Abortista kieltäytynyt äiti: Poikani yhdeksän tunnin elämä näytti, kunka kaunista äitiys on
Nuoren brittiäidin raskausonni kääntyi epätoivoksi, kun lääkäri suositteli aborttia lapsen vaikean kehitysvamman takia. Äiti ei kuitenkaan pystynyt keskeyttämään raskautta nähtyään kuvan hymyilevästä lapsestaan.
Brittiläinen Katyia Rowe, 26, ja hänen miehensä olivat onnesta sekaisin huomattuaan Katyian olevan raskaana. Pari kertoo Daily Mail -lehden haastattelussa, että raskaus sujui hyvin aina raskausviikolle 20 saakka. Tuolloin tehdyssä ultrassa paljastui suuri suru: vauvan aivot eivät olleet kehittyneet niin kuin pitäisi.
Pari sai kuulla, että lapsi oppisi tuskin koskaan kävelemään tai puhumaan ja tulisi tarvitsemaan ympärivuorokautista hoitoa. Lapsi saattaisi elää korkeintaan viisivuoitaaksi tai kuolla heti syntymänsä jälkeen. Diagnoosin jälkeen lääkäri päätyikin suosittelemaan raskauden keskeyttämistä viikolla 24.
- Olimme musertua surusta kun lääkäri kertoi, että poikamme kehityshäiriöt aivoissa olivat vakavat ja meidän oli syytä tehdä abortti, Katyia kertoo.
Ennuste oli huono, mutta vauvasta saadut 3D-tutkimuskuvat saivat äidin päättämään toisin.
- Kuvissa vauva hymyili, potki ja mutristeli suutaan - ja silloin tiesin, etten voi päättää poikani elämää. Olin hänen äitinsä, minun tehtäväni oli suojella häntä.
- Jos hän pystyi liikkumaan eloisasti ja hymyilemään kohdussa, niin hän myös ansaitsi mahdollisuuden elää. Sisälläni hänellä oli kaikki hyvin - ja vaikka hänen elämänsä olisi lyhyt ja erilainen kuin muilla, hänelle pitää antaa mahdollisuus.
Katyia kertoo, että samalla hetkellä hänelle tuli vahva halu pitää huolta lapsestaan kaikin mahdollisin tavoin niin kauan, kuin poika olisi elossa. Tärkeintä oli, ettei vauvalla ollut kipuja.
Koska Katyia ja hänen miehensä tiesivät, että lapsen elämä tulisi olemaan lyhyt, he tekivät raskauden jokaisesta hetkestä tärkeitä.
- Otin selvää, kuin voisin parhaiten hoitaa ja auttaa häntä syntymän jälkeen. Opimme myös, että vauva rakasti sitä kun suihkutin vettä vatsalleni - hän vastasi veteen potkimalla reippaasti.
Jokaisen odottavan äidin tavoin Katyia oppi joka päivä jotain uutta lapsestaan: näki ja tunsi sen liikkeet, tiesi milloin vauva nukkui ja milloin se oli hereillä. Odottavat vanhemmat nimesivät syntymättömän lapsensa Lucianiksi.
Huolimatta raskauden rankoista loppuhetkistä Katyia ei kadu hetkeäkään, että antoi itselleen, lapselleen ja miehelleen mahdollisuuden elää hetken yhdessä.
- Lucian olisi voinut menehtyä kohtuuni koska tahansa. Mutta hän sinnitteli siihen saakka, että näki meidät.
Lucian-poika syntyi 23. päivä lokakuuta. Hän ehti elää 9 tuntia - nuo tunnit äiti ja isä tulevat muistamaan ikuisesti.
- On vaikea kuvata sitä rakkautta ja iloa jota tunsin, kun sain Lucianin syliini. Hän oli niin kaunis, täydellinen. Sillä hetkellä tiesin, että kaikki oli ollut tämän arvoista. Olin aina luullut, etten halua äidiksi - mutta Lucian opetti minulle äitiyden olevan maailman paras työ. Tulen olemaan siitä hänelle ikuisesti kiitollinen.
