Suomen sisällissota 1918 jätti maahamme arviolta noin 20 000 ns. punaorpoa.Suomen sisällissodan aikanahan ja vielä sen jälkeenkin todella suuri valkoisen osapuolen viha kohdistui myös näihin täysin viattomiin orpoihin.Ja näin sitten Suomen sisällissodan kauhut painoivat hirveät jälkensä lasten herkkiin mieliin.
Nykyään Ihmiset eivät oikein ymmärrä eikä tiedä, mitä silloin keväällä 1918 Suomessa oikein tapahtuikaan. ja näin sitten ei vielä nykyäänkään hyväksytä noita punaorpoja joissain piireissä.
Todella suuri punaorpojen joukko yritettiin aikoinaan sijoittaa jotenkin valkoiseen Suomeen. Vuosien 1918-1919 taitteessa satoja lapsia siirrettiin pohjanmaalle uudelleen kasvatettaviksi. Monet äidit kieltäytyivät antamasta lapsiaan sijaiskoteihin.
Kun Suomen valtio ryhtyi maksamaan kunnille puolet punaorpojen huollosta aiheutuneista kustannuksista,sitten noita punaorpokoteja ryhdyttiin rakentamaan innolla. Kasvatus oli isänmaallista ja uskonnollista.Esimerkiksi Jämsässä Nuorten Naisten Kristillinen yhdistys perusti tytöille punaorpokodin maalaistalon rakennukseen. Turun Lausteelle perustettiin kokonainen yhteisö, Orpola Oy.
Äitiensä luo jääneet lapset saivat köyhäinhuoltoavustusta. Punalesket eivät saaneet mitään. Jotkut heistä kävivät työssä. Ne, jotka eivät jostain syystä kyenneet ansiotyöhön tai eivät muuten saaneet työtä, saivat kunnalta avustusta mutta samalla he menettivät äänioikeutensa.
Useista löydetyistä punaleskien kirjeistä käy ilmi, ettei punaleskille tahdottu jostain syystä edes antaa minkäänlaista työtä. He kuuluivat mukamas sinne minne miehensäkin. Äidit kuitenkin sinnittelivät lastensa kanssa. Ihmetellenkin todella suuresti sitä, miten nämä "punaleskiäidit" selviytyi sellaisen lapsikaartin kanssa hengissä.
Nykyään Ihmiset eivät oikein ymmärrä eikä tiedä, mitä silloin keväällä 1918 Suomessa oikein tapahtuikaan. ja näin sitten ei vielä nykyäänkään hyväksytä noita punaorpoja joissain piireissä.
Todella suuri punaorpojen joukko yritettiin aikoinaan sijoittaa jotenkin valkoiseen Suomeen. Vuosien 1918-1919 taitteessa satoja lapsia siirrettiin pohjanmaalle uudelleen kasvatettaviksi. Monet äidit kieltäytyivät antamasta lapsiaan sijaiskoteihin.
Kun Suomen valtio ryhtyi maksamaan kunnille puolet punaorpojen huollosta aiheutuneista kustannuksista,sitten noita punaorpokoteja ryhdyttiin rakentamaan innolla. Kasvatus oli isänmaallista ja uskonnollista.Esimerkiksi Jämsässä Nuorten Naisten Kristillinen yhdistys perusti tytöille punaorpokodin maalaistalon rakennukseen. Turun Lausteelle perustettiin kokonainen yhteisö, Orpola Oy.
Äitiensä luo jääneet lapset saivat köyhäinhuoltoavustusta. Punalesket eivät saaneet mitään. Jotkut heistä kävivät työssä. Ne, jotka eivät jostain syystä kyenneet ansiotyöhön tai eivät muuten saaneet työtä, saivat kunnalta avustusta mutta samalla he menettivät äänioikeutensa.
Useista löydetyistä punaleskien kirjeistä käy ilmi, ettei punaleskille tahdottu jostain syystä edes antaa minkäänlaista työtä. He kuuluivat mukamas sinne minne miehensäkin. Äidit kuitenkin sinnittelivät lastensa kanssa. Ihmetellenkin todella suuresti sitä, miten nämä "punaleskiäidit" selviytyi sellaisen lapsikaartin kanssa hengissä.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Mervi Kaarninen: Punaorvot 1918
”Punikkien kakarat” saivat kokea kauheita sodan melskeissä mutta myös sen jälkeen ikätovereidensa sekä vanhempien ihmisten tahoilta. Moni joutui opettelemaan katuelämää, toiset pääsivät suhteellisen nopeasti vakituiseen osoitteeseen. Onneksi suurin osa suomalaisista tajusi, kuinka tärkeää on integroida sotaan syyttömät lapset osaksi yhteiskuntaa ja mahdollisimman pian. Perusteeksi kelpasi niinkin lattea väittämä, että ”muuten heistä tulisi yhteiskunnan vihollisia”.
