En lähde selittämään mikä on musta raamattu, jokainen ottakoon vaikka wikipediasta selvää.
Kysynkin: miksi kyseiset tekstit eivät päätyneet ns. "oikeaan raamattuun"? Nehän olivat mm. niitä samoja tekstejä mitä jumala ilmoitti moosekselle siinain vuorella.
Miksi kyseisellä opuksella on "saatanallinen" maine vaikka se kokonaisuudessaan on jumalan ilmoittamaa? Johtuuko maine sen nimestä "musta raamattu"? Mustan ollessa ikään kuin viittaus pimeyteen ja saatanaan?
Nimihän tulee siitä että alkup. opus kirjoitettiin valkoisella tekstillä mustalle paperille.
Ettei vain nyt tarkoituksella uskonoppineet ole harhaanjohtavasti "mustamaalanneet" kyseisen opuksen huonoon maineeseen? Mikä mahtaa olla syy? Liian yksityiskohtaiset ohjeet mm. rikkauksia ja palveluita tuovien enkelten ja henkien paikallekutsumiseen?
:)
Kysynkin: miksi kyseiset tekstit eivät päätyneet ns. "oikeaan raamattuun"? Nehän olivat mm. niitä samoja tekstejä mitä jumala ilmoitti moosekselle siinain vuorella.
Miksi kyseisellä opuksella on "saatanallinen" maine vaikka se kokonaisuudessaan on jumalan ilmoittamaa? Johtuuko maine sen nimestä "musta raamattu"? Mustan ollessa ikään kuin viittaus pimeyteen ja saatanaan?
Nimihän tulee siitä että alkup. opus kirjoitettiin valkoisella tekstillä mustalle paperille.
Ettei vain nyt tarkoituksella uskonoppineet ole harhaanjohtavasti "mustamaalanneet" kyseisen opuksen huonoon maineeseen? Mikä mahtaa olla syy? Liian yksityiskohtaiset ohjeet mm. rikkauksia ja palveluita tuovien enkelten ja henkien paikallekutsumiseen?
:)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kerronpa oman kokemukseni vuosien takaa. Olen tämän kirjoittanut aiemminkin, mutta laitan uudelleen.
kurja kokemukseni
Vuosia sitten lueskelin yhtä kirjaa, jonka olin lainannut kirjastosta.
Mooseksen oppi ja taikuus taisi olla nimi.
Oli kaunis kesä päivä. Päivä meni kirjan parissa ja oli helppo huomata, ettei koko kirjalla ollut mitään tekemistä Raamatun Mooseksen kanssa. Päätinkin illalla, että palautan heti seuraavana aamuna kirjan takaisin kirjastoon.
Mutta vaikka olenkin lueskellut ja ottanut monenlaisesta selvää, niin sinä yönä ja seuraavana päivänä koin jotain, jota en ollut kokenut aiemmin elämässäni.
Vuoteessani ollessani. Unta odotellessani huomasin ensin, ettei kaikki ollut niinkuin oli ollut aiemmin, edellisinä öinä. Tunsin jotain vierasta kodissani.
En saanut millään unta. Oli kuin huoneessa olisi ollut pimeä ja raskas pilvi joka tuntui paksunevan kaiken aikaa. Äkkiä aloin kuulla kuin satojen tai tuhansien "ihmisten" supinaa ja muminaa, josta ei saanut mitään selvää. En ollut kuullut sellaista koskaan ennen. Jumalani rauha, josta olin saanut iloita jo kauan elämässäni alkoi väistyä pikku hiljaa pelon tieltä. Se mitä koin oli todellista. Kodissani oli jotain, jota en kenenkään kotiin toivoisi.
Herrani Jeesuksen nimessä huusin Isääni lähettämään "näitä" väkevämmän enkelinsä suojakseni pitämään nuo uteliaisuuttani kutsumani vieraat poissa kodistani. Pyysin myös anteeksi, etten ollut kuunnellut Pyhän Hengen varoitusta tuon kirjan suhteen.