Katso Lucianin koskettava 3D-kuva Daily Mailin sivulta.
http://www.voice.fi/suhteet/abortista-kieltaytynyt-aiti-poikani-yhdeksan-tunnin-elama-naytti-kunka-kaunista-aitiys-on/4/45722
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Nuoren brittiäidin raskausonni kääntyi epätoivoksi, kun lääkäri suositteli aborttia lapsen vaikean kehitysvamman takia. Äiti ei kuitenkaan pystynyt keskeyttämään raskautta nähtyään kuvan hymyilevästä lapsestaan.
Brittiläinen Katyia Rowe, 26, ja hänen miehensä olivat onnesta sekaisin huomattuaan Katyian olevan raskaana. Pari kertoo Daily Mail -lehden haastattelussa, että raskaus sujui hyvin aina raskausviikolle 20 saakka. Tuolloin tehdyssä ultrassa paljastui suuri suru: vauvan aivot eivät olleet kehittyneet niin kuin pitäisi.
Pari sai kuulla, että lapsi oppisi tuskin koskaan kävelemään tai puhumaan ja tulisi tarvitsemaan ympärivuorokautista hoitoa. Lapsi saattaisi elää korkeintaan viisivuoitaaksi tai kuolla heti syntymänsä jälkeen. Diagnoosin jälkeen lääkäri päätyikin suosittelemaan raskauden keskeyttämistä viikolla 24.
- Olimme musertua surusta kun lääkäri kertoi, että poikamme kehityshäiriöt aivoissa olivat vakavat ja meidän oli syytä tehdä abortti, Katyia kertoo.
Ennuste oli huono, mutta vauvasta saadut 3D-tutkimuskuvat saivat äidin päättämään toisin.
- Kuvissa vauva hymyili, potki ja mutristeli suutaan - ja silloin tiesin, etten voi päättää poikani elämää. Olin hänen äitinsä, minun tehtäväni oli suojella häntä.
- Jos hän pystyi liikkumaan eloisasti ja hymyilemään kohdussa, niin hän myös ansaitsi mahdollisuuden elää. Sisälläni hänellä oli kaikki hyvin - ja vaikka hänen elämänsä olisi lyhyt ja erilainen kuin muilla, hänelle pitää antaa mahdollisuus.
Katyia kertoo, että samalla hetkellä hänelle tuli vahva halu pitää huolta lapsestaan kaikin mahdollisin tavoin niin kauan, kuin poika olisi elossa. Tärkeintä oli, ettei vauvalla ollut kipuja.
Koska Katyia ja hänen miehensä tiesivät, että lapsen elämä tulisi olemaan lyhyt, he tekivät raskauden jokaisesta hetkestä tärkeitä.
- Otin selvää, kuin voisin parhaiten hoitaa ja auttaa häntä syntymän jälkeen. Opimme myös, että vauva rakasti sitä kun suihkutin vettä vatsalleni - hän vastasi veteen potkimalla reippaasti.
Jokaisen odottavan äidin tavoin Katyia oppi joka päivä jotain uutta lapsestaan: näki ja tunsi sen liikkeet, tiesi milloin vauva nukkui ja milloin se oli hereillä. Odottavat vanhemmat nimesivät syntymättömän lapsensa Lucianiksi.
Huolimatta raskauden rankoista loppuhetkistä Katyia ei kadu hetkeäkään, että antoi itselleen, lapselleen ja miehelleen mahdollisuuden elää hetken yhdessä.
- Lucian olisi voinut menehtyä kohtuuni koska tahansa. Mutta hän sinnitteli siihen saakka, että näki meidät.
Lucian-poika syntyi 23. päivä lokakuuta. Hän ehti elää 9 tuntia - nuo tunnit äiti ja isä tulevat muistamaan ikuisesti.
