Ylimääräinen voitto ja riisto

piti viä sanomani, että miten voit todistaa marxin epäloogiseksi, jos et edes tiedä mitä on ylimääräinen lisäarvo?

hei antipun 2 kirjoitti:

piti viä sanomani, että miten voit todistaa marxin epäloogiseksi, jos et edes tiedä mitä on ylimääräinen lisäarvo?

Kerro nyt mitä on ylimääräinen lisäarvo? Minulle se on perin vieras ilmaisu.

Yritin kuukelinkin kautta saada siihen määritelmää vaan en saanut. Laitapas nyt hyvät selvitykset perusteluineen. Kerro miksi sen on lisäarvo ja miksi se on ylimääräinen ja mitä se oikeasti tarkoittaa ja kenelle se kuuluu ja millä perusteella. Tässä on hyvä seurata Suomen lakia!

Tai kerro jotta yritit huiputtaa! Ylimääräisellä lisäarvollasi!

Marx ei ole määritellyt ylimääräistä lisäarvoa. Marx jakoi työpäivän kahteen osaan, välttämätön työ ja lisätyö, joten ei ole mitään mahdollisuutta tehdä ylimääräistä lisätyötä, jonka tulokset olisivat ylimääräistä lisäarvoa.

..................

Joo, se viestiketju kannattaa todellakin lukea läpi. Siinä paljastuu kommunistin väärä käsitys marxin määrittelemästä riistosta.

Punanuttu sanoo näin koskien ns. ylimääräistä voittoa ja Kallen kysymystä, että sisältyykö sekin riistoon.

"Kyllä sisältyy. Eikö se ole itsestään selvää!"

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11170896#comment-59273216-view

Mikä sitten on ylimääräinen voitto?

Näin sanoo sama punanuttu ylimääräisestä voitosta:
"Ylimääräinen voitto syntyy markkinoilla tavaranvaihdon piirissä mm. keinottelemalla"

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11170896#comment-59273216-view
Ylimääräinen voitto ei siis ole tuotantopohjaista voittoa vaan spekulointia ja sitä tekee kapitalisti itse - spekuloi.

Mikä sitten on riisto?
Joo, riisto on marxin mukaan työtä, josta ei ole maksettu palkkaa.

Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?

..................

Otetaanpa reaali esimerkki s.p. Olen aikoinaan noin 40 vuotta sitten ostanut rivitalonpätkän erään kaupungin laitaosalta 220'000 markalla ja jos nyut myyn sen saan siitä noin 200'000 euroa. Onko siinä nyt lisäarvoa ja kenelle se mielestäsi kuuluu? Vai pitäisikö se myydä tuohon hankintahintaan euroiksi muunnettuna?

Tuohan vastaa osakekauppaa koska siinä myydään asunnon hallintaan tarkoitettuja osakkeita. Olenko myydessä keinottelija vai vain pelkkä myyjä ihan komurehellisesti?

Miten asunnon hallintaan tarkoitetut osakkeet eroavat jonkun firman hallintaan oikeuttavista osakkeista? Jos myy parhaaseen hintaan onko se keinottelua vai pitäisikö myydä vähiten tarjoavalle? jotta ei olisi keinottelija?

Laita nyt ihan omasta päästä selvällä suomenkielellä noita vastauksia tai myönnä jotta olet kirjoitellut pehmeitä.

Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?

..................

"Voittokaan ei tule ilman tuotantoa ja työtä. Tuotantokapitalisti voi ennakoida itsekin spekulaatiovoittoa korottamalla ylimääräisesti hintoja tai kauppapääoma pidättää tuotteita ja nappaa itselleen korkeamman osuuden.
Samaa riistoa molemmat. "

Kuka tekee työtä ja miten kapitalistin pihdatessa tuotteitaan varastossa saadakseen niistä isomman voiton?

.......................

antipunikki kirjoitti:

"Voittokaan ei tule ilman tuotantoa ja työtä. Tuotantokapitalisti voi ennakoida itsekin spekulaatiovoittoa korottamalla ylimääräisesti hintoja tai kauppapääoma pidättää tuotteita ja nappaa itselleen korkeamman osuuden.
Samaa riistoa molemmat. "

Kuka tekee työtä ja miten kapitalistin pihdatessa tuotteitaan varastossa saadakseen niistä isomman voiton?

