järkkäri ?

En ole samaa mieltä. Vaikka järkkärillä kuviasi ihan kittiputkella, hyötyy silti suuremmasta kennosta ja syväterävyyden hallinnasta. Kompaktiin pitää panna aika paljon rahaa, että saa vastaavat. Jo kyse on vakavasta harrastamisesta, kyllä järkkäri nykyään on työkalu. Kompaktit ovat tilanteiden tallentamiseen.

okaro kirjoitti:

En ole samaa mieltä. Vaikka järkkärillä kuviasi ihan kittiputkella, hyötyy silti suuremmasta kennosta ja syväterävyyden hallinnasta. Kompaktiin pitää panna aika paljon rahaa, että saa vastaavat. Jo kyse on vakavasta harrastamisesta, kyllä järkkäri nykyään on työkalu. Kompaktit ovat tilanteiden tallentamiseen.

Lue lisää

"Kompaktiin pitää panna aika paljon rahaa, että saa vastaavat."

Paljonko täytyy panna järkkäriin rahaa jotta "paketti" tuottaa olennaisesti parempia kuvia kuin esim. tämä?
http://www.topshot.fi/product/4853/panasonic-lumix-dmc-lx5-musta-kompaktikamera

Toisaalta... kirjoitti:

"Kompaktiin pitää panna aika paljon rahaa, että saa vastaavat."

Paljonko täytyy panna järkkäriin rahaa jotta "paketti" tuottaa olennaisesti parempia kuvia kuin esim. tämä?
http://www.topshot.fi/product/4853/panasonic-lumix-dmc-lx5-musta-kompaktikamera

Lue lisää

Ei yhtään enempää kuin järkkäriinkään. Esim Anttilasta sai tuota Canon 1100 D runkoa kittilasilla 299 €. Järkkärin saa siis edullisemmin kuin pokkarin ja kuvanlaatu on parempi ( kts ao sivustolta):

http://www.imaging-resource.com/IMCOMP/COMPS01.HTM

Toisaalta... kirjoitti:

"Kompaktiin pitää panna aika paljon rahaa, että saa vastaavat."

Paljonko täytyy panna järkkäriin rahaa jotta "paketti" tuottaa olennaisesti parempia kuvia kuin esim. tämä?
http://www.topshot.fi/product/4853/panasonic-lumix-dmc-lx5-musta-kompaktikamera

Lue lisää

Katsotaan vaikka telepään aukon kokoa: Panasonic: 19,2 mm / 3,3 = 5,8 mm. EOS 1100D kit: 55 mm / 5,6 = 9,8 mm. Syväterävyyden hallinta menee samassa suhteessa. Lisäksi panemalla satasen lisää, saa Canoniin 50 mm / 1,8 objektiivin, jolla päästään lukuun 28 mm.

okaro kirjoitti:

Katsotaan vaikka telepään aukon kokoa: Panasonic: 19,2 mm / 3,3 = 5,8 mm. EOS 1100D kit: 55 mm / 5,6 = 9,8 mm. Syväterävyyden hallinta menee samassa suhteessa. Lisäksi panemalla satasen lisää, saa Canoniin 50 mm / 1,8 objektiivin, jolla päästään lukuun 28 mm.

Lue lisää

kun kiikuttaa kauppaan satasia niin Canoniinkin saa Panasonicia vastaavan valovoiman ja polttovälialueen. Eikä siihen tarvita kuin kolme prime-objektiivia.
Ilman parempia objektiiveja sen kuvanlaatu ei ole olennaisesti parempi.

Siinäpä se, kirjoitti:

kun kiikuttaa kauppaan satasia niin Canoniinkin saa Panasonicia vastaavan valovoiman ja polttovälialueen. Eikä siihen tarvita kuin kolme prime-objektiivia.
Ilman parempia objektiiveja sen kuvanlaatu ei ole olennaisesti parempi.

