Minulla on 50 000 euron edestä pikavippejä ja monta kassillista avaamattomia laskuja kaapissa.
Tarviiko pikavippejä maksaa takaisin?
Pikku-Ville 4v.
23843
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ootko tosissasi?!
Ei tietenkään tartte.. annat rauhassa niiden mennä ulosottoon, olet tekemättä työtä 15vuoteen ja vippikeisarit jäävät nuolemaan näppejään.. Joka ihan oikein heille, koska ovat luotottaneet persaukisia, oma vika.
Jep ja linnassa on mukavia setiä jotka pitää nuorista:=)Jos oikeasti olisi noin tehnyt olisi jatkettu törkeä petos syytteenä ja siitä ei pääse ehdollisella ikinä.
Höpönpöpö sulle. Mä otin kaikki mahdolliset vipit ja lainat ennenkuin annoin kaiken mennä ulosottoon. Ostin osareilla tavaraa ja otin puhelimen ja tietsikan kytkyillä. Tulihan siitä kymmeniä tuhansia ulosottoon, mutta ei väliä, sieltä ne vanhenee pois. Mitään vaikeutta ei ole tullut asiasta mulle. Se on sama meneekö sinne ulosottoon tonni vaikka viiskytä.
Koskaan ei tässä maassa ole pakko maksaa velkojaan. Aina voi ryhtyä sossun elätiksi ja elintasosi ei tipu. Kiitos tästä kaikesta kuuluu maassa harjoitetulle sosialismille/kommunismille.
Ei tietenkään tartte maksaa takaisin.
Ota vielä muutama pikavippi lisää, heitä avaamattomat laskut pois (kuka nyt viitsii roskia nurkissaan säilöä) ja muuta vaikka Thaimaaseen asumaan. Sieltä ei ulosottomieskään sua löydä.
Kaverit ovat oikeassa. Ei tietenkään mitään pikavippejä tarvitse maksaa takaisin, eikä muitakaan lainoja. On paljon fiksumpaa elellä loppuelämänsä ulosottokierteessä. Kaverit ne hankkivat perheen, työpaikan, kodin ja elämän. Ei sellaisilla mitään tee. On paljon parempi elämä, kun voi olla persaukinen. Saa jonottaa sossun tiskillä ja muuta kivaa. Kaikki rakastavat luusereita ja muuta "huonompaa ainesta". Almuilla ja kerjäämällä on kiva elää.
Muuten, ne velat, joille on haettu tuomio käräjäoikeudessa, vanhenevat 15 vuodessa. Jos tuomiota ei haeta, vaan velkaa peritään normaalisti (perintätoimisto), velka ei vanhene koskaan.
Velan perintää ei voi pitkittää loputtomiin. Tai voi, mutta se on vastoin hyvää perimistapaa ja voi hyvinkin sitten jäädä kulut ja korot saamatta oikeudesa. Ja velkajärjestelyltä se ei pelasta, jos ei laita oikeuteen. Ja näitä järjestelyitä tehdään myös kulutusluottoja ottaneille. Kiitos kai lähinnä näittän pikavippien. Velkajärjestelyt takaavat sen että myös luottoja holtittomasti myöntäville vippifirmoille tulee isompi riski josta joutuvat vastaamaan. Niitä tullaan tekemään tulevaisuudessa vielä paljon enemmän näille vippivelkaisille. näin vippifirmoille annetaan opetus.
"Velan perintää ei voi pitkittää loputtomiin. Tai voi, mutta se on vastoin hyvää perimistapaa ja voi hyvinkin sitten jäädä kulut ja korot saamatta oikeudesa"
Älä sotke asioita. Velkaahan peritään aktiivisesti, se on se velallinen, joka pitkittää maksamista. Ihan eri juttu. Velkaa peritään velallisen vainajan perunkirjoitukseen saakka.
"Ja velkajärjestelyltä se ei pelasta, jos ei laita oikeuteen. Ja näitä järjestelyitä tehdään myös kulutusluottoja ottaneille."