.......................

Lue lisää

Mitä et nyt ymmärrä? Kerro edes se.

Mikä on ongelmasi? kirjoitti:

Mitä et nyt ymmärrä? Kerro edes se.

Kalle ei ymmärrä, että kuka tekee työtä ja miten kapitalistin pihdatessa tuotteitaan varastossa saadakseen niistä isomman voiton?
Osaatko sinä sen kertoa?

.......................

Mitä ovat "ylimääräiset voitot"? Liiketoiminnan pitää tuottaa tulosta, ilman ei selvitä huomiseen vaan jäämme kaikki yhden toimiston asiakkaiksi.

Tulos on se osa joka kuuluu sille sijoitetulle pääomalle joka on mahdollistanut sen työpaikan luomisen. Sille kuuluu osa liikevaihdosta jotta yleensä tullaan toimeen ja pystytään kuvittelemaan toiminnan jatkuvan.

s.p jankuttaa jostain lisäarvosta joka on vain kateuden yksi ilmentymä mutta jolla ei ole mitään reaalista olomuotoa. Etkö voisi palata päivän ongelmiin siitä mistä saisimme lisää noita töitä joista olisi pääomalle tulossa tulosta? Se ratkaisisi nykyisen ongelman suurelta osin.

Tosin äärivasemmalla olevat eivät juurikaan ole koskaan osanneet ideoida kannattavaa toimintaa talouden saralla vaan ovat aina pyrkineet jakamaan muiden ideoiden tulosta jotta varsinaisille tekijöille eli ideoitsijoille ei jäisi muuta kuin luu käteen ja vielä haukut porvarista ja kapitalistisesta riistosta. kiittämättömyys on maailman palkka kuten vanha viisaus sanoo.

antipunikki kirjoitti:

Kalle ei ymmärrä, että kuka tekee työtä ja miten kapitalistin pihdatessa tuotteitaan varastossa saadakseen niistä isomman voiton?
Osaatko sinä sen kertoa?

.......................

Lue lisää

Yritän totta kai auttaa, mutta en oikein ymmärrä virkettäsi. Selitä ongelmasi hiukan tarkemmin.

Siis mitä? kirjoitti:

Yritän totta kai auttaa, mutta en oikein ymmärrä virkettäsi. Selitä ongelmasi hiukan tarkemmin.

Niin.
Jos spekulointivoitto on myös riistoa niin silloin spekulointivoitto on maksamatta jäänyttä palkkaa.
Kenen tekemästä maksamattomasta palkasta on kysymys?

...............

antipunikki kirjoitti:

Niin.
Jos spekulointivoitto on myös riistoa niin silloin spekulointivoitto on maksamatta jäänyttä palkkaa.
Kenen tekemästä maksamattomasta palkasta on kysymys?

...............

Lue lisää

No nyt on selvempää tekstiä, mutta kapitalistille ropisevat spekulointivoitot, kuten ylipäätään tuotteesta maksettu hintakin, eivät ole viime kädessä mitään muuta kuin lisäarvon realisointia. Ideana tässä puheena olevassa prosessissa on lyhyesti se, että suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon.

Suutari Loviisasta kirjoitti:

No nyt on selvempää tekstiä, mutta kapitalistille ropisevat spekulointivoitot, kuten ylipäätään tuotteesta maksettu hintakin, eivät ole viime kädessä mitään muuta kuin lisäarvon realisointia. Ideana tässä puheena olevassa prosessissa on lyhyesti se, että suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon.

Lue lisää

Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?
Kenen tekemästä maksamattomasta työstä on kysymys?

Ei se ainakaan tule valmistuksesta.

..................

antipunikki kirjoitti:

Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?
Kenen tekemästä maksamattomasta työstä on kysymys?

Ei se ainakaan tule valmistuksesta.

..................

Lue lisää

Onko sinulle lisäarvon tuottaminenkin epäselvää? Kerro näkemyksesi ensin siitä. Siirrytään sitten vaihdon puolelle.

Suutari Loviisasta kirjoitti:

Onko sinulle lisäarvon tuottaminenkin epäselvää? Kerro näkemyksesi ensin siitä. Siirrytään sitten vaihdon puolelle.