Rukoillessani tuli kuin lämmin tuuli huoneeseeni, joka työnsi tuon pilven pois ja "näin" kirkkauden jälleen. Pimeys oli väistynyt. Rauha täytti sydämeni. Pelko oli poissa.
Yöni nukuin hyvin, niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mutta aamulla tajusin, että kaikella on seurauksensa.
Henget eivät päässeet kiusaamaan minua, mutta raivonsa ne olivat purkaneet toisaalle. Kun tämä totuus valkeni minulle itkin sydän juuriani myöten omaa typeryyttäni Jumalalleni. Mieluummin olisin itse ollut yön kiusattava, kuin että minun vuokseni syyttömät joutuivat kiusattaviksi.
Mitä siis yön aikana oli tapahtunut?
Asuin niihin aikoihin ihan rauhallisella alueella. Enimmäkseen siellä oli rivitaloja. Aamulla kun olin menossa kauppaan, tunsin tuon saman painostavan pilven läsnäolon tuolla alueella.
Kaupan pihalle tullessani näin monia ihmisiä, jotka näyttivät todella uupuneilta. Valehtelematta ainakin kahdella oli silmä mustana. Kaupassa oli paljon ihmisiä ja lähes jokainen oli ostamassa alkoholia. Enpä ollut ennen moista nähnyt.
Kun tulin kaupasta ulos näin viereisellä parkkipaikalla kolmen miehen tappelevan nyrkit pystyssä mättämässä toisiaan.
Kun saavuin kotiin kuulin pihalta aseen laukauksia.
Loppu päivän koko piha piiri oli poliisien piirittämä. Poliisit kulkivat talosta taloon aseiden ja kilpien kanssa...
Ennen tätä ei tällä alueella ollut tapahtunut mitään tälläistä. Miksi juuri nyt?
Olen kiitollinen ettei kukaan saanut surmaansa.
Kirjan palautin kirjastoon samana päivänä.
Olisi mieleni tehnyt hävittää koko kirja, mutta tuskinpa henget tuossa kirjassa asui.
Hahaa voi hyvän tähden miten sekasin sä oot. Oon lukenu mustaa raamattua ja samaa skeidaa se on ku raamattu. Mooseksen kirjoja ja juutalaistekstejä. Ei mulle tullu mitkään henget kylään.
Kuinka pitkälle luit? Teitkö niitä rituaaleja mitä kirjassa kuvattiin? Opasta muakin niin ehkä saan homman toimimaan. Ehkä saan omaankin kämppään jonkinmoisen pilvenhattaran päiväkahviseuraks.
Pahat henkivallat on todellisuutta vaikket niitä omin silmin voi nähdä, mutta niiden vaikutuksen sinä voit nähdä, sillä ne jyllää juuri siellä missä on väkivaltaa ja kaikenlaista pahaa menoa.. Juuri niiden läsnäolo ja niissä vaikuttava voima saa ihmiset sekoamaan ja tekemään mitä hirveimpiä tekoja. Raamattu sanoo, että Saatanaa tulee vastustaa sillä se on ollut murhaaja alusta asti.
"Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan."
Nämä asiat on raamatun ilmoittamaa todellisuutta siinä missä rakkaus on Jumalasta.
Esim Pyhän Hengen vaikutus näkyy ihmisissä tälläisenä käyttäytymisenä:
"Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus" jne
Kun taas riivaajien ja pahojen henkien vaikutus tälläisenä käytöksenä:
" Jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.
Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.
Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno."
Kirjoissakin vaikuttaa tietty henki joka alkaa vaikuttamaan ihmiseen kun ihminen alkaa uskomaan kirjan ajatuksiin.
Mietippä vaikka rasismia. Aikoinaan oli kaikenlaisia rotuoppeja ja kun ihmiset alkoivat uskomaan näihin oppeihin se sai aikaan valtavasti pahaa. Kokonaisia ihmis ryhmiä ihonvärin perusteella syrjittiin, vainottiin ja pidettiin ei minkään arvoisina. Meidän uskomme antaa ajatukselle voiman. Ja kun moni uskoo jonkin ajatuksen todeksi niin se saa aikaan valtavasti joko hyvää tai pahaa.
