JOS Jumalaa ei ole olemassa, eikä siis myöskään elämää kuoleman jälkeen, voi ateisti sanoa olleensa oikeassa. Vai voiko?
JOS Jumala onkin olemassa ja uskova saa iankaikkisen elämän ja ateisti ei, voi uskova sanoa olleensa oikeassa. Niin voi.
Ateisti ottaa siis mielettömän riskin kieltämällä Jumalan, mutta uskovalla sen sijaan on toivo ikuisesta elämästä. Ei ihme, että uskovalla on rauha sydämessään.
JOS Jumala onkin olemassa ja uskova saa iankaikkisen elämän ja ateisti ei, voi uskova sanoa olleensa oikeassa. Niin voi.
Ateisti ottaa siis mielettömän riskin kieltämällä Jumalan, mutta uskovalla sen sijaan on toivo ikuisesta elämästä. Ei ihme, että uskovalla on rauha sydämessään.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Eikös uskova ota jumalattoman suuren riskin jos ei usko kaikkiin jumaliin samanaikaisesti? Taitaa tosin joidenkin jumalien palvomissäännöt kieltää palvelemasta muita jumalia helvetteihin joutumisen uhalla. Missä se uskovan logiikka piilee?
Itse lupaan uskoa jokaiseen jumalaan jonka olemassaolo minulle todistetaan. Olen sen verran avarakatseinen, toisin kuin monoteistit.
Mitäs uskoa se sitten on, jos Jumalan olemassaolo sinulle todistetaan? Loogisuutesi on varsin hataraa.
Sulkevatko todisteet uskon ulkopuolelleen? Etkö voisi enää uskoa, jos sinulle esitettäisiin todisteet?
Vaihda nimimerkkisi. Tuo nykyinen ei sovi juttuihisi.
Näin kyllä.
En minäkään usko lehdenjakajaan. Tiedän sen olevan olemassa.
Muutoin aloittajan viesti on täyttä roskaa. Ensinnäkään kuolemanjälkeinen elämä ei edellytä jumalaa (esim. sielunvaellus, tms on varsin yleinen uskomus).
Toisekseen on tuo vanha kritiikka pascalin vetoa vastaan. Tai vähän laajennettuna, entäpä jos onkin jumala, joka antaa ikuisen elämän (hui kauhistus, ovatkohan uskovaiset koskaan miettineet mitä se oikeasti tarkoittaisi) vain niille, jotka eivät häneen usko. Täysin yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa muukin jumaluus.
loogista
väitti
>>>Ateisti ottaa... riskin kieltämällä Jumalan, mutta uskovalla sen sijaan on toivo ikuisesta elämästä.
Taas tätä Pascalin vaakaa.
Eipä yhtäkkiä tule mieleen narsistisempaa ajatusta, kuin kuvitella olevansa niin tärkeä, että on ansainnut elää ikuisesti, varsinkin kun samalla tietää että valtaosa muista kituu ikuisesti mitä äärimmäisimmillä tavoilla, osa sukulaisistaan ja ystävistäänkin.
Mikä siinä muuten kiehtoo, ajatuksessa ikuisesta elämästä? Miksi ihmeessä kukaan haluaisi elää ikuisesti?
Kuolemanpelko?
Kyllähän minäkin myönnän, jos en nyt varsinaisesti pelkääväni, niin ainakin miettiväni kuolemaa joskus. Kaikki kai niin tekevät. Tuntuu silti naurettavalta kuvitella että olisin jollain tavalla niin paljon parempi ihminen kuin valtaosa muista, että jokin mystinen olento haluaa juuri minut itseään viihdyttämään ikuisiksi ajoiksi samalla tuupaten sen valtaosan paistumaan jonnekin Korsoon.
"mutta uskovalla sen sijaan on toivo ikuisesta elämästä. "
Toive, ei toivo. Eri asioita.
Hebr. 11:1
Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
Niin varmaan, mutta kysymys on kuitenkin toiveesta. Sinä luulet, että kun posmotat rukouksia kirkossa ja uskot että The Jessus oli olemassa, niin sinä sitten ehkä muutaman sadan miljoonan vuoden päästä pääset taivaisiin harppua soittelemaan. Eli siis silloin , kun The Jessus tulee tuomitsemaan niin eläviä kuin kuolleita.