Ei, ei ollenkaan.
Kun pysytään marxin määritelmissä niin lisäarvo on työn tulos, jota työntekijä ei saa itselleen vaan kapitalisti ottaa sen omaan käyttöönsä.

Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?
Kenen tekemästä maksamattomasta työstä on kysymys?

Ei se ainakaan tule valmistuksesta.

..................

antipunikki kirjoitti:

Ei, ei ollenkaan.
Kun pysytään marxin määritelmissä niin lisäarvo on työn tulos, jota työntekijä ei saa itselleen vaan kapitalisti ottaa sen omaan käyttöönsä.

Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?
Kenen tekemästä maksamattomasta työstä on kysymys?

Ei se ainakaan tule valmistuksesta.

..................

Lue lisää

Jos on myyjän markkinat, tavaran ja tuotteen hinnalla voidaan spekuloida monella tavalla ja aiheuttaa keinotekoisiakin hinnannousuja. Näin tapahtuu usein raaka-aineiden kohdalla. Tällöin kysymys on kapitalistien välisen hintakilpailun mekaniikan hyväksikäytöstä. Mutta jos kapitalisteista ja tavaran tuottajista joku ottaa uusia tuotantomenetelmiä käyttöön ylimääräisen voiton saamiseksi, tällöin suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon. Mutta molemmissa tapauksissa kysymys on viime kädessä samasta ilmiöstä - lisäarvon realisoinnista. Tämä lähtee siitä, että tuotantovoimien kolmesta tekijästä, raaka-aineista, työvälineistä ja työvoimasta, jälkimmäisellä on vain kyky luoda uutta arvoa. Hintojen heittely tavaran arvon ylä- ja alapuolella kuuluu siis kapitalismissa lyhyellä aikavälillä asiaan. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen, marxilaisen arvolain mukaan kysyntä ja tarjonta tasoittuvat ja lähentyvät toisiaan, tavaran arvoa vastaavaksi.

Suutari Loviisasta kirjoitti:

Jos on myyjän markkinat, tavaran ja tuotteen hinnalla voidaan spekuloida monella tavalla ja aiheuttaa keinotekoisiakin hinnannousuja. Näin tapahtuu usein raaka-aineiden kohdalla. Tällöin kysymys on kapitalistien välisen hintakilpailun mekaniikan hyväksikäytöstä. Mutta jos kapitalisteista ja tavaran tuottajista joku ottaa uusia tuotantomenetelmiä käyttöön ylimääräisen voiton saamiseksi, tällöin suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon. Mutta molemmissa tapauksissa kysymys on viime kädessä samasta ilmiöstä - lisäarvon realisoinnista. Tämä lähtee siitä, että tuotantovoimien kolmesta tekijästä, raaka-aineista, työvälineistä ja työvoimasta, jälkimmäisellä on vain kyky luoda uutta arvoa. Hintojen heittely tavaran arvon ylä- ja alapuolella kuuluu siis kapitalismissa lyhyellä aikavälillä asiaan. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen, marxilaisen arvolain mukaan kysyntä ja tarjonta tasoittuvat ja lähentyvät toisiaan, tavaran arvoa vastaavaksi.

Lue lisää

Niin.

Kuka tekee ylimääräisen lisäarvon eteen työtä?

Marx jakoi työpäivän kahteen osaan, välttämättömään työhän ja lisätyöhän, joten tavallisessa työpäivässä ei ole tilaa ylimääräiselle lisätyölle.

Siis kuka tekee ylimääräisen lisätrön, jonka tuloksena syntyy ylimääräistä lisäarvoa??

Ei se ainakaan ole tavallinen työläinen, tavis.

Tähän et taida myöskään pystyä vastaamaan:
Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?
Kenen tekemästä maksamattomasta työstä on kysymys?
Ei se ainakaan tule valmistuksesta.

.........................

antipunikki kirjoitti:

Niin.

Kuka tekee ylimääräisen lisäarvon eteen työtä?

Marx jakoi työpäivän kahteen osaan, välttämättömään työhän ja lisätyöhän, joten tavallisessa työpäivässä ei ole tilaa ylimääräiselle lisätyölle.

Siis kuka tekee ylimääräisen lisätrön, jonka tuloksena syntyy ylimääräistä lisäarvoa??

Ei se ainakaan ole tavallinen työläinen, tavis.

