Tanskan tavoite, 200MW aurinkoenergiaa 2020, on jo täyttynyt /1/. Teollisuus ennustaa, että 2020 aurinkosähköä Tanskassa on 1000MW. Tätä nykyä siellä tulee aurinkosähköä lisää joka päivä n. 36MW.. Kysyntä on voimakasta mm. 'virtuaalisen energiavaraston' käyttömahdollisuudesta (kesän ylituotantosähkö verkkoon hyvitetään talvella).
Luonnonvaroiltaan Tanskan energiantuotanto on tuulen ja auringon varassa, ehkä jatkossa aaltoenergia tulee kuvaan mukaan. Vaatii aikamoisia innovaatioita selvitä sen kanssa, mutta Tanska on usein osoittanut selviävänsä haasteista ja ylittänyt asetetut tavoitteet. Ja onhan se niinkin, että
"Se teknologia kehittyyy, joka tuottaa säästöä".
/1/ http://consciouslifenews.com/denmark-solar-capacity-ahead-schedule/1140062/
Luonnonvaroiltaan Tanskan energiantuotanto on tuulen ja auringon varassa, ehkä jatkossa aaltoenergia tulee kuvaan mukaan. Vaatii aikamoisia innovaatioita selvitä sen kanssa, mutta Tanska on usein osoittanut selviävänsä haasteista ja ylittänyt asetetut tavoitteet. Ja onhan se niinkin, että
"Se teknologia kehittyyy, joka tuottaa säästöä".
/1/ http://consciouslifenews.com/denmark-solar-capacity-ahead-schedule/1140062/
Vastaukset 24
Vanhimmat
Mitähän tehoa nuokin luvut tarkoittavat, aurinkoenergia kun vaihtelee hyvin paljon vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Esim. Saksan aurinkoenergiatuottoa voi seurata reaaliaikaisesti osoitteestahttp://www.sma.de/en/company/pv-electricity-produced-in-germany.html. Nyt siellä on keskipäivä ja tehoa näyttää olevan 1,7 GW. Koko vuorokauden keskiteho jää kuitenkin jonnekin 0,2-0,3 GW välille. Kesäpäivänä voi tulla maksimissaan lähes 30 GW.
Kapasiteettia, ellei puhuta hetkellisestä tuotantotehosta tai keskitehosta.
Kapasiteettia, joka ei koskaan toteudu tuotantona, ei koskaan hetkellisenäkään edes lähelle.
Lisäile vaan, se taitaa helpottaa oloasi. Kapasioteetti on joka tapauksessa kapasiteettia, tuotanto tuotantoa. Kysy vastakin ihan reilusti, jos on jotain epäselvää.
Tarvittaessa käytettävissä oleva kapasiteetti on ihan eri juttu kuin teoreettinen mutta eikä koskaan toteutuva kapasiteetti. Rakentamiskustannuksetkin €/MW pitäisi laskea näille uusiutuville ihan eri tehojen kuin nimellisten mukaan
Jatka vaan lisäilyjäs. Vähänkään asiasta perillä olevalle asia on ollut selvä jjo ennen 1. lisäystäsi :D
Tuo 1000 MW kesäpäivän enimmäiskapasiteettina ei ole paljon, ja voisi olla ihan järkevä, koska rakennusten viilennys vie varmaan suunnilleen saman verran. Sen sijaan vuotuisena keskituotantona se olisi hyvin paljon ja kesällä jouduttaisiin vaikeuksiin, mihin kaiken sähkön saa dumpattua.
Tuo saksalainen linkki edellä tuli annettua niin, ettei se aukea. Uusi yritys: http://www.sma.de/en/company/pv-electricity-produced-in-germany.html
Saksan massiiivinen aurinkopaneelisto tölhöttää talvikuukausina tyhjän panttina.
Saksan aurinkoenergia ei ole tämän keskustelun aihe, ehkä jotain voi vertailuna kertoa.
Tanskassa aurinkoenergian pientuotantoa edistetään mahdollisuudella virtuaalisen energiavaraston käytöllä: koska kesällä todennäköisesti tuotat sähköä enemmän kuin kulutat, ylituotanto syötetään sähköverkkoon, ja hyvitetään myöhemmin. Järjestelmän tarkka toiminta ei ole tiedossani.
Sähkön pientuotannosta seuraa ehkä tilastoharha: kuinka tarkkaan voidaan kirjata pientuottajien oma kulutus - se, johon ei käytetä sähköverkon sähköä? Verkkosähkön kulutus voi olla paljonkin pienempi, kuin sähkön kokonaiskulutus. Mitä enemmän on hajautettua energiantuotantoa. sitä vähemmän verkon häiriöt häiritsee kuluttajia, ja uusiutuvilla energioilla toteutettuna: energian huoltovarmuus ja omavaraisuus kohoaa.
Saksassahan aurinkosähköstä maksetaan enemmän kuin kuluttajahinta. Kyllä kai kaikki tuottajat silloin ensin myyvät sähkönsä ja sitten ostavat sen takaisin.
Onko sinulla jotain tietoa Tanskan aurinkoenergian virtuaalisen energiavarasston käytännön toiminnasta? Jos on, laita linkki, kiitos.
