Kissanpennun kotiuttaminen

Neiti Serpentiini

Meille tuli tänään kissanpentu, maatiainen, isä Maine Coon. Naukui automatkalla melko paljon, mutta ei ihmekään kun ei ole ennen ollut autossa ja joutui uusien ihmisten luokse. Tuli kopasta ulos samantien ja hieman tutki paikkoja, kunnes äkkäsi portaamme ja säntäsi niihin kiipeilemään ja viihtyy nyt siellä kokonaan yhden portaan nurkassa, josta näkeekin koko alakerran. Olen ostanut samaa ruokaa kun mitä ovat aikaisemminkin syöttäneet ja syötinkin sille märkäruokaa jota se hyvällä ruokahalulla söi. Kannattaako sitä syöttää nyt ensimmäisenä päivänä niin paljon kuin se syö niin että annan ruokaa vaikka lusikasta, koska ei tule kupille joka on portaiden alla vai onko siitä jotain haittaa? Esim että ei oppisi missä ruokakuppi on jos syötän portaikossa, se kyllä kävi maistamassa ruokaa kupillaankin kerran kun otin sen alas. Nyt se nukkuu portaissa ja aina välillä itkee, nukkuuko kissanpentu tullessaan paljon? Tarkoittaako se sitä että sillä on hyvä olla ja se ei ole niin stressaantunut kun pystyy kerta nukkumaankin? Juonut se ei taida vielä olla, pitäisikö viedä juomakuppi sen nenän eteen ja koittaa jos juo? Olen muutaman kerran nostanut hiekkalaatikolle, mutta ei ole tehnyt sinne mitään. Kuinka usein pentu käy keskimääräisesti laatikolla? Laatikkokin on portaiden alla, ajattelin että niiden olisi hyvä olla yhdessä paikassa jotta pentu oppii ensin tutustumaan ympäristöön, koska se ei varmastikkaan uskalla lähteä vessaan asti laatikolle, kun ei ole vielä tutustunut kuin pieneen alueeseen. Hereillään ollesaan vaikutti aika leikkisältä mutta myös aralta. Nyt sen nukkuessa olen antanut sen vain olla rauhassa jos se sieltä vaikka itse tulisi sitten tutustumaan kun on valmis. Hiekkalaatikkoon olen ostanut myös "samaa" kissanhiekkaa, kiteitä, mutta eri merkkiä kuin mitä aiemmassa kodissa sillä on ollut. Kiitos vastauksista, minulla ei ole ennen ollut kissaa joten siksi haluaisin tietää pienimmätkin asiat jotka voivat auttaa sitä sopeutumaan. Pyydän että vastaukset olisivat asiallisia.

5

1612

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kissanpentu

      Meidän tyttökissa naukui koko automatkan hirveään ääneen ja oli aluksi todella arka. Kotona meni lipaston alle eikä suostunut tulemaan pois. Leikkimällä ja makupaloja antamalla tuli aina pikkuhiljaa kauemmas piilopaikastaan. Ekat viikot vietti suurimmaksi osaksi sen lipaston alla mutta päätin että annan kisun ihan rauhassa olla ja totutella. En liikaa vouhottanut tai muutenkaan pakottanut pois. Syömässäkään ei uskaltanut käydä muutakuin salaa :) nyt hän on 4kk ja täysin eri kissa. Seuraa joka paikkaan, nukkuu sylissä, vieressä öisin.. Odottaa aina ovella että joku tulee kotiin. Todella seurallinen kisu siis. Ja on maatiainen. Luulen että osaksi tähän vaikutti se että kissan kanssa oltiin koko ajan kotona, eikä joutunut yksin olemaan ollenkaan :)

    • pieni harmaa kissa

      On kissoissa eroja. Rohkeampia kuin toiset.
      Kyllä se kisu sieltä hiljalleen saapuu syömään, ehkä aluksi yön hiljaisina tunteina.
      Kyllä voi pienelle aluksi useamman laatikon järjestää. Kyllä se sitten oppii vakipaikan kun on tottunut. Siirrät esim laatikkoa pikkuhiljaa kohti ajateltua paikkaa.
      Mun pojalle tullut pikkukisu itki taukoamatta koko yön (12 vk luovutettu).
      Voit kyllä mennä pieni herkkuannos mukana moikkaamaan ja silittämään, ja syliinkin jos antaa ottaa.
      Jo se, että jää portaille esiin on hyvä merkki.