Tähän et taida myöskään pystyä vastaamaan:
Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?
Kenen tekemästä maksamattomasta työstä on kysymys?
Ei se ainakaan tule valmistuksesta.

.........................

Lue lisää

Joko kaapissa oleva kynttilänjalka kasvatti toisen tai edes osan uutta?

antipunikki kirjoitti:

Niin.

Kuka tekee ylimääräisen lisäarvon eteen työtä?

Marx jakoi työpäivän kahteen osaan, välttämättömään työhän ja lisätyöhän, joten tavallisessa työpäivässä ei ole tilaa ylimääräiselle lisätyölle.

Siis kuka tekee ylimääräisen lisätrön, jonka tuloksena syntyy ylimääräistä lisäarvoa??

Ei se ainakaan ole tavallinen työläinen, tavis.

Tähän et taida myöskään pystyä vastaamaan:
Miten siis spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?
Kenen tekemästä maksamattomasta työstä on kysymys?
Ei se ainakaan tule valmistuksesta.

.........................

Lue lisää

Vaikuttaa siltä, ettet oikein käsittänyt mitä ylimääräinen lisäarvo tarkoittaa. Se on lyhyesti sanottuna jonkun kapitalistin uusien tuotantomenetelmien myötä tapahtuva tuotannollinen irtiotto. Tällöin kyseisen kapitalistin tuottama tavara on markkinoilla kilpailijoita nopeammin ja halvemmin, jolloin siitä saatu lisäarvo nousee hetkellisesti keskimääräisen lisäarvon tason yläpuolelle kunnes toiset kapitalistit saavuttavat irtioton ja saadun lsiäarvo-edun. Totesin myös aiemmin, että tuotantovoimien kolmesta tekijästä, raaka-aineista, työvälineistä ja työvoimasta, jälkimmäisellä on vain kyky luoda uutta arvoa, eli työläisen työvoimalla, joten ylimääräisen lisäarvon eteen tekevät työtä myös vain ja ainoastaan ne tavalliset työläiset. Spekulointivoiton jo selvitin joko kapitalistien välisen hintakilpailun mekaniikan hyväksikäytöksi tai kuten yllä olevassa esimerkki tapauksessa, jolloin suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon. Molemmissa tapauksissa kysymys on viime kädessä samasta ilmiöstä - työläisten työllään luoman lisäarvon realisoinnista. Ei tämä tästä sen kummallisemmaksi muutu, vaikka kapitalismin hinnat heilahtelevat, ne eivät heilahtelevat yksilöllisen, vaan yhteiskunnallisen työnkulutuksen keskimäärän mukaan. Tämän ymmärtäminen on ilmeisesti ongelmallinen sinulle. Marxilaisuudessa mennään lähes kaikessa kaksinaisen, konkreettisen ja abstrakstisen, käsittelyn kautta. Siksi dialektiikan käsittäminen on oleellista. Kiitos keskustelusta. Itselläni ei ole enää aikaa jatkaa keskustelua, mutta tällä palstalla se varmaan jatkuu tästäkin aiheesta muodossa jos toisessa.

hugo919 kirjoitti:

Joko kaapissa oleva kynttilänjalka kasvatti toisen tai edes osan uutta?

Tiedätköhän sinäkään, että kuka tekee ja millä ajalla ylimääräistä lisätyötä?
Marxin mukaan sellaista ei mahdu työpäivää - siinä on vain välttämätöntä työtä ja lisätyötä.

Et taida pystyä muuhun kuin kyselemään, että joko kynttilän jalka on lisääntynyt. Et taida sinäkään ressulkka olla kovin hyvillä ja runsailla eväillä liikkeellä mutta kukin saa pärjätä sillä, minkä lähdössä on saanut.

......................