Raamattu puhuu pahojen henkien opeista. Eikä suotta.
"Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne,
2 joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa,
3 joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin;"
Et sitten suvainnut vastata yhteenkään esittämääni kysymykseen.
"Kuinka pitkälle luit?"
- Kokonaan.
"Teitkö niitä rituaaleja mitä kirjassa kuvattiin?"
-En
Sen verran tahdon sinulle kuitenkin sanoa, kun itsekin olen vaeltanut samaa tietä mitä sinä vaellat parasta-aikaa. Minäkin olin kerran saman "herran" vallan alla kuin sinä olet, niin se herra jättää enimmäkseen oman laumansa rauhaan koska he kuuluvat hänelle, mutta se vihaa Jumalan lapsia, jotka Jumala on Herran Jeesuksen kautta vapauttanut Saatanan vallasta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen(Valheesta totuuteen - Pimeydestä Valoon). Ja jos Jumalan lapsi erehtyy tulemaan liian lähelle hänen hallinta aluettaan(valheiden valtakuntaa), niin kyllä siinä on "sähköä" ilmassa, sillä Jumalan lapsilla on auktoriteetti ja valta hänen yli. Niinkuin kokemuksenikin osoitti todeksi- pahan oli väistyttävä.
Saatana sitoo ja vangitsee omansa valheiden avulla. Ei sillä ole väliä mitä valehdellaan, kunhan vain valheet johtaa toiseen valheeseen. Ja paras valhe onkin syötää ihmisen päähän, ettei saatanaa ole olemassa tai Jumalaa. Sillä valheella on sidottu paljon ihmisiä. He ovat syvässä pimeydessä tuon uskonsa vuoksi.
Jos sinä näin uskot, niin mitä järkeä pahalla hengellä olisi tulla uskoasi sotkemaan? Hehän paljastaisivat siten sinulle totuuden ja valhe paljastuisi sinulle ja he menettäisivät valtaansa sinuun nähden. Jos sinä olet nielaissut valheen ettei Jumalaa eikä saatanaa ole, eikä pahoja henkiä ole olemassa, niin henkivallat pitävät tätä valheellista uskoasi varmasti yllä kaikin mahdollisin valhein. Hulluutta heidän olisi alkaa hyvää ja lujaa valheen sidettä löysyttämään psyykeestäsi.
Joten toiveesi "Ehkä saan omaankin kämppään jonkinmoisen pilvenhattaran päiväkahviseuraks" on turhaa toive ajattelua joka ei tule varmasti kohdallasi toteutumaan. Ellet sitten ala kyseenalaistamaan uskomuksiasi todellisuudesta - silmille nykyvistä ja näkymättämistä asioista.
Jaahas.. keskustelen toivottoman tapauksen kanssa.
Ei minulle ilmesty maria, enkelit, jumala, jeesus, saatana, demoni, poltergeist, allah eikä mikään muukaan entiteetti vaikka kuinka olen aikanani joskus pyytänyt. Ei vaan ilmesty eikä puhuttele...
Ehkä en osaa pyytää oikein? No seuraava ongelma onkin, että sen aidommin/vilpittömämmin en osaa pyyntöä esittää. Eikä siihen auta edes muiden rukouksetkaan. On aivan varmasti joku (rippipappi esim) rukoillit mulle johdatusta, mutta turhaan. En saa johdatusta, armonlahjaa enkä muutakaan vastaavaa. Joten näin ollen.. olen ollut tuomittu alusta lähtien sillä pahasti näyttäisi siltä että en vain yksinkertaisesti pysty enkä halua uskoa jumalaan/jumaliin.
Ja se mustan raamatun teksti on edelleenkin jumalan sanaa. Ei siis mitään paholaisen tekstiä.
Sanoit "mitä järkeä olisi pahan hengen tulla uskoasi sotkemaan", totuus paljastuisi jne jne. Ei varmaan olekkaan mitään järkeä. Olisiko jeesuksen/jumalan järkeä puhutella mua? Vastaus: kyllä. Vaan onko niin tapahtunut? Vastaus: ei ole.