Tässä olet oikeassa. Tällä hetkellä käräjäoikeudet myöntävät "laittomasti" velkajärjestelyjä, vaikka lain valmistelutöissä nimenomaisesti haluttiin rajata kulutusluotot pois kelvollisista syistä. Lakia ollaan uusimassa: On todennäköistä, että jos kulutusluotto on tosiaan käytetty kulutukseen ja myönnetty hyvää luotonmyöntämistapaa noudattaen, se ei enää kelpaa velkajärjestelyyn. Tämä käräjäoikeuksien itse itselleen ottama laintulkinta poistetaan.
"Niitä tullaan tekemään tulevaisuudessa vielä paljon enemmän näille vippivelkaisille. näin vippifirmoille annetaan opetus. "
Ei tulla, niitä tullaan tekemään vähemmän. Sitäpaitsi tuo "vippifirmoille opetus" juttusi kertoo, että et ilmeisesti ole tutkinut koskaan mistä oikeasti on kyse. Eivät ne pikavipit ongelma ole, vaan perintätoimistojen kulut. Sekä tavara-, kortti-, että pikavippiluotoissa se paras voitto tehdään perintätoimistoissa. Osalla niistä on samoja omistajia pikavippifirmojen kanssa, suurimmalla osalla ei ole. Perintätoimistot moninkertaistavat velallisten ongelmat, niiden "kulut" ovat tyypillisesti 4-6 kertaa suurempia, kuin pikavippifirman korot. Eikä niillä ole edes pikavippifirman rahoituskustannuksia rasituksenaan.
Samahan tuo vaikka niitä perittäisiin loputtomiin, laitetaan nuo kirjeet vaan roskiin.
Ja eihän siellä ulosotossa tarvi ku 15 vuotta olla kun ne velat vanhenee.
Eikä sossussa tarvi tiskillä jonotella. Hakemus postiin tai meili meneen.
Ulosotto ei estä mitenkään elämästä tai estä perheen perustamista Töihin jos pääsee niin osa siitä menee tietysti ulosottoon eli velkaannsa sitten maksaa mutta eihän tuo pakko ole mennä.
Mistä niin varmasti tiedät tulevan lain sisällön. Ainakaan täältä
http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Maksukyvyttomyys/1247667246898
en löytänyt perusteita että velkajärjestelyn edellyksiä tai oikeuskäytäntöä oltaisiin muuttamassa. Vastahan tuo työryhmä on nimitetty. Lausuntoja on näköjään kerätty eri tahoilta.
Perintäkuluja ollaan alentamassa tulevassa perintälaissa. Ilmeisesti huomattu että perintäyhtiöt rahastavat niillä kuluilla joista vain osa on todellisia kuluja.
Lakiehdotus on jo kirjoitettu! Nyt käynnistettiin jo toinen kierros, jossa lakitekstiä yritetään hioa ja lausuntojen näkökulmia ottaa huomioon.
Vanhassa laissa oli epämääräinen ilmaisu "kevytmielinen velkaantuminen", joka olisi velkajärjestelyn este. Lain valmisteluteksteistä käy ilmi, mitä tällä takoitettiin. Mutta käräjäoikeudet ovat käytännössä ohittaneet tämän pykälän. Uudessa laissa on ehdotettu ilmaisua "piittaamaton ja vastuuton toiminta", mikä valmistelutekstien mukaan pitäisi sisällään myös velallisen ylioptimistiset suunnitelmat omista tienaamis- ja säästökyvyistään sekä tilanteen, jossa velkaa on tilkitty ottamalla lisää velkaa edellisen päälle (se tyypillinen pikavippikierre). Tämä siis estäisi velkajärjestelyn. Koska käräjäoikeudet eivät suostuneet noudattamaan lain "kevytmielistä velkaantumista", uuden lain mukana tulee tarkemmat ohjeet tästäkin. Mm. lasten perustarpeet, ravinto ja asuminen ovat hyväksyttäviä syitä, mutta normaalin elämän päälle menevä kulutus (ne kalliit kännykät, tabletit ja läppärit) ja esimerkiksi matkustelu eivät ole hyväksyttäviä syitä.
Vastapainoksi luoton aktiivinen tarjoaminen ilman asiakkaan taloudellisen tilanteen (=maksukyvyn) läpikäyntiä on velkojan asemaa heikentävää. Tässä tulee esiin se "hyvä luotonmyöntämistapa". Valmiiksi persaukiselle ja korviaan myöten veloissa olevalle ei saa lainata lisää, ei ainakaan tyrkyttää lainaa.