Suutari Loviisasta kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, ettet oikein käsittänyt mitä ylimääräinen lisäarvo tarkoittaa. Se on lyhyesti sanottuna jonkun kapitalistin uusien tuotantomenetelmien myötä tapahtuva tuotannollinen irtiotto. Tällöin kyseisen kapitalistin tuottama tavara on markkinoilla kilpailijoita nopeammin ja halvemmin, jolloin siitä saatu lisäarvo nousee hetkellisesti keskimääräisen lisäarvon tason yläpuolelle kunnes toiset kapitalistit saavuttavat irtioton ja saadun lsiäarvo-edun. Totesin myös aiemmin, että tuotantovoimien kolmesta tekijästä, raaka-aineista, työvälineistä ja työvoimasta, jälkimmäisellä on vain kyky luoda uutta arvoa, eli työläisen työvoimalla, joten ylimääräisen lisäarvon eteen tekevät työtä myös vain ja ainoastaan ne tavalliset työläiset. Spekulointivoiton jo selvitin joko kapitalistien välisen hintakilpailun mekaniikan hyväksikäytöksi tai kuten yllä olevassa esimerkki tapauksessa, jolloin suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon. Molemmissa tapauksissa kysymys on viime kädessä samasta ilmiöstä - työläisten työllään luoman lisäarvon realisoinnista. Ei tämä tästä sen kummallisemmaksi muutu, vaikka kapitalismin hinnat heilahtelevat, ne eivät heilahtelevat yksilöllisen, vaan yhteiskunnallisen työnkulutuksen keskimäärän mukaan. Tämän ymmärtäminen on ilmeisesti ongelmallinen sinulle. Marxilaisuudessa mennään lähes kaikessa kaksinaisen, konkreettisen ja abstrakstisen, käsittelyn kautta. Siksi dialektiikan käsittäminen on oleellista. Kiitos keskustelusta. Itselläni ei ole enää aikaa jatkaa keskustelua, mutta tällä palstalla se varmaan jatkuu tästäkin aiheesta muodossa jos toisessa.

Lue lisää

Kyllähän Kalle sen ymmärsi, että mitä yritit selittää.

Mutta kuka ja millä ajalla marxin oppien mukaan ehtii tekemään ylimääräistä lisätyötä?
Ymmärrätkö sinä sen, että jos ei kukaan ehdi tekemään ylimääräistä lisätyötä niin ei silloin koskaan synny ylimääräistä lisäarvoakaan??

Ja mukaan myös lainaus ja lähdetiedot marxin opinkappaleesta, jossa hän pyörtää pyhät puheensa työpäivän jakautumisesta vain kahteen osaan, joista kumpikaan ei oli ylimääräinen lisätyö.

.......................

antipunikki kirjoitti:

Kyllähän Kalle sen ymmärsi, että mitä yritit selittää.

Mutta kuka ja millä ajalla marxin oppien mukaan ehtii tekemään ylimääräistä lisätyötä?
Ymmärrätkö sinä sen, että jos ei kukaan ehdi tekemään ylimääräistä lisätyötä niin ei silloin koskaan synny ylimääräistä lisäarvoakaan??

Ja mukaan myös lainaus ja lähdetiedot marxin opinkappaleesta, jossa hän pyörtää pyhät puheensa työpäivän jakautumisesta vain kahteen osaan, joista kumpikaan ei oli ylimääräinen lisätyö.

.......................

Lue lisää

Kuten arvasin, et ymmärtänyt ylimääräisen lisäarvon tuotannollista luonnetta. Ei sen tekemiseen tarvita mitään erityistä ylimääräistä lisätyöosiota, vaan "vanhalla" välttämätön työ/lisätyö akselilla asia hoituu. Tosin lisätyöaika kasvaa hieman välttämättömän työajan kustannuksella, koska ylimääräinen lisätyö edellyttää suhteellisen lisäarvon suhdeluvun ja paljouden kasvua. Toisin sanoen työläisten riisto lisäntyy. Siis työpäivä jakautuu edelleen kahteen osaan, joskin lisätyön osuus hiukan kasvaa.

Suutari Loviisasta kirjoitti:

Kuten arvasin, et ymmärtänyt ylimääräisen lisäarvon tuotannollista luonnetta. Ei sen tekemiseen tarvita mitään erityistä ylimääräistä lisätyöosiota, vaan "vanhalla" välttämätön työ/lisätyö akselilla asia hoituu. Tosin lisätyöaika kasvaa hieman välttämättömän työajan kustannuksella, koska ylimääräinen lisätyö edellyttää suhteellisen lisäarvon suhdeluvun ja paljouden kasvua. Toisin sanoen työläisten riisto lisäntyy. Siis työpäivä jakautuu edelleen kahteen osaan, joskin lisätyön osuus hiukan kasvaa.