Täällä minä pelehdin "herran" vallassa ja vaeltelen demonit sydämmessä eikä jumala vaivaudu mua pelastamaan. Mitään muuta en osaa tehdä kuin pilkata ja epäillä joten miten siltä pohjalta luot mitään vilpitöntä ja aitoa avunpyyntöä? - ei mitenkään. Pyyntö on ja tulee olemaankin vilpillinen eikä siihen jumala vastaan kun en sitä oikeasti/aidosti tahdo.
Tästä perspektiivistä katsottuna olen umpikujassa.
" Tästä perspektiivistä katsottuna olen umpikujassa. "
Ihminen on AINA umpikujassa oman raadollisuutensa kanssa Jumalan edessä. Et siis ole toivoton tapaus, vaan aivan täysrehellinen, luonnostaan luonnollinen ihminen.
Kun edellisen ymmärrät, niin voit ilosta kiljuen hyökätä polvirukoukseen suuren, arvoituksellisen, mahtavan, mielettömän, JUURI SINUA rakastavan Jumalan puoleen, Hän kuulee, Hän näkee, Hän, myös sinua, ajallaan sitten auttaa.
Kun vain sinä päätät ottaa yhteyttä.
"Kun vain sinä päätät ottaa yhteyttä."
Tässä ehkä se olennaisin ongelma, jota aloittaja nähdäkseni yrittää tuoda esille. Sitä, että hän ei pysty asiaa päättämään, koska ei tunne Jumalan kutsua riittävän selkeästi. Vaikuttaa selvältä, että Jumala on työnsä aloittanut, koska hän näitä asioita kovasti ja aidolla tavalla miettii. Ongelma kai on se, että omin voimin ei voi päättää ottaa yhteyttä, koska vain Pyhä Henki voi herättää uskon ja silloin se yhteydenotto ihmisen puolelta on sekin Jumalan työtä, vastaus Jumalan aloitteeseen.
Kysymys kai kuuluu, miksi Jumala auttaa yhtä uskomaan, mutta toista ei?
" Miksi Jumala auttaa yhtä uskomaan, mutta toista ei? "
Ei se ole kai.
Kyllä Jumala auttaa ihmistä, ja juuri hänen epäuskossaan.
Suurin ongelma uskomisessahan on juuri epäusko, joten pitää aloittaa itsensä tunnistaminen, ja tämän asian tunnustaminen ja vieminen heti ensimmäisenä Jumalan eteen.
Kyllä Hän tietää, mitä tekoa me olemme. Luoja kun on.
Jos se on loogista, ettei pahojen henkien kannata sotkea omaa työtään paljastamalla itsensä minulle niin mikäs logiikka siinä on, että pahat henkivoimat ilmestyvät uskovaiselle ja näin ollen vain vahvistaa hänen jumala-uskoaan ja turvautumista jeesukseen?
Paras tapa pahalla hengellä olisi molemmissa tapauksissa tehdä itsensä olemattomaksi sillä hiljaisuus ja olemattomuus saa uskovankin epäilemään henki-asioiden aitoutta...
Ja mistä edes tiedät, että oli kyseessä kristinuskon pahat henget? Aivan hyvin voivat olla joitain muinaisia sumerilaisia henkiä, ajalta ennen jeesusta ja kristinuskoa.
Jopas sattui että tuli pakottava tarve vilkaista tänne ja sinulta olikin tullut juuri viesti tänne.
"Paras tapa pahalla hengellä olisi molemmissa tapauksissa tehdä itsensä olemattomaksi sillä hiljaisuus ja olemattomuus saa uskovankin epäilemään henki-asioiden aitoutta..."
Ongelma on että on olemassa pahat JA hyvät henget. Kirjan lukeneena tiedät varmasti sen ainakin teoriassa. Hyvät henget Jumala lähtettää palvelemaan Pyhiä kun he tarvitsevat jotakin. Tässä tapauksessa pahoille hengille ei jää paljoakaan mahdollisuuksia koettaa muuta kuin pelotella tai eksyttää. Pelistä pois jäämisellä ei voitettaisi mitään vaan hävittäisiin kaikki.