Nythän on vihdoinkin valmistunut selvitys nuorten ylivelkaantumisen syistä. Kun yhtenä suuna huudettiin, että syy on pikavipeissä, nyt on sitten oikeaa tietoa siitä, että ei se nyt ihan niin ollutkaan. Nuorison ylivelkaantumiselle on kaksi polkua, jotka molemmat osuvat useimmiten samoille henkilölle: Korttiluotto, ostetaan merkkivaatteet muovikortilla eli elvistellään osamaksulla. Toinen syy on teleoperaattoreiden muuttuminen kauppiaiksi. Hankitaan se iPhone ja iPad ja se toista tonnia maksava ultrakevyt läppäri kännykkäliittymän kautta. Eihän se maksa mitään, vain xx euroa 2-3 vuoden ajan. Kun korttiluoton maksuerät kasaantuvat ja kun teleoperaattori hätyyttelee ja uhkaa liittymän sulkemisella, niin tulee pupu housuun ja lähdetään etsimään pikavippejä. Syy ylivelkaantumiseen on huoleton ja holtiton eläminen velaksi, pikavipit ovat seuraus. Sen loppusumman kasvattamisesta pitävät perintäfirmat huolen.
Mistähän se lakiehdotus on luettavissa? Sikäli kuin alustavasti luin tuota mietintöä niin kevytmielisyys ensisijaisesti vaikuttaa järjestelyn pituuteen. Eli yrittäjä pääsee kolmella ja muut viidellä vuodella. Ja lisäksi nuori ikä otetaan huomioon.
Sitaatti
---
Tässä ehdotuksessa pohjana ovat edellä mainitun uudistuksen linjaukset. Maksuohjelman normaalikesto olisi siis kolme vuotta. Jos maksuohjelma on vahvistettu esteestä huolimatta painavien syiden perusteella, kesto olisi viisi vuotta. Työryhmä pitää voimassa olevan lain mukaista linjausta perusteltuna. Kuten Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen seurantatutkimus osoittaa, puolet velkajärjestelyvelallisista on velkaantunut siitä syystä, että he ovat ottaneet kulutusluottoja maksukykyään enemmän. Lisäksi velkaongelmat ovat suhteellisen tuoreita. Jos laajamittaisesti näissä tapauksissa maksuohjelman
kesto olisi kolme vuotta, annettaisiin ”väärä viesti” kulutusluottojen ottajille. Toisaalta kevytmielisen velkaantumisen käsitteestä edellä todetulla tavalla luovuttaisiin ja esteperusteen harkinnassa kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota myös luotonantajan omaan toimintaan. Ei siis ole tarkoitettu, että viiden vuoden ohjelmia olisi noin puolet ohjelmista. Kuitenkin se, että muissa kuin niin sanotuissa sosiaalisen suoritusesteen (kuten sairaus, työttömyys) tilanteissa velallisella on riski joutua viiden vuoden maksuohjelmaan korostaa myös velallisen omaa vastuuta luottomarkkinoilla.
----
Toinen sitaatti
---
Ennen kuin erehdyttäminen johtaa esteperusteen syntymiseen, kyseessä tulisi olla olennainen määrä luottoa, joka on hankittu tällä tavalla. Jos velallisella on esimerkiksi normaalia asuntolainaa ja hän on sen salaten hankkinut myös pienehkön kulutusluoton, ei vielä muodostaisi estettä velkajärjestelylle. Se, voidaanko erehdyttämällä saatua määrää pitää olennaisena, arvioitaisiin itsenäisesti eikä suhteutettuna velallisen muiden luotto-
jen määrään.
---
Nämä siis noista mietinnöistä.
En ihan löydä näistä tuota sinun mainostamaasi linjaa,
“En ihan löydä näistä tuota sinun mainostamaasi linjaa,”
Uskon, että et löydä. Mutta eipä sillä merkitystä ole. Kyseessä on juristien tekstiä toisille juristeille, siis ammattikieltä, jota ei ole kirjoitettu maallikoita varten. Kuluttajansuojaviranomaiset laativat näistä sitten aikanaan kansantajuiset ohjeet.