Voi voi. Eikö ateisti saakaan iänkaikkista elämää hellvetin itkussa ja hammastenkiristyksessä?
eikös helvetti ole kadotus ja iänkaikkisen elämän vastakohta.
on. monet uskovaiset eivät silti sitä tiedä vaan ajattelevat raamatun sanovan helvetin kidutuksen olevan ikuinen. eipä heillä sinänsä ole raamatun sadut hallussa monien muidenkaan asioiden suhteen. ajattelevat että ihminen esimerkiksi humahtaa välittömästi kuoleman jälkeen joko taivaaseen tai helvettiin mikä ei ole raamatun mukaista. raamatun mukaan nimittäin ihmiset heräävät kuolleista viimeiselle tuomiolle ja määrätään vasta sieltä joko taivaaseen tai helvettiin. helvetissä kyllä ihmiset kärsivät mutta raamatussa kuitenkin kerrotaan että lopuksi kuolema ja tuonela heitetään sinne ja tulee toinen kuolema. eli siis raamatun mukaan kärsimys ei ole ikuinen vaan hetkellinen ja päättyy ikuiseen kuolemaan.
Jos olet uskovainen, mutta uskotkin väärin, voitkin päätyä ikuiseen itkuun ja hammastenkiristykseen, et mihinkään kadotukseen...
Ainakin joidenkin uskonlahkojen mukaan.
Ovatko siis nämä ylöstempausoppiset siis jonkinlaisia kerettiläisiä suhteessa esim. ev.lut. kirkon opetuksiin nähden?
Ehkä suurin ero on tässä: Ateistin on pakko ottaa huomioon, että hän voi olla väärässä. Uskovan ei ole pakko. Toisin sanoen, ateistin on kyettävä hypoteettiseen ajatteluun, uskovan ei. Muuten ateisti on älyllisesti epärehellinen x(
"Ateisti ottaa siis mielettömän riskin kieltämällä Jumalan, mutta uskovalla sen sijaan on toivo ikuisesta elämästä. Ei ihme, että uskovalla on rauha sydämessään. "
Tuo on loogista ainoastaan hyvin kapeista lähtökohdista. Mitä jos uskova on väärässä ja uskoo väärään jumalaan eikä saa ikuista elämää, mutta ateisi saa, koska ei uskonut väärään jumalaan?
Ja edelleen kompaten; mitä jos ateisti pääsee taivaaseen koska oli hyvä ihminen hyvyyden takia ja uskovainen ei koska oli hyvä vain helvetin-/jumalan-/rangaistuksenpelkonsa vuoksi?
Entä jos Jumala onki olemassa. Mutta ihmiselle ei kuoleman jälkeistä elämää. Riippumatta uskoiko vai ei?
Olisiko Kristitylla yhä olla syytä olla Kristitty?
- Kaikki kolme vaihtoehtoa. Ja monia muita vaihtoehtoisia uskomuksia onkin jo pelipöydällä pelattavana melkoinen määrä. Kun ottaa lukuun myös kaikki muut uskonnot.
Jos ateistien ja uskonnollisten henkilöiden logiikassa on jotakin eroa niin tämän aloituksen perusteella ero on siinä että ateistit ymmärtävät mitä logiikka itseasiassa tarkoittaa ja uskonnolliset ihmiset eivät.
Tämä on uusintaesitys: Helvetin lattian pinta-alan muutos.
Tämä kysymys on aito koekysymys, joka annettiin Washingtonin
Yliopiston kemian välitentissä. Vastaus on niin hyvin perusteltu
että professori päätti julkaista vastauksen tiedepiireissä, siksi
meilläkin on nyt mahdollisuus nauttia siitä.
Bonuskysymys: Onko Helvetti eksoterminen (lämpöä tuottava) vai
endoterminen (lämpöä keräävä)?