Lue lisää

Siis aivan niinkuin Kalle arvelikin - ylimääräinen lisätyö on vain osa tehdystä lisätyöstä tuotetta valmistettaessa. Joten ylimääräinenkään lisätyö ei selitä sitä arvonnousua, jonka varaston hyllyllä makavaa tuote mahdollisesti saa tuotteen markkinahintojen noustessa sen odotellessa myydyksi tulemista.

Toisin sanoen tuotteen arvo voi kasvaa kenenkään koskematta tuotteseen - ei edes pölyjä tarvitse pyyhkiä tuotteen maatessa varastossa.

.....................

antipunikki kirjoitti:

Siis aivan niinkuin Kalle arvelikin - ylimääräinen lisätyö on vain osa tehdystä lisätyöstä tuotetta valmistettaessa. Joten ylimääräinenkään lisätyö ei selitä sitä arvonnousua, jonka varaston hyllyllä makavaa tuote mahdollisesti saa tuotteen markkinahintojen noustessa sen odotellessa myydyksi tulemista.

Toisin sanoen tuotteen arvo voi kasvaa kenenkään koskematta tuotteseen - ei edes pölyjä tarvitse pyyhkiä tuotteen maatessa varastossa.

.....................

Lue lisää

Lisäys.

Olisikohan sinun nyt aika vaieta asiasta ennenkuin selkäsaunasi tulee aivan liian selväksi palstalaisille.
Vai teetkö taas uuden aloituksen Kallen henkilökohtaisista ominaisuuksista?
Vai teetkö aloituksen, jossa kerrot päihittäneesi Kallen? Siinä tapauksessa Kalle tulee kertomaan totuuden asiassa ja sinä et vieläkään pysty kertomaan uskottavasti, että miten tuotteen arvo voi kasvaa sen vain maatessa varastossa. Siitähän aiheesta meidän keskustelu kerran alkoi ja sen jälkeen on punikit kohta jättäneet asiasta 100 viestiä pystymättä antamaan vastausta ko. asiaan.

Taitaa sinulla olla uuden aloituksen paikka.

......................

antipunikki kirjoitti:

Siis aivan niinkuin Kalle arvelikin - ylimääräinen lisätyö on vain osa tehdystä lisätyöstä tuotetta valmistettaessa. Joten ylimääräinenkään lisätyö ei selitä sitä arvonnousua, jonka varaston hyllyllä makavaa tuote mahdollisesti saa tuotteen markkinahintojen noustessa sen odotellessa myydyksi tulemista.

Toisin sanoen tuotteen arvo voi kasvaa kenenkään koskematta tuotteseen - ei edes pölyjä tarvitse pyyhkiä tuotteen maatessa varastossa.

.....................

Lue lisää

Ei, ei, ylimääräistä lisäarvoa varten ei ole olemassa mitään eikä sen synnyttämiseen tarvita mitään ylimääräistä lisätyötä. Älä nyt ehdoin tahdoin sekoita selvää asiaa. Lue mitä kirjoitin. Siis ylimääräisen lisäarvon tekemiseen ei tarvita mitään erityistä ylimääräistä lisätyöosiota:

", vaan "vanhalla" välttämätön työ/lisätyö akselilla asia hoituu. Tosin lisätyöaika kasvaa hieman välttämättömän työajan kustannuksella, koska ylimääräinen lisätyö edellyttää suhteellisen lisäarvon suhdeluvun ja paljouden kasvua. "

Ymmärrätkö nyt? Lisäarvon nousu yli keskimääräisen tason edellyttää tuotannollisia uudistuksia, jotta tavara on markkinoilla kilpailijoiden tuotteita nopeammin ja halvemmin. Varastossa olevan tuotteen markkinahinta saattaa nousta ja laskea monesta syystä, myös ylimääräisen lisäarvon toimesta. Mutta itsenäisesti ei tavara arvoaan uudeksi luo, vaan sen arvo määräytyy yleisen hintojen heilahtelun mukana keskimääräisen yhteiskunnallisen työnkulutuksen puitteissa.

