaan ehkä sellaisessa fifty-sixty tilanteessa, että sekä ristiäiset että nimiäiset alkaa olla joksenkin tasoissa vauvansaanti-ikäisten mielissä. Nimiäisten pitäjiä ei enää katsota hitaasti.
Murrosta vauhdittaa vanhojen ikäpolvien siirtyminen manan majoille. Juuri heiltähän tulee usein sitä painostusta, että lapsi pitää kastaa kirkon jäseneksi ja kirkkohäät kuuluu pitää.
Jorin blogin perusteella, jossa hän korjaa kirkon ennakkolukua, 44 408, viime vuonna kastetuista lapsista, ylöspäin 511:llä 44 919:ään saataisiin kastettujen lasten osuudeksi v. 2012 syntyneistä 75.5% sillä tänään julkaistiin vuonna 2012 syntyneiden määrä, joka oli 59 500.
Mutta onko tuossa kirkon luvussa viime vuonna kastetuista mukana muitakin kuin viime vuonna syntyneitä, ja jos niin kuinka paljon? Tuskin se kuitenkaan kovin paljon kastettujen osuutta viime vuonna syntyneistä tuosta 75,5%:stä alaspäin muuttaa.
Kastettujen osuus laskisi näin ollen 2,4%-yksiköllä, joka on suurin pudotus vuodesta seuraavaan, v.2009 oli 2,2%-yksikön pudotus, v.2011 pudotusta oli 1,4%-yksikköä.
Kastettujen osuudet syntyneistä vuosittain (pienellä varauksella 2012 osalta).
2010 lopussa 79,3%
2011 lopussa 77,9%
2012 lopussa 75,5%
Ensimmäistä kertaa kastettujen osuus syntyneistä pienempi kuin kirkon jäsenosuus väestöstä, joka putosi v. 2011 77,2%:sta reiluun 76%:ään v. 2012 lopussa.
Tuo olisi hyvä, joskin odotettu pudotus. Kirkko julkaisee viralliset luvut luultavasti helmikuun alussa, sen jälkeen ei tarvitse enää spekuloida.
Kasteiden määrä tulee tippumaan vielä paljon tulevina vuosina, koska nuoret eroavat kirkosta niin innokkaasti. Kasteiden romahdus seuraa pienellä viiveellä nuorten kirkkoon kuulumisen romahdusta. Esimerkiksi kolmekymppisistä kirkkoon kuuluu enää kaksi kolmasosaa (s. 75: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/E263C7D8B306DB22C2257A9B002C24EA/$FILE/Haastettu kirkko.pdf), enkä yhtään ihmettelisi, jos kasteiden määrä putoaisi samalle tasolle ennen vuosikymmenen vaihdetta.