“Sikäli kuin alustavasti luin tuota mietintöä niin kevytmielisyys ensisijaisesti vaikuttaa järjestelyn pituuteen. Eli yrittäjä pääsee kolmella ja muut viidellä vuodella."
Esimerkiksi tämä kommenttisi näyttää, että olet ymmärtänyt jopa itse referoimasi kohdat aivan väärin. Johtopäätöksesi ovat puuta heinää ja tekstiin perustumattomia. Mutta oikeudessahan näitä tulkitsevat onneksi ammattilaiset.
Ohessa lakiehdotuksen 4§:n teksti ja perässä ohje siitä, mitä lakipykälällä oikeasti tarjoitetaan. Oikeusministeriön tekstiä. Omat sepustukseni ovat hakasulkeissa:
4 §
Velkajärjestelyn esteet
Velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos:
1) velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen tai on saa-
nut olennaisen määrän luottoa erehdyttämällä luotonantajaa;
2) velallisen velkaantumiseen johtaneita toimia voidaan kokonaisuutena arvioiden
pitää piittaamattomina tai vastuuttomina ottaen huomioon velallisen ikä, asema ja
muut olosuhteet sekä myös luotonantajien toiminta hyvän luotonantotavan kannal-
ta arvioituna;
[...luettelo jatkuu...]
Valmistelutekstien mukaan 1 momentti tarkoittaa esimerkiksi tätä:
Velallinen on tavallaan silloin ”kerännyt” systemaattisesti luottoja eri lähteistä ja käyttänyt ne hyväkseen ja sen jälkeen hakenut velkajärjestelyä. Tällaisen toiminnan estäminen esteperusteella on tärkeää, koska nykyisessä yhteiskunnassa velallinen saattaa lyhyessäkin ajassa hankkia suuren määrän luottoja ennen kuin
ensimmäinen maksuhäiriömerkintä tulee. Velkajärjestelyn myöntäminen tällaisen toiminnan jälkeen vaarantaisi yleistä maksumoraalia.
[...Tämähän on se yleinen neuvo tällä forumilla: “velkaannu vaan rauhassa ja hae sitten velkajärjestelyä”...]
Valmistelutekstien mukaan 2 momentti tarkoittaa esimerkiksi tätä:
Tyypillinen esimerkki kohdassa tarkoitetusta toiminnasta on se, että velallinen on ollut ylioptimistinen ansainta- tai säästömahdollisuuksiinsa nähden, koska on suhtautunut välinpitämättömästi mahdollisiin ongelmiin lukuisten luottojen saannin jälkeen. Toiminta ei tällöin ole samalla tavalla tarkoituksellista ja laskelmoitua kuin momentin 1 kohdassa vaan pikemminkin velallinen on suhtautunut vähättelevästi tai välinpitämättömästi siihen mahdollisuuteen, että hän ei kykenekään maksamaan velkojaan takaisin.
...velkaantumisen taustalla voidaan toisinaan nähdä anteeksiannettavia ja inhimillisiä syitä, kuten velkaantuminen lasten perusteltujen tarpeiden täyttämiseksi. Myös silloin, kun luottoa on käytetty suoranaisten perustarpeiden tyydyttämiseen, kuten ravintoon tai asumiseen, velkaantumista voidaan arvioida suopeammin kuin jos luotot olisi käytetty kulutukseen, matkustamiseen ja muuhun vastaavaan perustoimeentuloon nähden ylimääräiseen toimintaan.
Enpä usko että kovinkaan moni velkaantuu sitä silmällä pitäen että pääsisi sitten lopulta jonnekin velkajärjestelyyn. Peliaddiktit velkaantuvat pelatakseen ja juopot juodaksensa. Tyhmä rahankäyttö ei ole sama asia kuin tahallinen velkaantuminen silmällä pitäen velkojen järjestelyä. Minusta edelleen noinkin muotiltuna jää aika iso harkintavalta oikeudelle ja sille millaiseksi oikeuskäytäntö muotoutuu.
Et tiedä mikä on momentti ja mikä on lainkohta – käsitteet menevät sinulta sekaisin. Pakko epäillä asiantuntemustasi.
