Vastaus Sauli Niinistölle: ”Suomelle turvatakuut Ruotsin ja Norjan kanssa”
Osmo Apunen toimi kansainvälisen politiikan professorina vuosina 1971–1972 ja 1973–2003 Tampereen yliopistossa. Hän on puoluekannaltaan sosialidemokraatti. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen on Osmo Apusen poika.
Emiritusprofessori Osmo Apunen jatkaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja puolustusministeri Carl Haglundin (r.) viime viikolla käymää turvallisuuspoliittista keskustelua Puheenvuoron blogissaan. Kansainvälisen politiikan professorina Tampereella toiminut Apunen lähestyy asiaa presidentin Maanpuolustuskurssiyhdistyksessä pitämän puheen kautta ja päätyy omaan analyysiinsä.
- Periaatteessa Suomi, Ruotsi, Norja ja ilmeisesti myös Islanti voisivat keskenään sopia vastavuoroisista turvatakuista, jotka olisivat alueellinen osa euro-atlanttista turvallisuusarkkitehtuuria. Siis ei mikään puolustusliitto vaan samanmielisten maiden liittokunta, joka olisi pikemminkin jäsenmaidensa turvallisuuspoliittisten orientaatioiden jatke kuin niiden vaihtoehto. Tällainen pohjoismainen puolustusyhteisö olisi luonteva jatko Naton kumppanuuspolitiikalle ja avaisi samalla pitkään kaivatun pohjoisen ulottuvuuden EU:n yhteiseen turvallisuuteen, hän kirjoittaa.
Emeritusprofessori Apunen arvioi, että malli voisi kelvata myös venäläisille paremmin kuin esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys.
- ”Horisontin taakse” jäävät suuremmat liittolaiset vakauttaisivat Pohjolaa. Näin voisimme myös puhua ruotsalaisten kanssa puolustusyhteistyöstä suunnilleen samoin edellytyksin seikkailematta kaiken aikaa laillisuuden rajamailla. Idänsuhteisssa tällainen järjestely saattaisi olla pienempi riesa kuin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tai Yhdysvaltain suora sotilaallinen läsnäolo, mutta ei se mikään läpihuutojuttu silti olisi.
Osmo Apunen toimi kansainvälisen politiikan professorina vuosina 1971–1972 ja 1973–2003 Tampereen yliopistossa. Hän on puoluekannaltaan sosialidemokraatti. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen on Osmo Apusen poika.
Emiritusprofessori Osmo Apunen jatkaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja puolustusministeri Carl Haglundin (r.) viime viikolla käymää turvallisuuspoliittista keskustelua Puheenvuoron blogissaan. Kansainvälisen politiikan professorina Tampereella toiminut Apunen lähestyy asiaa presidentin Maanpuolustuskurssiyhdistyksessä pitämän puheen kautta ja päätyy omaan analyysiinsä.
- Periaatteessa Suomi, Ruotsi, Norja ja ilmeisesti myös Islanti voisivat keskenään sopia vastavuoroisista turvatakuista, jotka olisivat alueellinen osa euro-atlanttista turvallisuusarkkitehtuuria. Siis ei mikään puolustusliitto vaan samanmielisten maiden liittokunta, joka olisi pikemminkin jäsenmaidensa turvallisuuspoliittisten orientaatioiden jatke kuin niiden vaihtoehto. Tällainen pohjoismainen puolustusyhteisö olisi luonteva jatko Naton kumppanuuspolitiikalle ja avaisi samalla pitkään kaivatun pohjoisen ulottuvuuden EU:n yhteiseen turvallisuuteen, hän kirjoittaa.
Emeritusprofessori Apunen arvioi, että malli voisi kelvata myös venäläisille paremmin kuin esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys.
- ”Horisontin taakse” jäävät suuremmat liittolaiset vakauttaisivat Pohjolaa. Näin voisimme myös puhua ruotsalaisten kanssa puolustusyhteistyöstä suunnilleen samoin edellytyksin seikkailematta kaiken aikaa laillisuuden rajamailla. Idänsuhteisssa tällainen järjestely saattaisi olla pienempi riesa kuin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tai Yhdysvaltain suora sotilaallinen läsnäolo, mutta ei se mikään läpihuutojuttu silti olisi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Venäjän luottamus Suomeen murenee pala palalta, hitaasti mutta vääjäämättömästi. Alas kuilun pohjalle on vielä pitkä matka, mutta pelkään että Suomi on päättänyt kulkea vitkallisen turmion tiensä loppuun saakka. Länsimieliset tahot ovat saaneet otteen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan todellisista taustavaikuttajista eivätkä aio sitä hellittää ennen kuin Suomi on - omien kansallisten etujensa vastaisesti - alistettu tavalla tai toisella osaksi atlanttisen hyökkäysliiton sotilaallista järjestelmää.
Suoraan ei Suomea voi Natoon liittää. Siksi keksittiin tämä pohjoinen, pohjoismainen ulottuvuus, jossa kuuluu kaikuja vuosista 1918 ja 1940, ja jopa vuosista 1808-1809... Ruotsi on aina urheasti taistellut viimeiseen suomalaiseen, eikä sitä ajatusta pane pahakseen myöskään taustalta erottuva sotaliitto Nato, jolle Baltian maat ovat jo tuollainen uhrattavissa oleva, asemaltaan šakkipelin talonpoikaa muistuttava etumaasto. Suomen päätä pujotetaan Naton hirttosilmukkaan, mutta disinformaation ja propagandan peittämin silmin Suomi-neito ei sitä näe.
Miksi muuttaa hyväksi todettua entistä linjaa? Hyvin tässä on toimeen tultu naapurien kanssa ja jopa hyödytty puolueettomuudesta.