Suutari Loviisasta kirjoitti:

Ei, ei, ylimääräistä lisäarvoa varten ei ole olemassa mitään eikä sen synnyttämiseen tarvita mitään ylimääräistä lisätyötä. Älä nyt ehdoin tahdoin sekoita selvää asiaa. Lue mitä kirjoitin. Siis ylimääräisen lisäarvon tekemiseen ei tarvita mitään erityistä ylimääräistä lisätyöosiota:

", vaan "vanhalla" välttämätön työ/lisätyö akselilla asia hoituu. Tosin lisätyöaika kasvaa hieman välttämättömän työajan kustannuksella, koska ylimääräinen lisätyö edellyttää suhteellisen lisäarvon suhdeluvun ja paljouden kasvua. "

Ymmärrätkö nyt? Lisäarvon nousu yli keskimääräisen tason edellyttää tuotannollisia uudistuksia, jotta tavara on markkinoilla kilpailijoiden tuotteita nopeammin ja halvemmin. Varastossa olevan tuotteen markkinahinta saattaa nousta ja laskea monesta syystä, myös ylimääräisen lisäarvon toimesta. Mutta itsenäisesti ei tavara arvoaan uudeksi luo, vaan sen arvo määräytyy yleisen hintojen heilahtelun mukana keskimääräisen yhteiskunnallisen työnkulutuksen puitteissa.

Lue lisää

"Lisäys" viesti meni minulta ohi, oli ilmeisesti jollekin toiselle.

Suutari Loviisasta kirjoitti:

Ei, ei, ylimääräistä lisäarvoa varten ei ole olemassa mitään eikä sen synnyttämiseen tarvita mitään ylimääräistä lisätyötä. Älä nyt ehdoin tahdoin sekoita selvää asiaa. Lue mitä kirjoitin. Siis ylimääräisen lisäarvon tekemiseen ei tarvita mitään erityistä ylimääräistä lisätyöosiota:

", vaan "vanhalla" välttämätön työ/lisätyö akselilla asia hoituu. Tosin lisätyöaika kasvaa hieman välttämättömän työajan kustannuksella, koska ylimääräinen lisätyö edellyttää suhteellisen lisäarvon suhdeluvun ja paljouden kasvua. "

Ymmärrätkö nyt? Lisäarvon nousu yli keskimääräisen tason edellyttää tuotannollisia uudistuksia, jotta tavara on markkinoilla kilpailijoiden tuotteita nopeammin ja halvemmin. Varastossa olevan tuotteen markkinahinta saattaa nousta ja laskea monesta syystä, myös ylimääräisen lisäarvon toimesta. Mutta itsenäisesti ei tavara arvoaan uudeksi luo, vaan sen arvo määräytyy yleisen hintojen heilahtelun mukana keskimääräisen yhteiskunnallisen työnkulutuksen puitteissa.

Lue lisää

No voi hellanlestan sentään.
Vai saadaan sitä ylimääräistä lisäarvoa tekemällä lisätyötä. Mutta kun lisätyö antaakin lisäarvoa - miten se voi antaa myös ylimääräistä lisäarvoa. Marxin oppien mukaan lisätyön tulos on lisäarvo - ei mikään ylimääräinen lisäarvo. Jos halutaan tehdä ylimääräistä lisäarvoa niin silloin täytyy tehdä myös ylimääräistä lisätyötä. Valitettavasti vain marx jakoi työpäivän vain kahteen osaan - välttämättömään työhön ja lisätyöhön - jolloin työpäivässä ei ole tilaa ylimääräiselle lisätyölle.

Annanhan nyt viittaus marxin tekstiin, missä hän kertoo ylimääräisestä lisäarvosta ja siitä, että miten se syntyy. Ja lähdetiedot mukaan.
Ei sa ainakaan voi syntyä työstä sillä työn marx jo jakoi kahteen osaan ja kumpikaan niistä ei ole ylimääräinen lisäarvo. Se ei myöskään voi olla osa lisäarvosta sillä silloin se ei olisi Y L I M Ä Ä R Ä I N E N lisäarvo vaan jokin lisäarvon osa - ei sen lisäksi oleva lisäarvo.



Lisäys.