Lue lisää

Se järkkärin valovoima 3,5 on parempi kuin pienikenoisen kompaktin valovoima 2,0

okaro kirjoitti:

Se järkkärin valovoima 3,5 on parempi kuin pienikenoisen kompaktin valovoima 2,0

sitäkö olet mieltä? Oikeasti valovoima on vain suhdeluku joka ei tiedä minkälaisissa kuorissa olevasta kamerasta se on laskettu...

Vai niin, kirjoitti:

sitäkö olet mieltä? Oikeasti valovoima on vain suhdeluku joka ei tiedä minkälaisissa kuorissa olevasta kamerasta se on laskettu...

Isommalla kennolla ja pidemmällä polttovälillä aukon koko on suurempi ja siten kennolle tulee enemmän valoa kuin mitä pienellä kennolla vaikka nimellinen valovoima olisikin huonompi.

okaro kirjoitti:

Isommalla kennolla ja pidemmällä polttovälillä aukon koko on suurempi ja siten kennolle tulee enemmän valoa kuin mitä pienellä kennolla vaikka nimellinen valovoima olisikin huonompi.

Lue lisää

ihan eri asia. Älä vaihda puheenaihetta. Suurempi kenno antaa toki mahdollisuuden käyttää pari pykälää suurempaa herkkyyttä mutta valovoimaisemmalla objektiivilla niin suurta herkkyyttä ei tarvitse käyttää. Kun kittilinssijärkkärillä täytyy käyttää herkkyyttä ISO1600, niin valovoimaisella kompaktilla riittää herkkyydeksi ISO400 johon sen ominaisuudet hyvin riittävät.

Tuo on kirjoitti:

ihan eri asia. Älä vaihda puheenaihetta. Suurempi kenno antaa toki mahdollisuuden käyttää pari pykälää suurempaa herkkyyttä mutta valovoimaisemmalla objektiivilla niin suurta herkkyyttä ei tarvitse käyttää. Kun kittilinssijärkkärillä täytyy käyttää herkkyyttä ISO1600, niin valovoimaisella kompaktilla riittää herkkyydeksi ISO400 johon sen ominaisuudet hyvin riittävät.

Lue lisää

Tämä on sellaista toisaalta, toisaalta lässytystä. Ne luvut, jotka annoin kertovat asian matemaattisen tarkasti. Toinen tapa tarkastella on laskea valovoiman kinovastaavuus. Se lasketaan kertomalla valovoima koppikertoimella. Panasonicin koppikerroin on 4,69 ja Canonin 1,6. 4,69 * 2 = 9,38. 3,5 x 1,6 = 5,6. Järkkärillä on etu puolellaan vaikka sen valovoina nimellisesti onkin huonompi.

okaro kirjoitti:

Isommalla kennolla ja pidemmällä polttovälillä aukon koko on suurempi ja siten kennolle tulee enemmän valoa kuin mitä pienellä kennolla vaikka nimellinen valovoima olisikin huonompi.

Lue lisää

"Isommalla kennolla ja pidemmällä polttovälillä aukon koko on suurempi ja siten kennolle tulee enemmän valoa kuin mitä pienellä kennolla vaikka nimellinen valovoima olisikin huonompi."

- Isomman aukon läpi pääsee toki enemmän valoa, mutta kun kenno on kauempana objektiivista ja kun valon intensiteetti heikkenee etäisyyden neliössä niin...

Suhteellista kirjoitti:

"Isommalla kennolla ja pidemmällä polttovälillä aukon koko on suurempi ja siten kennolle tulee enemmän valoa kuin mitä pienellä kennolla vaikka nimellinen valovoima olisikin huonompi."

- Isomman aukon läpi pääsee toki enemmän valoa, mutta kun kenno on kauempana objektiivista ja kun valon intensiteetti heikkenee etäisyyden neliössä niin...

Lue lisää

Vastaavasti ne pikselit kennolla ovat suuremmat. Olennaista on kennolle kokonaisuudessaan tuleva valon määrä.

okaro kirjoitti:

Vastaavasti ne pikselit kennolla ovat suuremmat. Olennaista on kennolle kokonaisuudessaan tuleva valon määrä.

kirkkain silmin että järkkärillä saa paremman kuvan aukolla 3.5 kuin kompaktilla aukolla 2.0 edellyttäen että valotusaika ja herkkyys ovat molemmissa samat?

