Paljon keskustelua herättänyt T.Vanhasen lausunto on mielestäni joistain kohdista oikea, mutta osaltaan palturia.
Itse olen lähellä Tony Halmeen sanomaa kantaa. Eli kyllä afrikassa asuvat ovat todella KESKIMÄÄRIN älykkyydeltään heikompia. Tämä johtuu tietty siitä, että heillä on huonommat mahdollisuudet opiskella ja kulttuuri kasvattaa heidät eri päämäärään. Maalaisjärkikin sanoo, että mitä enemmän kouluja asukasta kohden, sitä parempi lukutaito ja sitä kautta myös opittu älykkyys. Keskimäärin älykkäämpi tarkoittaa sitä, että esim minä "saatan" olla afrikan keskiarvoa älykkäämpi (en ole varma mutta luulen), silti afrikasta löytyy monia jotka ovat minua paljon paljon älykkäämpiä. Puhutaan siis keskiarvoista, jotkut kun aina tuntuvat hokevan että eräänkin mustaihoisen äo oli 199 tms. Kyllä, pitää paikkaansa, mutta huom. puhutaan keskiarvoista.
Suuri osa älykkyydestähän on siis opittua. Tuskin monikaan meistä eurooppalaisista itse oivaltaa esimerkiksi pythagoraan lauseen, tämä on koulussa opittua ja monelle itsestäänselvyys.
Tony Halme sanoi jotenkin näin, että jos musta ja valkoinen lapsi laitettaisiin samaan kouluun, niin molemmat yltäisivät suurinpiirtein samaan älykkyyteen, riippuen tietysti persoonasta.
Mielestäni T.Vanhanen ei oikein ymmärrä mistä älykkyyden heikkous johtuu. Se on kuitenkin totta, että mitä heikompi koulutus, sitä heikompi älykkyys. Mielestäni euroopan maiden pitäisi osallistua enemmän afrikan koulujen kehittämiseen. Tätä kautta sivistys lisääntyisi, ja mellakatkin vähenisivät.
Itse olen lähellä Tony Halmeen sanomaa kantaa. Eli kyllä afrikassa asuvat ovat todella KESKIMÄÄRIN älykkyydeltään heikompia. Tämä johtuu tietty siitä, että heillä on huonommat mahdollisuudet opiskella ja kulttuuri kasvattaa heidät eri päämäärään. Maalaisjärkikin sanoo, että mitä enemmän kouluja asukasta kohden, sitä parempi lukutaito ja sitä kautta myös opittu älykkyys. Keskimäärin älykkäämpi tarkoittaa sitä, että esim minä "saatan" olla afrikan keskiarvoa älykkäämpi (en ole varma mutta luulen), silti afrikasta löytyy monia jotka ovat minua paljon paljon älykkäämpiä. Puhutaan siis keskiarvoista, jotkut kun aina tuntuvat hokevan että eräänkin mustaihoisen äo oli 199 tms. Kyllä, pitää paikkaansa, mutta huom. puhutaan keskiarvoista.
Suuri osa älykkyydestähän on siis opittua. Tuskin monikaan meistä eurooppalaisista itse oivaltaa esimerkiksi pythagoraan lauseen, tämä on koulussa opittua ja monelle itsestäänselvyys.
Tony Halme sanoi jotenkin näin, että jos musta ja valkoinen lapsi laitettaisiin samaan kouluun, niin molemmat yltäisivät suurinpiirtein samaan älykkyyteen, riippuen tietysti persoonasta.
Mielestäni T.Vanhanen ei oikein ymmärrä mistä älykkyyden heikkous johtuu. Se on kuitenkin totta, että mitä heikompi koulutus, sitä heikompi älykkyys. Mielestäni euroopan maiden pitäisi osallistua enemmän afrikan koulujen kehittämiseen. Tätä kautta sivistys lisääntyisi, ja mellakatkin vähenisivät.
Vastaukset 4
Vanhimmat
monikaan täällä tietää edes sanallisesti mien pythagoran lause kuuluu, saatika ymmärtäisi sitä.
:)))
Kiitos rakentavasta vastauksesta. Tämä oli kuitenkin vain esimerkki. Toinen esimerkki voisi olla vaikka lukutaito ja sen mukana tuoma tietämys asioista. Silti veikkaan että suuri osas lukion käyneistä tietää mikä on pythagoraan lause.
Suorakulmaisen kolmion hypotenuusan neliö on yhtä suuri kuin kateettien neliöiden summa. :P
Milestäni Tatu Vanhasenkin kannattaa ottaa Maslowin tarvehierarkia mukaan tähän makrososiaaliseen tutkimukseen.
Maslow'in tarvehierarkian portaat:
4. Arvostuksen tarve (oppimisen motiivi)
3. Sosiaaliset tarpeet (yhteisöllisyys, perhe, ystävät)
2. Turvallisuus (rauha)
1. Fyysinen (ruoka, lepo)
http://www.geocities.com/merkitys/perustarpeet.html#2.1.
Maslowin mukaan seuraavalle askeleelle ei ole mahdollista nousta, jos edellisen askeleen tarpeita ei ole tyydytetty. Maslowin tarvehierarkiassa oppiminen (sosiaalisena tapahtumana) tapahtuu askelilla 3 ja 4. Tietyissä osissa Afrikkaa aseleet 1. ja 2. ovat viimeisen 100-50 vuotta olleet tavoittelemisen takana. Henkiseen kehitykseen ei näillä alueilla ollut suuriakaan edellytyksiä viimeiseen kahteen, kolmeen sukupolveen. Jos yksikin sukupolvi jää välistä, on riskinä kulttuurinen degeneraatio. Mitä tapahtuukaan kolmessa sukupolvessa?