Lainkohta on geneerinen ilmaisu. Lainkohtia ovat pykälät ja niiden alla olevat momentit. Siten sekä pykälä että momentti ovat "lainkohtia", kunhan ne on yksilöity. Tämänhän sinä totta kai tiesit, eikö vaan? Eli sinulla on käsitteet hallussa?
Tarkoitin, että et tiedä mikä on momentti. Numeroidut kohdat eivät ole ole momentteja. Edellä olisi pitänyt puhua 4 pykälän 1 momentin 2 kohdasta eikä 4 pykälän 2 momentista.
Hyvä joka tapauksessa, että vaihdoit nimimerkkiäsi.
Kiitos kuitenkin, että toit tietoisuuteeni lainkohdan oikean merkityksen kun tarkoitin momentin kohtaa.
en tiedä paljonko mutta paljon noita nettilainoja myntäviä yrityksiä on, jos nyt ottaa kaikki mahdolliset ja kaikista isoimatkin pois vaan kuljeksimassta, niin kyl sillä kauan elelee thaimaassa, älä maksa takasin ikinä ja lähde pois täältä kylmästä maasta, irtoisko noistaa muutama satatuhatta, varmaan ja enemmänkin jos ok työpaikat ja isommista 20000 esin santarder yms.... lainoja ja karkuun vaan, oon harkinnu vakavasti asiaa siinähän perivät sitten, ja hukkaavat rahansa vielä perintätoimiin, jajos rahat loppuu etelän lämmössä niin takas vaan ja sossun elätiks, ny joku sanoo et ei todellakaan kannata, kysyn vaan et mikssei kannata, täälä saa raataa niska verillä ja saa oikeestaan vaan saman perustoimeentulon kun sossun maksamanakin, kyl niillä rahoilla useemman vuoden thaikuissa hauskaa pitää, eikä siitä ainakan linnaan joudu, vaik takas palaa tänne, mikään ei muutu ei vaan tartte käydä duunissaa ja hauskaa on muutamaa vuosi etelässä, miettikää ttätä ja tehkää se oikein älkääkä turhaan velkaantuko, ottakaa asiasta täysi hyöty irti.
jatiedoks vaan toiselle vastaajalla ei se mikään petos oo jos lainaa hakee ei tod oo, älä puhu kakkaa luulet vaan eikä velkavankeuttakaan oo ollut ainaskan kymmeneen vuoteen linnaan ei joudu ei tod.
Kyllä on petos sillä aina lainaa hakiessa kysytään kaikissa hakemuksissa paljon on lainaa muualla.Jos siinä ei ilmoita velkojaan tai vääristelee tietoja niin syyte on petos ja summasta riippuen törky vai tavallinen vai jatkettu.
Samoin ei sitä kytkypuhelinta omista ennen ekan osamaksun maksamista.Lukee sekin kaikissa ehdoissa eli jos ottaa kytkyjä eikä maksa mitään syyllistyy varkauteen ja operaattorit tekee ana rikosilmoitukset.Jos maksaa sen ekan laskun nii silloin meee vain ulosottoon.Eikä sossusta saa aina toimeentulotukea niin helpolla kuin luullaan ja varsinkin nuorien on oltava työkkärin kyykytettävänä taisaa toimeentulotuki -40% ja se ei ole iso summa enään jos kolme hunttia kuukaudessa kaikkeen.Vain kohtuullisen vuokran ja sähkönkulutuksen maksaa tietenkin jos saa jostain asunnon sillä asuntoa ei ole pakko järjestäälain mukaan enään.Asuntola paikkakin käy:=)
Toinen on jos tekee petoksia ja saa tuomion niin silloin velat ei vanhene enään 15 vuodessa vaan 20 vuodessa ja lisää voi velkojat hakea 10 vuotta jos törkeä petis sarja tai vastaavaa.Pahimmillaan 30v luottotiedot.
Ja onko joku näistä pikavipeistä ylivelkaantunut saanut petostuomion? Siis joku joka on ryypännyt rahat tai pelannut kasinolla? Nämä vippiyhtiöt jakavat rahaa niin köykäisesti, että kun kännissä ottaa ja juo kurkusta alas niin ei varmasti tule petossyytettä. Ja mitään tuloja ne eivät kysele.