    • kikkara

      meillä on kissoja vuosien varrella ollut monia, vanhin eli 19 vuotiaaksi ja lopetetiin vatsakasvaimen takia.
      Jokainen kissa on olltu säikky muutaman päivän, 2 kk sitten saapunut persialainen kaikista aroin. Se piiloutui lipaston alle 2 vuorkaudeksi, kuuli yöllä käyvän pisulla laatikolla, jonka ehdin sille näyttää. Sitten hiiri-ja kissa-leikki ajktuin melkein koko viikon. Me annoimme sen tottua meihin rauhassa, emme metsästäneet ja emme häirinneet. Tasan viikon päästä se tuli haistelemaan minua ja sain silittää sitä kunnolla. Nyt se seuraa, runsaan kuukauden jälkeen joka paikkaa, ja itkee jos minua ei näy. Nukkuu yönsä, osan siitä, tyynylläni ja illalla meillä leikitään, jotta uni maistaa.
      Jokainen näistä kissoista on ollut erilainen, joku maatiainen tottui meihin parissa päivässä jopa. Ja ei ole aina riippunut siitä, onko ne tottuneet hmisiin jo kotonansa. Kissa kuten ihminenkin haluaa ensin tuntea olonsa turvalliseksi ja luottaa häntä hoitavaan ihmiseen, sitten se palkitsee ihmisen.
      Kissan pitää saada itse tulla sinun luoksesi, sitä ei saa jahdata. Anna olla vaan, ja kissa tulee syömään ja pisulle. Luonto ajaa sinua kodhen.

      • kikkara

        niin, ja piti vielä sanoa, että kyllä pikkukisut nukkuvat paljon. Meillä on tahti nyt tämän neidin kanssa niin, että ekalla viikolla se kuljeskeli ja haki paikkoja, ja varmaan tuttuja juttuja kotoansa. Sitten päivät se melkein nukkuin. Nyt kun on tottunut meihin tahti on näin; klo 5 aikaan kuulen sen hyppelevän portaat alas, tekee tarpeensa laatikkoon (kuuluu kuposutus), ja sitten se menee syömään (meillä na ruokka pikkuisen 24 h ja vettä aina). Sitten se tulee uudelleen nukkumaan jalkopäähäni. Me nousemme klo 7.30, ja silloin se on kärppänä mukana aamutouhuissa. Se haistelee makupaloja, kuten kinkunpalasta, jonka se saa. Me olemme eläkkeellä, joten seuraa riittää koko päiväksi tälle pennulle. Se tassuttelee perässäni ja leikinän sitä. Klo 11 pentu laittaa itsensä nukkumaan, usein piilopaikkaan. Sieltä se sitten kömpii taas klo 16-18 aikaan, syö, tekee tarpeensa. Silittelen, pesen silmät (persialainen) ja harjaan sen, juttelen sille. Sitten se hyppii ja pomppii ympäri taloa, välillä jää nukkumaan. Klo 20 aikaan sille taas maittaa uni ja klo 21 se tulee taas hyppimään ja leikitään jonkun aikaa, ja sitten se alkaa kiusaamaan 5 vuotiasta isosiskoa. Klo 22 se alkaa yöunelle viereeni, ja me nukumme yhdessä, ukko kissa minä akka. Ja sama touhu taasen alkaa aamusta...
        Joskus se nukkuu ja posottaa unta melkein koko päivän. Meillä tehdään, mitä halutaan nykyään. Jos minä nukun sohvalla, kissat, kumpikin, nukkuvat päälläni tai jaloissa. Kyllä kissa nukkuu suurimman osan päivästänsä, niin se vaan menee.


    • jfka

      Kysymyksiisi paras vastaaja on kissasi kasvattaja. Hänellä on myös moraalinen velvollisuus sinua neuvoa ja opastaa!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En usko et meistä tulee jotain

      Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel
      Ikävä
      10
      2880
    2. Kuvaile itseäsi

      Kaivatullesi, niin että hän sinut tunnistaa.
      Ikävä
      115
      2145
    3. Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"

      Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei
      Suomalaiset julkkikset
      43
      1554
    4. Huomenta keskipäivää

      Kivaa päivää mukaville ja söpösille. 🐺🫅❤️☕☀️
      Ikävä
      260
      1398
    5. Oletko koskaan katunut kun

      elämäsi tilaisuus jäi käyttämättä? 💔
      Ikävä
      70
      1013
    6. Olen J-mies

      Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.
      Ikävä
      47
      911
    7. Sinusta näkee että

      Kaipaat paljon.
      Ikävä
      55
      884
    8. Ei sitten, ei olla enää

      Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na
      Ikävä
      77
      880
    9. Haluaisin ottaa sinut syleilyyni mies

      Olet suloinen...
      Ikävä
      44
      795
    10. Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä

      Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to
      Pyhäjärvi
      93
      736
    Aihe