- On vaikea kuvata sitä rakkautta ja iloa jota tunsin, kun sain Lucianin syliini. Hän oli niin kaunis, täydellinen. Sillä hetkellä tiesin, että kaikki oli ollut tämän arvoista. Olin aina luullut, etten halua äidiksi - mutta Lucian opetti minulle äitiyden olevan maailman paras työ. Tulen olemaan siitä hänelle ikuisesti kiitollinen.
Katso Lucianin koskettava 3D-kuva Daily Mailin sivulta.
http://www.voice.fi/suhteet/abortista-kieltaytynyt-aiti-poikani-yhdeksan-tunnin-elama-naytti-kunka-kaunista-aitiys-on/4/45722
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tätä on aito äidinrakkaus. Jokainen lapsi on hänelle rakas, ei koskaan luopuisi yhdestäkään omastaan, vaikka saisi pitää sylissään vain hetken.
http://www.youtube.com/watch?v=owRS_BTqBCI
Ei siinä lapsen parasta ajateltu, vaan äiti ajatteli itseään.
Lapsen paras ensin.
"Katyia kertoo, että samalla hetkellä hänelle tuli vahva halu pitää huolta lapsestaan kaikin mahdollisin tavoin niin kauan, kuin poika olisi elossa. Tärkeintä oli, ettei vauvalla ollut kipuja."
Näin hän tietenkin itse väittää. Minä väitän että kyseinen lapsi ei nauttinut pätkääkään niistä yhdeksästä tunnista.
Äidilläon nyt hyvä omatunto kun synnytti lapsen. Hän ei tunne syyllisyyttä abortista. Se on koko pointti tässä. Ei lapsi.
Lapsentappajathan eivät näe muuta kuin itsensä ja tavoittelevat helppoa elämää. Monen lapsentappajan elämä vaan muuttuu helpon elämän tavoittelusta painajaiseksi itsekkään teon jälkeen, kun tajuavat jälkikäteen mitä tuli tehdyksi ja varsinkin sitten ne parkuvat ja kaipaavat sääliä ja myötätuntoa muilta, jos eivät enää jostain syystä saakaan lapsia, joka sinänsä on ihan hyvä opetus. Niin ja turha on miesten pestä käsiään näistä asioista, sillä jokainen siittäjä, joka ei ota vastuuta raskaudesta, vaan kehottaa aborttiin tai häipyy vähin äänin takavasemmalle on ihan yhtä vastuuton, täydellisen itsekäs ihminen.
Älä nyt vaihda puheenaihetta. Nyt on kyseesä laksesta joka eli 9 tuntia ja oli sen lisäksi vakava aivovamma. Väitätkö ihan tosissasi että kyseinen lapsi nautti elämästään?
Tulipa paljon kirjoitusvirheitä...
"Nyt on kyse lapsesta ....."
Lapsi tuskin kärsi. Hän oli oma itsensä, ei tiedostanut, että hänessä oli jotain vikaa. Oli kokenut äidin hellät tunteet, maatessaan lämpöisessä äidin masussa. Äiti oli rakastanut häntä.
Nyt hän on Taivaan enkelten luona, pienessä kehdossa, jossa häntä tuuditellaan, hän odottaa vanhempiaan Taivaan Kotiin.
Toisin on abortoitujen sikiöiden laita, jotka hoitamattomina kituvat yksikseen kuoliaiksi, ilman äidin rakkautta ja lääkäreiden apua. Pientä itkua tunti-, ehkä päiväkausia, sairaalan takapihan roskalaatikossa.
Mutta äidillä on jo monta uutta miestä ja ehkäisy on tylsää.
Uskovaisethan sitä ehkäisyä vastustavat ....
Juuri näin!
Ja saattaa käydä niinkin, kuin kävi tuttavaperheessääme, että heidänkin syntyvän lapsensa piti olla vammainen ja heille suositeltiin myöskin aborttia ja tuo tieto pysyi samana koko raskauden ajan.
Mutta kuinka ollakkaa, kun lapsi syntyi, hän oli täysin terve ja on tänä päivänä n. 5v terve tyttö!
Tämä siis vastauksena tuohon 13@11 viestiin.