Väität siis kirjoitti:

kirkkain silmin että järkkärillä saa paremman kuvan aukolla 3.5 kuin kompaktilla aukolla 2.0 edellyttäen että valotusaika ja herkkyys ovat molemmissa samat?

Koska kuva tietenkin pitää valottaa oikein, ei herkkyys ole sama. Koko idea on juuri siinä, että koska järkkärin kenno on isompi, voi herkkyyttä nostaa enemmän. Se, kumpi on periaatteessa parempi voidaan laskea kertomalla koppikerroin valovoimalla ja katsomalla kumpi on pienempi. Toki yksilöllisissä toteutuksissa on eroa, joten tämä lasku on vain periaatteellinen etenkin, jos ero on pieni.

okaro kirjoitti:

Koska kuva tietenkin pitää valottaa oikein, ei herkkyys ole sama. Koko idea on juuri siinä, että koska järkkärin kenno on isompi, voi herkkyyttä nostaa enemmän. Se, kumpi on periaatteessa parempi voidaan laskea kertomalla koppikerroin valovoimalla ja katsomalla kumpi on pienempi. Toki yksilöllisissä toteutuksissa on eroa, joten tämä lasku on vain periaatteellinen etenkin, jos ero on pieni.

Lue lisää

"Se järkkärin valovoima 3,5 on parempi kuin pienikenoisen kompaktin valovoima 2,0"

Entäs tämä: kirjoitti:

"Se järkkärin valovoima 3,5 on parempi kuin pienikenoisen kompaktin valovoima 2,0"

Pitääkö kaikki vääntää rautakangasta? Järkkäri on hämäräkuvauksessa parempi, koska sen kenno on suurempi. Sinä tiedät aivan hyvin mitä tarkoitat, mutta haluat jostain syystä riidellä.

okaro kirjoitti:

Pitääkö kaikki vääntää rautakangasta? Järkkäri on hämäräkuvauksessa parempi, koska sen kenno on suurempi. Sinä tiedät aivan hyvin mitä tarkoitat, mutta haluat jostain syystä riidellä.

Lue lisää

Tuolla on kokeilussa yksi paremmanpuoleinen pokkari:
http://sulanto.blogspot.fi/2012/12/sony-rx100-kokeilussa.html
"Koska kuvanlaatu on hyvä, niin RX100 on monessa kohtaa kittizoomilla varustetun järkkärin veroinen. Hämärässä laajakulmalla Sony voi pitää herkkyyden esim. ISO 400 arvossa, kun samassa tilanteessa järkkärin f/3.5 valovoiman kittiputki pakottaa nostamaan herkkyyden ISO 1250 arvoon, jos suljinaika pidetään samana."

Rauta kangas kirjoitti:

Tuolla on kokeilussa yksi paremmanpuoleinen pokkari:
http://sulanto.blogspot.fi/2012/12/sony-rx100-kokeilussa.html
"Koska kuvanlaatu on hyvä, niin RX100 on monessa kohtaa kittizoomilla varustetun järkkärin veroinen. Hämärässä laajakulmalla Sony voi pitää herkkyyden esim. ISO 400 arvossa, kun samassa tilanteessa järkkärin f/3.5 valovoiman kittiputki pakottaa nostamaan herkkyyden ISO 1250 arvoon, jos suljinaika pidetään samana."

Lue lisää

http://www.imaging-resource.com/IMCOMP/COMPS01.HTM

Katsopas vaikka tuolta ISO 3200:ssa noita Sonyn kuvia ja vertaa 1100 D:hen joka on puolet halvempi kuin tuo Sony. RX 100 kuvat ISO 3200 ovat jo aika mössöä kun taas 1100 D:n kuvissa nuo esim olupullon etketit ovat vielä lukukelpoisia.

