Agnostikot kertovat tuolla muissa ketjuissa, että eivät usko piileskeleviin jaumaliin, mutta toisaalta eivät usko siihenkään että jumalia ei ole.
Tästä pärähti mieleen monen filosofin esittämä kysymys:
Agnostikot, uskotteko että olette itse olemassa ja että se mitä havaitsette ympärillänne on todella olemassa?
Riittääkö teillä sen verran uskoa, että vastaatte tähän viestiin?
Tästä pärähti mieleen monen filosofin esittämä kysymys:
Agnostikot, uskotteko että olette itse olemassa ja että se mitä havaitsette ympärillänne on todella olemassa?
Riittääkö teillä sen verran uskoa, että vastaatte tähän viestiin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
ei riitä usko, todennäköisesti et ole olemassakaan. Ei sinun olemassaolosta ole mitään tietoa eikä edes voida saada tietoa, että olet tajuntani ulkopuolella olemassa.
Agnostinen ateisti ei usko piileskeleviin jumaliin (ja myöntää, ettei asiaa pystytä todistamaan).
Agnostinen teisti sensijaan uskoo (ja myöntää, ettei asiaa pystytä todistamaan).
Loput agnostikot on niinkuin kirkkokansa jumalansa suhteen, eli he miettii, mitä he koko asiasta loppujenlopuksi mahtavat edes ajatella.
Kaikki agnostikot ovat joko ateisteja tai teisteja.
"Agnostikot kertovat tuolla muissa ketjuissa, että eivät usko piileskeleviin jaumaliin,"
Ihminen, joka ei usko jumalien olemassaoloon on ateisti. Keskustelu on siis päättynyt ja kyseisen toteamuksen toteaja on paljastunut ateistiksi, vaikka ei itse sitä olisi ymmärtänyt.
Rehelliselle agnostikolle asia on avoin molempiin suuntiin?
Taas mäntiin persiilleen.
Agnostikko voi toki olla myös solipsisti. Mutta pelkästä jumalan olemassaolon epätietoisuudesta solipsistiksi luokitteleminen on aika naivii.