Useimmat oppilaat perustivat vastauksen Boylen lakiin, jonka mukaan
kaasu jäähtyy laajetessaan ja lämpenee supistuessaan, tai johonkin sen
lain johdannaiseen. Yksi oppilas perusteli kuitenkin syvällisemmin:
----------------------------------------------------------
Aluksi pitää tietää muuttuuko Helvetin massa ajan kuluessa. Tätä
tietoa varten meidän pitää tietää sielujen liikkeestä Helvettiin ja
Sieltä pois.
Luullakseni voidaan turvallisesti arvioida että jos sielu joskus
päätyy Helvettiin, se myös pysyy siellä. Täten poistuvaa liikennettä ei ole.
Kun taas puhutaan sisään tulevasta liikenteestä, katsokaamme
Maailman eri uskontoja. Osa näistä uskonnoista toteaa että ellet usko heidän
Jumalaansa, joudut Helvettiin. Koska näitä uskontoja on useampia
kuin yksi, ja koska ihminen uskoo vain yhteen uskontoon kerralla,
voimme siis johtaa tästä että kaikki ihmiset joutuvat Helvettiin.
Koska syntyvyys ja kuolleisuus maailmassa kehittyvät niin kuin ne
tekevät, voimme päätellä että Helvetissä olevien sielujen määrä lisääntyy
eksponentaalisesti.
Jos nyt tarkastelemme Helvetin tilavuutta ja sen muutosta, voimme
soveltaa Boylen lakia: Jotta Helvetin lämpötila ja paine pysyvät vakiona, on
Helvetin laajennuttava kun uusia sieluja lisätään. Tämä antaa meille
kaksi vaihtoehtoa
1. Jos Helvetti laajenee hitaammin, kuin mitä sielujen lisäys
edellyttää, paine ja lämpötila Helvetissä nousee kunnes paukahtaa
niin että on kuin "helvetti olisi päässyt valloilleen".
2. Jos taasen Helvetti laajenee nopeammin kuin mitä sielujen lisäys
edellyttää, paine ja lämpötila Helvetissä laskee kunnes "helvetti
jäätyy".
No, kuinka käy?
Jos tarkastelemme lausuntoa jonka neiti Teresa Banyan antoi minulle
fuksivuonna, "helvetti jäätyy ennenkuin minä suostun kanssasi
sänkyyn", ja koska en ole vielä häntä sänkyyni saanut, kohta 2 ei voi pitää
paikaansa.
Täten siis Helvetti on eksoterminen (lämpöä tuottava), eikä siten
voi jäätyä.
----------------------------------------------------------
oppilas sai vastauksestaan ainoan kiitettävän arvosanan.
----------------------------------------------------------
----- Välitetty viesti päättyy -----
"JOS Jumalaa ei ole olemassa, eikä siis myöskään elämää kuoleman jälkeen, voi ateisti sanoa olleensa oikeassa. Vai voiko?
JOS Jumala onkin olemassa ja uskova saa iankaikkisen elämän ja ateisti ei, voi uskova sanoa olleensa oikeassa. Niin voi.
Ateisti ottaa siis mielettömän riskin kieltämällä Jumalan, mutta uskovalla sen sijaan on toivo ikuisesta elämästä. Ei ihme, että uskovalla on rauha sydämessään. "
Entäpä jos jumala rankaisee uskovia hyväuskoisuudesta, ja palkitsee ateistit sillä iänkaikkisella elämällä, koska he eivät uskoneet johonkin josta ei ollut todisteita?
Minä uskon, että jos jumala on olemassa, hän paiskaa suoraan helvettiin kaikki, joiden usko riippuu edes osittain helvetinpelosta. Miten epäaitoa sellainen usko on, kyllä jumala näkee sen läpi.
Ehdottomasti suosittelen uskovaisille syväluotaavaa itsetutkiskelua tällä saralla.
Entä jos on Jumala, joka palkitsee vain ateistit ja rankaisee kaikkia uskovia ikuisella helvettituomiolla? Mietihän sitä.
http://rationalwiki.org/wiki/Pascal's_wager
Ateistisuus on siis aivan turhaa, ajankulunsa kullakin ?
Ateistit vaeltaa harhassa ja uskova totuuden perässä, joka ei petä.
Kyllähän tämän logiikan jokainen järkevä ymmärtää