Rauta kangas kirjoitti:

Tuolla on kokeilussa yksi paremmanpuoleinen pokkari:
http://sulanto.blogspot.fi/2012/12/sony-rx100-kokeilussa.html
"Koska kuvanlaatu on hyvä, niin RX100 on monessa kohtaa kittizoomilla varustetun järkkärin veroinen. Hämärässä laajakulmalla Sony voi pitää herkkyyden esim. ISO 400 arvossa, kun samassa tilanteessa järkkärin f/3.5 valovoiman kittiputki pakottaa nostamaan herkkyyden ISO 1250 arvoon, jos suljinaika pidetään samana."

Lue lisää

Tämä on juuri sellaista toisaalta toisaalta lässytystä, josta ei saa mitään konkreettista. Lässytyksen sijaan voi laskea valovoiman kinovastaavuuden: RX100: 2,69 * 1,8 =4,85. Kittiobjektiivi: 1,6 * 3,5 = 5,6. Eli tässä tapauksessa Sony on parempi kuin tuo kittiobjektiivi. Tuossa onkin hyvin iso kenno pokkariksi. Toki järkkäri antaa enemmän kasvunvaraa. Jos ostaa f/2,0 objektiivin on jo parempi.

Olennaista on aukon koko, onko kyseessä suuri kenno ja suuri polttoväli vai pienempi kenno nimellisesti suuremmalla valovoimalla ei ole niin oleellista.

1100 D kirjoitti:

http://www.imaging-resource.com/IMCOMP/COMPS01.HTM

Katsopas vaikka tuolta ISO 3200:ssa noita Sonyn kuvia ja vertaa 1100 D:hen joka on puolet halvempi kuin tuo Sony. RX 100 kuvat ISO 3200 ovat jo aika mössöä kun taas 1100 D:n kuvissa nuo esim olupullon etketit ovat vielä lukukelpoisia.

Lue lisää

Mutta oikea vertailu onkin verrata Sonyn ISO 800:aan. Tällöin ero on varsin pieni. Canonin kuva on tosin tällöinkin terävämpi. Tämä ei tosin johdu herkkyydestä, koska sama on vaikka vertaisi Sonyn ISO 100:aan. Erohan noiden välillä on 1,9 aukkoa.

okaro kirjoitti:

Tämä on juuri sellaista toisaalta toisaalta lässytystä, josta ei saa mitään konkreettista. Lässytyksen sijaan voi laskea valovoiman kinovastaavuuden: RX100: 2,69 * 1,8 =4,85. Kittiobjektiivi: 1,6 * 3,5 = 5,6. Eli tässä tapauksessa Sony on parempi kuin tuo kittiobjektiivi. Tuossa onkin hyvin iso kenno pokkariksi. Toki järkkäri antaa enemmän kasvunvaraa. Jos ostaa f/2,0 objektiivin on jo parempi.

Olennaista on aukon koko, onko kyseessä suuri kenno ja suuri polttoväli vai pienempi kenno nimellisesti suuremmalla valovoimalla ei ole niin oleellista.

Lue lisää

pokkariksi. Ja isohko on hintakin, pokkariksi. Kuitenkin se se on kooltaan vain vähän suurempi kuin Canon S100 ja on hinnaltaan samaa luokkaa kuin Canon 600D tai Nikon D5200 kittilinssillä varustettuna. Jos noihin ostaa valovoimaltaan lähes vastaavan zoomobjektiivin (17-50/2.8) niin paketin hinta nousee kolminkertaiseksi.
Tuo sinun laskelmasi pätee syvyysterävyysalueen määrittelyyn. Valotuksessa aukkoarvot tarkoittavat samaa kamerasta riippumatta.

Iso kenno, kirjoitti:

pokkariksi. Ja isohko on hintakin, pokkariksi. Kuitenkin se se on kooltaan vain vähän suurempi kuin Canon S100 ja on hinnaltaan samaa luokkaa kuin Canon 600D tai Nikon D5200 kittilinssillä varustettuna. Jos noihin ostaa valovoimaltaan lähes vastaavan zoomobjektiivin (17-50/2.8) niin paketin hinta nousee kolminkertaiseksi.
Tuo sinun laskelmasi pätee syvyysterävyysalueen määrittelyyn. Valotuksessa aukkoarvot tarkoittavat samaa kamerasta riippumatta.