"Nyt hän on Taivaan enkelten luona, pienessä kehdossa, jossa häntä tuuditellaan, hän odottaa vanhempiaan Taivaan Kotiin."
Mistä tiedät? Voihan lapsi olla myös helvetissä.
Ei sitä voi kukaan tietää.
Monet ihmiset ovat käyneet Taivaassa ja kertoneet, kuinka vauvoja hoivataan siellä ja eikös joku tiennyt niiden syntymättömien tiplostenkin uivan joissain lämpimissä altaissa, kunnes kasvavat vauvaikään.
Silloin kultakutrinen enkeli kietoo hänet pieneen pehmoiseen peitteeseen, pukee pitsipaitaan ja laittaa lämpöiset sukat pieniin jalkoihin, laskee kiikkuvaan kehtoon, ruokkii hunaja-maidolla ja vauveli kirkkain silmin, tyytyväisenä jokeltaa hänelle äbbäbbää-äi! Enkeli kiikuttaa lullaa.
Toi oli vitsi .... olihan?
Ei, ei tämä ollut vitsi, näin todellakin tapahtuu.
Juu, satumaailmassa varmasti tapahtuu juuri näin.
On sellainenkin lössi, joka vastustaa ehkäisyä ja väittää, että ehkäisy tuottaa jumalattomasti syntymättömiä lapsihenkiä tuonpuoleisessa ja ne kiristelevät vihoissaan hampaita vanhemmilleen, jotka eivät antaneet heidän syntyä ja hyökkäävät heidän kimppunsa, kun heistä aika jättää...heh...
Että tälläisiä tapauksia...
No, tulihan se sieltä.................KTS.................
" vauva rakasti sitä kun suihkutin vettä vatsalleni - hän vastasi veteen potkimalla reippaasti."
Äidille jäi kauniit muistot lapsesta.
Toivottavasti aborttia harkitsevat lukisivat tuon kertomuksen.
"Toivottavasti aborttia harkitsevat lukisivat tuon kertomuksen."
Jos olisin varma että lapsi elää vain 9h voisin jopa jättää abortin tekemättä.
Näin harvemmin kuitenkaan on, vaan se lapsi roikkuu siinä vähintään 18 VUOTTA.
No, mulla ei tätä ongelmaa koska ehkäisy kunnossa.
Ihme käsitykset, onko sut hyljätty 18-vuotiaana ihan oman onnesi nojaan, kun noin ajattelet. Aito välittäminen ja rakkaus omiin lapsiin liittyy vanhemmuuteen, joka ei toki lopu siihen, kun "poikanen lentää pesästä", se vain muuttaa muotoaan. Jumalaan uskovat vanhemmat rukoilevat mm. lastensa ja lastenlastensa puolesta säännöllisesti.
2. Moos 19:3-4
Ja Mooses nousi Jumalan tykö, ja Herra huusi häntä vuorelta ja sanoi: "Sano näin Jaakobin heimolle ja ilmoita israelilaisille:
Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni.
http://www.messiaaninen.net/@Bin/120980/juutalaiset paluu israeliin jumalan suunnitelmassa.pdf
Ne jotka Herraa odottavat, he voiman uuden saavat, he kohottavat siipensä kuin kotkat ja juoksevat eivätkä näänny, vaeltavat eivätkä väsy.
Ihmiset tekevät abortteja yhtä heppoisin perustein kuin solmivat ihmissuhteitakin. Ihmissuhteet ovat heille vaihtotavaraa, tänään minua miellyttää tuo ihminen, huomenna ei. Sillä ei ole mitään merkitystä, millaisia ihmisraunioita jätetään haavoja nuolemaan oman itsekkään toiminnan takia, kunhan MINUN elämäni menee MINUN suunnitelmani mukaan. Kun kaikki ei sitten tosiaankaan mene MINUN suunnitelman mukaan, niin sitten psykologit saavat kuunnella korvat punaisena näiden oman navan ympärillä pyörijöiden traagisia elämäntarinoita ja sitä loputonta nyyhkytystä, jolle ei loppua näy.