Minusta hyvinkin loogista uskovan kannalta. Kun totuus on paljastunut niin se on paljastunut.
Itku tulee kun tälläistä lukee :(
Jumala tahtoo että KAIKKI pelastuisivat. Se on hänen tahtonsa. Ja siihen kun uskoo ja hänelle tunnustaa kaiken epäuskonsa ja pilkkaamisensa ja kaiken mikä painaa, ja murtuu hänen edessään, ja vuodattaa kaiken tuskansa ja kaikki pelkonsa hänelle niin hän varmasti sinua kuulee.. IHAN VARMASTI! Usko vain!
Vuodata hänelle kaikki! Etsi sopiva aika ja hetki että voit huutaa hänelle kaiken mitä sisälläsi on ja hänen väkevät kirkkauden enkelinsä tulevat ja kuulevat hätäsi ja välittävät tiedon eteenpäin niin että alkaa tapahtumaan isoja asioita elämässäsi ja muutoksia. Älä etsi taikakirjojen ratkaisuja. Jumala odottaa nöyrtymistä ja syntien tunnustamista. Kääntymistä pois tuskantieltä kohti todellista elämää.
Jumala rakastaa sinua ihan yhtä paljon kuin kaikkia muitakin.
Tuleeko konkreettisesti kirkas valo, kirkas hahmo, enkeli jos oikein vuodatan ja pyytelen? Vai onko se joku metafora. "Koet sisäisen kirkastumisen, tuntuu hetkessä paremmalta mielessä"? Vai siis onko se tosiaan, kuten jo kysyinkin, joku kirkas hahmo joka konkreettisesti tulee morjestamaan? Yhtä kirkas kuin se Uralin meteori? Ottaako silmiin kipeää?
No oli miten oli, ongelma on edelleenkin se, että kun minä en usko jumalaan/jumaliin. Jos nyt lähden tekemään kuten neuvoit, se on vain näyttelemistä. En pysty tekemään sitä tosissani. Ja olenhan minä toki pyytänyt ja kysynyt useinkin. Samassa alkupisteessä jumitan. Ei ole jumalaa, eikä armon lahjaa eikä täten pelastusta, koska olen sitä mitä olen. Enkä muuksi muutu...
Kuka ymmärtää tämän dilemman? En ole ainoa joka on tässä tilanteessa.
Kyllä minä ainakin luulen ymmärtäväni sinua. Olen ollut pitkälti samanlaisessa tilanteessa ja koen olevani siinä uudelleen. Olen näet joskus kauan sitten tullut uskoon, ajan saatossa menettänyt uskoni ja nyt pitkästä aikaa mietin taas uskonasioita.
Uskoontuloni oli minulle ihme, jota en olisi osannut odottaa. Olin hyvin skeptinen ja suhtauduin kristinuskoon kriittisesti. Vaikeassa elämäntilanteessa koin Jumalan vetävän minua puoleensa. Raamattu alkoi avautua ymmärrykselleni. En nähnyt ilmestyksiä, enkeleitä, mutta asia oli minulle yhtä suuri ihme kuin jos Jeesus olisi näkyvänä ilmestynyt huoneeseeni. Koin Hänen läsnäolonsa ja se oli minulle todellista.
Uskoni menettämisen jälkeen aloin uudestaan etsiä totuutta, Jumalaa, selkeämmin ehkä noin vuosi sitten. Mieli on täynnä kysymyksiä, epäilyksiä. Tiedän, mitä Raamattu sanoo, mutta etsin totuutta kokemuksen tasolla, sydämessäni. Aloin lukea Raamattua pitkästä aikaa ja rukoilla päivittäin. Olen yhä etsijä. Yritän pitää mieleni ja sydämeni avoimena.
Ymmärrän hyvin tuon, kun sanot, ettet voi tosissasi uskoa. Raamatun mukaan ihminen ei voikaan omin voimin uskoa, vaan Jumala vetää meitä puoleensa ja herättää meissä uskon. Kaikki on Korkeimman lahjaa. En usko, että Jumala toivoo meidän väkisin pakottavan itsemme uskomaan, teeskentelemään uskoa. Hän toivoo vain, että olisimme avoimia ja vastaanottavia, jotta Hän voisi meissä tehdä työtään.