Lue lisää

Tuo valovoiman kinovastaavuus vaikuttaa niin syväterävyyteen kuin myös kuvanlaatuun (kohinaan). Nuo kaksi ovat niin erilaisia kameroita. Veikkaan, että hyvin harva ostaa Sonya ainoaksi tai pääkamerakseen. Sen ostajalla on melko varmasti jo järjestelmäkamera varsinaista kuvaamista varten. Canonin S100 sen sijaan käy hyvin niin pokarikuvaajan ykköskameraksi kuin järkkärin ohelle.

Kuten niistä mainitsemistani kuvista (ISO 3200 vs. ISO 800) näkee, pääsee järkkärin kitillä vastaavaan tulokseen. Noita laskuja ei pidä kytätä liian tarkkaan. Jos ero on selvästi alle yhden aukon, kannattaa katsoa muita asioita. Vrt S100:lla tuo valovoiman kinovastaavuus on 9,3. Siinä on merkittävä ero. Sonyn 4,85, G1 X:n 5,18 ja kitin 5,6 ovat samaa luokkaa.

okaro kirjoitti:

Tuo valovoiman kinovastaavuus vaikuttaa niin syväterävyyteen kuin myös kuvanlaatuun (kohinaan). Nuo kaksi ovat niin erilaisia kameroita. Veikkaan, että hyvin harva ostaa Sonya ainoaksi tai pääkamerakseen. Sen ostajalla on melko varmasti jo järjestelmäkamera varsinaista kuvaamista varten. Canonin S100 sen sijaan käy hyvin niin pokarikuvaajan ykköskameraksi kuin järkkärin ohelle.

Kuten niistä mainitsemistani kuvista (ISO 3200 vs. ISO 800) näkee, pääsee järkkärin kitillä vastaavaan tulokseen. Noita laskuja ei pidä kytätä liian tarkkaan. Jos ero on selvästi alle yhden aukon, kannattaa katsoa muita asioita. Vrt S100:lla tuo valovoiman kinovastaavuus on 9,3. Siinä on merkittävä ero. Sonyn 4,85, G1 X:n 5,18 ja kitin 5,6 ovat samaa luokkaa.

Lue lisää

Mistä kummasta olet kaivanut esiin tuon kovin harhaanjohtavalta kuulostavan termin ”valovoiman kinovastaavuus”? Oletko keksinyt sen ihan itse vai onko sinulla esittää luotettava lähde?

Valovoimahan on polttovälistä riippumaton suhdeluku, suurimman suljinaukon ja polttovälin välinen suhde. Valotuksen kannaltahan sama valovoima tuottaa aina saman tuloksen polttovälistä ja kennon tai filmin koosta riippumatta; syväterävyyden osalta asia saattaa olla toisinkin.

Minä välttäisin noin monitulkintaisten termien käyttöä.

Minäkin sanon kirjoitti:

Mistä kummasta olet kaivanut esiin tuon kovin harhaanjohtavalta kuulostavan termin ”valovoiman kinovastaavuus”? Oletko keksinyt sen ihan itse vai onko sinulla esittää luotettava lähde?

Valovoimahan on polttovälistä riippumaton suhdeluku, suurimman suljinaukon ja polttovälin välinen suhde. Valotuksen kannaltahan sama valovoima tuottaa aina saman tuloksen polttovälistä ja kennon tai filmin koosta riippumatta; syväterävyyden osalta asia saattaa olla toisinkin.

Minä välttäisin noin monitulkintaisten termien käyttöä.

Lue lisää

Mikä mahtaa olla pääkmeran valovoiman kinovastaavuuden croppikerroin?

