Tatu ja valtio-oppi

Ottaako herra tohtori pähkinöitä? :)

Aion lukea Lynnin ja Vanhasen kirjan "IQ and the Wealth of Nations" - palaan sen jälkeen asiaan mielipiteeni kanssa asioiden paikkansapitävyydestä.

Tohtorismiehet tuntuvat monasti ajattelevan, että professorit, suuntauduttuaan yhdelle tieteenalalle, muuttuvat kykenemättömiksi ymmärtämään mitään toisten tieteenalojen asioita. Samoin kategorisoidaan helposti myös esimerkiksi tohtorit tai insinöörit. Tunnen silti ympäriltäni lukuisia ihmisiä, jotka ovat eksperttejä myös muissa asioissa, kuin koulutuksen mukaisissa.

Jos ei yhteiskuntatieteilijä ole antropologian kautta kykenevä käsittelemään ihmisen älykkyyttä, niin mihin yhteiskunta ja sen toiminnot sitten pohjimmiltaan perustuvat ellei ihmisen älykkyyteen? Näkisin, että behaviorismi tukee monin tavoin yleisesti tunnettuja valtio-opillisia näkemyksiä samalla pohjautuen genetiikkaan.

Siinä olet kyllä oikeassa, ettei valtiotieteellä ja genetiikalla sinällään ole suoraa yhteyttä, mutta entäpä jos niiden välistä korrelaatiota yrittää tosissaan tutkia, kuten Vanhanen?

Kokonaisuuksia ajatellen Vanhasen väitteissä saattaa olla perää. Absoluuttiseksi totuudeksi en kyllä menisi luokittelemaan.

"Vanhanenhan muuten olisi kuukausiliitteessä sitä mieltä, että koulutetut ja hyvässä työssä olevat ovat älykkäitä Suomessa. Tyhmät ovat kaupun kassoilla ym. vaatimattomissa tehtävissä."

Niin, mitenkähän tuon kanssa mahtaa olla? Kyllä älykkyys taitaa kuitenkin hieman korreloida tässä kohtaa... Älykkyyttä ainakin osoittaa se, että kykenee hakeutumaan pois epämiellyttävistä töistä parempiin hommiin tai sitten muokkaamaan työtä älykkäästi vähemmän epämiellyttäväksi. Työnkuvan ja älykkyyden korrelaatiota kuvaavan mittarin luominen luotettavasti on kyllä aika hankalaa...