Olen itse rukoillut, että Jumala johdattaisi minua, ilmoittaisi minulle itsensä, näyttäisi minulle totuuden. Olen sanonut, että jos Jeesus on ristillä sovittanut syntimme ja jos Raamattu on totta, pyydän syntejäni anteeksi.
Ehkä joskus se uskon syntyminen on hitaampaa. Mutta jos kykenet rukoilemaan tuon "ilmoita itsesi minulle", se on jo suuren suuri askel. Se antaa Jumalalle vapaat kädet elämässäsi. Mitään et voi menettää, mutta paljon voit saada.
On testattu, ei toimi. Jotta se toimisi, pitää siihen alun alkaenkin uskoa ensiksi. Joten siinä mielessä uskon pyytäminen on turhaa koska uskot jo valmiiksi, että rukoilemalla saa uskoa.
Itse en ole koskaan ollut uskossa joten en tiedä mitä se on vaikka sillä lyötäisiin päin näköä. Jos kuitenkin huomaan ja tunnen muhun tulleen uskon niin se herättääkin tuhannen taalan kysymyksen: Mikä niistä tuhansista ja taas tuhansista jumalista mulle oikein ilmottautui. Suomessa kun eletään niin voisin kai olettaa sen olevan Israelin paimentolaiskansan jumala, eli raamatun Jahve. Tosin eihän sitä voi olla varma. Allahkin on melko voimallinen ja nostaa päätään myös pohjolassa. Muista jumalista puhumattakaan.
Niin, en ehkä osaa sinua oikein kunnolla neuvoa, koska itsekin olen etsijä. Raamatun mukaan Jumala herättää uskon, mutta siis tarkemmin sanottuna uskon siihen, että JOS Raamattu jne ovat totta, silloin Jumala voi minussa uskon herättää. Jos se ei ole totta, silloin se usko syntyy muuta kautta tai ei synny lainkaan. Mutta tuota en usko, että jotta rukous (uskosta) voisi toimia, siihen pitäisi ensin uskoa. Tosin voidaan ehkä otaksua, että jonkinlainen uskonsiemen itäisi jo siinä etsimisvaiheessa, en tiedä.
Tuosta kun kysyt, mistä tietäisit, mikä Jumala sinua kutsuu. Veikkaan, että kyllä sinä sen tietäisit. Jos tämä Jahve-Jumala sinua kutsuu, tuntisit halua lukea Raamattua ja se puhuttelisi sinua ja kokisit Jeesuksen sovitustyön merkittävänä asiana. Eli ei "Allah" herätä sinussa halua lukea Raamattua ja uskoa Jeesukseen messiaana. Toisaalta voidaan kysyä, mikä on tilanne silloin, jos tuntisit halua lukea Koraania ja se puhuttelisi sinua. Siinähän on kaksi vaihtoehtoa: joko Allah kutsuu sinua tai sitten koet islaminuskon itsellesi mielekkäänä tapana ajatella, vaikka kyse olisi ihmisten keksimästä opista, jolla ei ole suurempaa metafyysistä todellisuuspohjaa (kristitty tietenkin uskoo jälkimmäiseen).
Näissä uskonasioissa on aina kyse viimekädessä uskosta. Niitä kun ei voida todistaa. Mutta ihmiselle, uskovalle itselleen se sydämen todistus on riittävä - se varmuus, jota he subjektiivisella tasolla tuntevat.
Yksi ihminen on aivan oikeassa, kokemiensa kanssa.
En lähde nyt itse kertomaan lisää omia kokemuksiani, mutta sen voi todeta että JUURI NÄIN henkimaailmassa asiat tapahtuu :
Jos olet tehnyt positiivisen hyvän työsi asuinalueellasi, niin siellä vallitsee rauha, mutta jos et ja kapinoit, ja teet pahaa, niin Jumala joko näyttää sinun elämässäsi voimansa, tai sitten lähiympäristössäsi. Ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa, herättää maassa breivikit toimimaan.