Minäkin sanon kirjoitti:

Mistä kummasta olet kaivanut esiin tuon kovin harhaanjohtavalta kuulostavan termin ”valovoiman kinovastaavuus”? Oletko keksinyt sen ihan itse vai onko sinulla esittää luotettava lähde?

Valovoimahan on polttovälistä riippumaton suhdeluku, suurimman suljinaukon ja polttovälin välinen suhde. Valotuksen kannaltahan sama valovoima tuottaa aina saman tuloksen polttovälistä ja kennon tai filmin koosta riippumatta; syväterävyyden osalta asia saattaa olla toisinkin.

Minä välttäisin noin monitulkintaisten termien käyttöä.

Lue lisää

Termi on analoginen polttovälin kinavastaavuudelle. Olen itse kehittänyt sen, mutta vastaavaa termiä (englanniksi) on käytetty muuallakin. Kameravalmistajat käyttävät polttovälin kinovastaavuutta, koska se saa kompaktit näyttämään hyviltä. Vastaavasti ne eivät käytä valovoiman kinovastaavuutta, koska se on vähemmän mairitteleva. Jos kahdella kameralla on sama kinovastaavuus polttovälissä ja valovoimassa (tai yleisemmin aukossa) niin ne tuottavat oleellisinta osilta samanlaisen kuvan (kuvakulma, syväterävyys, kohina)

Jos keksit paremman tavan jäsentää näitä, niin siitä vaan, Pelkkä valvoima on hyödytön suure hyvin erikokoisilla kennoilla olevien kameroiden vertailuun. Miten muuten vertaisit vaikka Canonin G1 X ja G15 kameroita. Toisessa on isompi kenno ja toisessa suurempi valovoima. Homma menee toisaalta-toisaalta lässytykseksi ilman valovoiman kinovastaavuutta. Aukon fyysisen koon tarkastelu toki auttaa, mutta vain kuvakulman ollessa sama.

Valovoiman kinovastaavuus on polttovälin kinovastaavuuden ja aukon koon suhde.

okaro kirjoitti:

Tämä on sellaista toisaalta, toisaalta lässytystä. Ne luvut, jotka annoin kertovat asian matemaattisen tarkasti. Toinen tapa tarkastella on laskea valovoiman kinovastaavuus. Se lasketaan kertomalla valovoima koppikertoimella. Panasonicin koppikerroin on 4,69 ja Canonin 1,6. 4,69 * 2 = 9,38. 3,5 x 1,6 = 5,6. Järkkärillä on etu puolellaan vaikka sen valovoina nimellisesti onkin huonompi.

Lue lisää

Laskin omalle kameralleni (Felica-kopio http://www.kameramuseum.de/0-fotokameras/vredeborch/felica.html) valotusajan ja filminherkkyyden kinovastaavuudet ja totesin ettei valovoiman kinovastaavuudella ollut mitään merkitystä

Leican pokkarit ovat – yllätys, yllätys – Panasonicin valmistamia.

Leica tekee (tosikalliita!) järjestelmäkameroita sekä objektiiveja muille kameranvalmistajille, mutta ei sekaannu pahemmin pokkareihin.

Leica D-LUX 5 ja D-LUX 6 ovat Panasonic DMC LX5:n ja LX7:n kanssa samoja kameroita mutta pieni punainen leima etulevyssä nostaa hintaa n. 200 €.

Ei välttämättä. Ei etulinssin vaan sulkimen aukon halkaisija (läpimitta) ratkaisee. Monessa tapauksessa valovoimaisessa objektiivissa on kookas etulinssikin, mutta ei asia mene lainkaan niin suoraviivaisesti.

Ellet ole samaa mieltä, voit saman tien korjata Wikipedian artikkelia mieleiseksesi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkosuhde

" Valovoima tulee etummaisen linssin halkaisijan mukaan, mitä isompi, sen valovoimaisempi."

Höpö löpö.

Mulla on laajakulmaobjektiivi jonka etuelementim halkaisija on useita senttejä japolttoväli vain sentin luokkaa.
Ko objektiivin valovoima ei kuitenkaan päätä huimaa.