Tanskan Horsensissa toimii vihreän huipputekniikan koulu, joka saa m. 75% tarvitsemastaan energiasta aurinkovoimasta. Koulu pystyy nyt säästämään vuosittain jopa 30 000 euroa, ja nämä varat voidaan käyttää koulun varsinaiseen tarkoitukseen eli opetukseen.
http://world-you-like.europa.eu/fi/esimerkkejae/gedvedin-koulu/
Kun investoija ja energialaskun maksaja on eri. Käydäänkö Tanskassa koulua myös kesällä kesällä, sillä kouluthan on ainakin Suomessa huonoin kohde käyttää aurinkovoimaa pitkien kesälomien takia
Ympäristön kannalta virtuaalinen energiavarasto on erinomainen asia.
Huipputekniikan kouluilla voi olla erikoisia kouluaikoja, mutta ei aurinkoenergialaitteet opiskelijoita tarvitse toimiakseen. Tanskan kouluajoista voisit luullakseni keskustella palstalla "Koulu", http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3312
Tuollainen virtuaalienergiajärjestelmä vinouttaisi lisää sähköntuotannon ja -kulutuksen vuodenaikojen välistä suhdetta, mikäli todellista sähköenergian varastointijärjestelmää ei ole olemassa. Eikä se vähentäisi ydinvoiman tarvetta, sillä jollain tavallahan se sähkö on talvellakin tuotettava, ja ydinvoima on siihen erinomainen keino. Niin että toivottavasti meillä ei atrtuta tuollaisiin haihatuksiin. Kesällä voimme hyötyä käyttämällä muiden maiden puoli-ilmaista ylijäämäsähköä.
Näköjään kaikki, mikä ei tue ydinvoiman käyttöä, on "haihatusta" :D :D
Mitähän omat jälkeläisesi aikanaan sanovat haihatuksistasi.... toivotaan, että ainakaan he eivät joudu kärsimään ydinonnettomuudesta.
Et tainnut ymmärtää sanomaani. Kuten sanoin, ydinvoiman tarpeeseen tuollaisella virtuaalienergiapelillä ei ole merkitystä. Se vain vinouttaisi sähkön tuotanto/kulutussuhteita ja tekisi sen, jotkut maksattaisivat osan sähkölaskustaan muilla. Jossain aikaisemmassa viestissäsi kehuit sähkön hinnan reaaliseurantaa, mikä auttaa tasaamaan kulutusta. Tuo virtuaalienergiapeli toimii tasan päinvastaiseen suuntaan, rohkaisemaan tuottamaan sähköä silloin, kun on paljon ylituotantoa kulutukseen nähden, ja käyttämään saatavat silloin, kun on alituotantoa.
Palataan virtuaalimaailmasta takaisin todellisuuteen.
http://www.iea.org/co2highlights/co2highlights.pdf
Kasvihuonekaasupäästöt sähköntuotannossa vuonna 2010
Suomi 229 g CO2 / kWh
Tanska 360 g CO2 / kWh
Saksa 461 g CO2 / kWh
Paljon on tuulisähkömailla, Tanskalla ja Saksalla parannettavaa, että pääsevät sähköntuotannossaan yhtä pieniin kasvihuonekaasupäästöihin kuin Suomi.
Paljon on mm. Suomella kirittävää päästääkseen CO2-pääsöissä yhtä matalalle tasolle kuin Tanska :D
Jos et satu ymmärtämään, niin luonnolle ei oikein paljon ole väliä, mistä se CO2 tulee.
Ehkä ei kasvillisuudelle.
Kun ilmakehehän kasvihuonekaasujen määrä kasvaa, ilmasto lämpenee.
Ilmaston lämpeneminen voi olla hyödyksi Suomelle, mutta maapallolla on paljon alueita, joiden elämälle ilmaston lämpeneminen nykyisestä aiheuttaa suuria ongelmia.
Siksi ilmaston lämpenemistä pyritään rajoittamaan pienentämällä kasvihuonekaasupäästöjä eli vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Tiesitkö, että korvaamalla fossiilisia polttoaineita ydinvoimalla, kasvihuonekaasupäästöt pienevät.
YLE-Teemalta tuli puoli yhdeksältä Saksan aurinkoenergiasta. Kuulemma myyvät verkkoon kaiken tuottamansa aurinkosähkön ja ostavat sitten toisen mittarin kautta tarvitsemansa sähkön. Kaveri myhäili, että on hyvä bisnes, kun aurinkosähkön syöttötariffi on paljon korkeampi kuin sähkön kuluttajahinta.
Niin että kyllä se tuossa linkissä http://www.sma.de/en/company/pv-electricity-produced-in-germany.html on sakujen aurinkosähkön bruttotuotanto.
Tukiaisenergiaa: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10507931 Oikea ketju energiatuille, jos et löydä mitään Saksan aurinkovoimasta avattua ketjua
Aurinkolämpöä Tanska tuotti v. 2009 331MW. Se on aika paljon suhteutettuna Suomeen. joka tuotti sitä vain 19MW /1/.
"Aurinkolämmitys (joskus myös aurinkolämpö) tarkoittaa auringon energian käyttöä käyttöveden tai sisäilman lämmitykseen. Aurinkolämmityksessä energia käytetään suoraan lämpönä muuttamatta sitä sähköksi; lämpö otetaan talteen aurinkokeräimellä, siirretään käyttökohteeseen välinesteellä ja varataan varaajaan myöhempää käyttöä varten."
/1/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkolämmitys
etkös sinä edes tajua, mikä on tehon ja energian ero?