Olisikohan sinun nyt aika vaieta asiasta ennenkuin selkäsaunasi tulee aivan liian selväksi palstalaisille.
Vai teetkö taas uuden aloituksen Kallen henkilökohtaisista ominaisuuksista?
Vai teetkö aloituksen, jossa kerrot päihittäneesi Kallen? Siinä tapauksessa Kalle tulee kertomaan totuuden asiassa ja sinä et vieläkään pysty kertomaan uskottavasti, että miten tuotteen arvo voi kasvaa sen vain maatessa varastossa. Siitähän aiheesta meidän keskustelu kerran alkoi ja sen jälkeen on punikit kohta jättäneet asiasta 100 viestiä pystymättä antamaan vastausta ko. asiaan.

Taitaa sinulla olla uuden aloituksen paikka.

......................

antipunikki kirjoitti:

No voi hellanlestan sentään.
Vai saadaan sitä ylimääräistä lisäarvoa tekemällä lisätyötä. Mutta kun lisätyö antaakin lisäarvoa - miten se voi antaa myös ylimääräistä lisäarvoa. Marxin oppien mukaan lisätyön tulos on lisäarvo - ei mikään ylimääräinen lisäarvo. Jos halutaan tehdä ylimääräistä lisäarvoa niin silloin täytyy tehdä myös ylimääräistä lisätyötä. Valitettavasti vain marx jakoi työpäivän vain kahteen osaan - välttämättömään työhön ja lisätyöhön - jolloin työpäivässä ei ole tilaa ylimääräiselle lisätyölle.

Annanhan nyt viittaus marxin tekstiin, missä hän kertoo ylimääräisestä lisäarvosta ja siitä, että miten se syntyy. Ja lähdetiedot mukaan.
Ei sa ainakaan voi syntyä työstä sillä työn marx jo jakoi kahteen osaan ja kumpikaan niistä ei ole ylimääräinen lisäarvo. Se ei myöskään voi olla osa lisäarvosta sillä silloin se ei olisi Y L I M Ä Ä R Ä I N E N lisäarvo vaan jokin lisäarvon osa - ei sen lisäksi oleva lisäarvo.



Lisäys.

Olisikohan sinun nyt aika vaieta asiasta ennenkuin selkäsaunasi tulee aivan liian selväksi palstalaisille.
Vai teetkö taas uuden aloituksen Kallen henkilökohtaisista ominaisuuksista?
Vai teetkö aloituksen, jossa kerrot päihittäneesi Kallen? Siinä tapauksessa Kalle tulee kertomaan totuuden asiassa ja sinä et vieläkään pysty kertomaan uskottavasti, että miten tuotteen arvo voi kasvaa sen vain maatessa varastossa. Siitähän aiheesta meidän keskustelu kerran alkoi ja sen jälkeen on punikit kohta jättäneet asiasta 100 viestiä pystymättä antamaan vastausta ko. asiaan.

Taitaa sinulla olla uuden aloituksen paikka.

......................

Lue lisää

Olet uskomaton kaveri, ensin suhteellisen asiallinen, mutta nyt outo sekoilija? Mutta olen antanut selkeät vastaukset kysymyksiisi ja oikonut virheelliset käsityksesi, mutta kun et niitä kaikkia tajunnut, lähti ilmeisesti ns. lapasesta. Turha minulle kiukutella, lue vastaukseni ja ota oppia.

Suutari Loviisasta kirjoitti:

Olet uskomaton kaveri, ensin suhteellisen asiallinen, mutta nyt outo sekoilija? Mutta olen antanut selkeät vastaukset kysymyksiisi ja oikonut virheelliset käsityksesi, mutta kun et niitä kaikkia tajunnut, lähti ilmeisesti ns. lapasesta. Turha minulle kiukutella, lue vastaukseni ja ota oppia.

Lue lisää

Antipunkki laittaa kaappiin rahatukon ja jonkin esineen ja katsoo päivittäin kuinka ne sikiävät lisäystä

Miten spekulointivoitto voi olla työläisen tekemää lisäarvoa eli palkatonta työtä?

..................

Ei työläisiltä mitään anasteta vaan osalle maksetaan jopa suurempaa palkkaa jonka he todellisuudessa ansaitsisivat. Siitähän tämäkin kaupan laskusuhdanne osin johtuu.

Feodaaliaikaa tuskin kannattaa muutoin tänään muistella paitsi siitä miten se muistuttaa kommunismiin pyrkivien maiden olosuhteita jossa on tuo mies ja ääni periaate ja se mies naapurin tapauksessa asui Kremlissä.