" Ei tarvi olla inssi tän tajutakseen, miksi yöeläimillä on lautasen kokoiset silmät."

Tarttee olla puulinja-amis

sähkölinja-amis kirjoitti:

" Valovoima tulee etummaisen linssin halkaisijan mukaan, mitä isompi, sen valovoimaisempi."

Höpö löpö.

Mulla on laajakulmaobjektiivi jonka etuelementim halkaisija on useita senttejä japolttoväli vain sentin luokkaa.
Ko objektiivin valovoima ei kuitenkaan päätä huimaa.

" Ei tarvi olla inssi tän tajutakseen, miksi yöeläimillä on lautasen kokoiset silmät."

Tarttee olla puulinja-amis

Lue lisää

Pieni kenno/filmi ei kai tarvitse niin isoa "reikää" kuin isompi saadakseen saman valomäärän.
Eli ovatko Olympuksen 2.0 valovoimaiset tai pokkareitten 2.0 yhtä valovoimaisia kuin Canonin tai Nikonin ns. täysikennoiset 2.0:lla?
Tuo oli vaan esimerkki aukosta ja kameroista 2.0 ja siihen ei pidä takertua. Minulla on pokkari jossa suurin aukko on 1.4 ja järjestelmäkamerassa objektiivi 1.4. Etulinssien koossa on aika paljon eroa, mutta ei tuo järkkärin objektiivi ole mielestäni yhtään valovoimaisempi.

"Valovoima tulee etummaisen linssin halkaisijan mukaan"

... suhteessa polttoväliin

polttoväliäälunhoita kirjoitti:

"Valovoima tulee etummaisen linssin halkaisijan mukaan"

... suhteessa polttoväliin

Niinhän sitä saattaisi luulla.

Pienemmällä etulinssillä varustettu obiska saattaa kuitenkin olla isolinssistä valovoimaisempi, vaikka polttoväli on aivan sama.

Objektiivit ovat monesta linssistä koostuvia kokonaisuuksia, ja isokokoisen etulinssin käyttäminen voi olla tarpeen ihan muista syistä kuin valovoiman kasvattamiseksi.

Käytännössä valovoimaisten obujen etulinssi on usein myös suhteellisen iso, mutta kategorisen suoraviivaista yhteyttä näiden suureiden välillä ei ole.

Väliäkös poltolla kirjoitti:

Niinhän sitä saattaisi luulla.

Pienemmällä etulinssillä varustettu obiska saattaa kuitenkin olla isolinssistä valovoimaisempi, vaikka polttoväli on aivan sama.

Objektiivit ovat monesta linssistä koostuvia kokonaisuuksia, ja isokokoisen etulinssin käyttäminen voi olla tarpeen ihan muista syistä kuin valovoiman kasvattamiseksi.

Käytännössä valovoimaisten obujen etulinssi on usein myös suhteellisen iso, mutta kategorisen suoraviivaista yhteyttä näiden suureiden välillä ei ole.

Lue lisää

"Objektiivit ovat monesta linssistä koostuvia kokonaisuuksia, ja isokokoisen etulinssin käyttäminen voi olla tarpeen ihan muista syistä kuin valovoiman kasvattamiseksi.

Käytännössä valovoimaisten obujen etulinssi on usein myös suhteellisen iso, mutta kategorisen suoraviivaista yhteyttä näiden suureiden välillä ei ole. "

Kyllä minuakin ihmetyttää, et miten jonkun mielestä laajakulmaisessa objektiivissä, jonka polttoväli on vaikkapa 10mm, etulinssin halkaisija määrittää valovoiman, vaikka etulinssin halkaisija saattaa olla useita senttimetrejä.
Tällöin valovoimaksi tulisi tuolla etulinssin halkaisijan ja polttovälin suhteella alle 1.

Yhtä lailla hassu juttu seuraa, kun jos on zoom-objektiivi, jossa vakio valovoima.
Tällöin etulinssin halkaisijan tulisi muuttaa halkaisijaansa zoomatessa :-)