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/12/punaorvot-1918.html
Mitenkähän kirkko on suhtautunut puna orpoihin, ainakin jämsässä paikallinen kirkonmies oli ollut innokkaasti mukana poistamassa (rikkaruohoja keskuudestamme) miten lienee onko lapsia pidetty ihmisinä vai suden penikoina ( Ilmari Kiantoa siteerataakseni) Onko missään julkaistu tutkimusta puna orvoista tai asiallisia muistelma teoksia.
Tässäpä esimerkki henkilöstä, joka lukee tarkoin kaikki edelliset (2 kpl) viestit, ennen kuin lisää omat kommenttinsa ja kysymyksensä.
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/12/punaorvot-1918.html
Vai pitääkö tuo linkki laittaa tänne vielä kolmannen kerran, ennen kuin se huomataan?
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/12/punaorvot-1918.html
Ei ole stallarille sopivaa luettavaa tuo. Siellähän käy ilmi, että punaorpojen asiat hoidettiin. Ei saa sanoa sitä. Pitää riekkua ja renkkua. Pissata soppaan.
Mksi sinä yrität nyt sensuroidea kirjoituksia?
Eykö sinä ymmärrä sitä faktaa että Suomessa on sananvapaus olemassa.Ja tuota sananvapautta Suomeen eivät kyllä mitkään valkolahtarit ole Suomeen aikoinaan hoitaneet.
"Ja tuota sananvapautta Suomeen eivät kyllä mitkään valkolahtarit ole Suomeen aikoinaan hoitaneet. "
Kylläpäs!
Valkolahtarit on taidoton haukkumasanasi. Mutta juuri laillisen hallituksen toiminta kapinan yhteydessä piti huolen siitä, että Suomi säilyi itsenäisenä, vapaana ja että myös sananvapaus saavutettiin. Tsaarinaikainen sensuuri poistui ja bolshevikkien ylenpalttinen pakkoseusuuri ei koskaan näille maille edes rantautunut. Paitsi mitä nyt pikku laineita siitä Kekkosen aikana, kun Suomi sairastui nk. itsesensuurivaiheessa. Se taas oli suurelta osin Suomen stallarien syytä.
Eli taaskin todellisuus aika lailla päinvastoin kuin mitä stallari esittää.
Lahtareiden leirillä puksuttamia ipanoita.
Useinkin nämä joukkoraiskatut naiset lahtarien leireillä ammuttiin "kiitokseksi". Ei haluttu jättää todistajia. Näinhän rikolliset yleensäkin tekevät.
aikaa ennen sotaa syntyneet lapset olivat raiskausten tuloksia? Tai miten juuri siittety punaorpo selvisi raiskatun äitinsä ampumisesta?
Noihin juttuihin voi uskoa kuka haluaa.
Punaorvoista huolehtimaan perustettiin yhdistyksiä ja niiden hoitamia lastenkoteja.
Äärivasemmistolaiset pyrkivät yhä edelleen levittämään vihaa. Työkaluna siihen on mm. heille mieleisen historian keksiminen omasta päästä. Mutta näillä palstoillahan se meininki tunnetaan jo.
Ovatko nuo suomalaiset punaorvot sitten vain pelkkää valetta ja niitä ei ole koskaan ollut ikinä yhtään missään?
Entä valko-orvot.
Kyllä kaikki huomasivat, että yrität vaihtaa aihetta. Puliveivausta stallarin tapaan.
Pettikö sinulta nyt lääkitys?Vai mikä sinulle tuli?
Sinähän se nyt pelkästään yrität vaihtaa puheenaihetta avaajan aloittamasta aiheesta eli punaorvoista aivan johonkin muuhun.
Joten menehän kipin kapin nyt ottamaan se päivälääkityksesi tuplana.Kyllä se paha olosi sitten varmaan helpottaa.TSEMPPIÄ.
"Punaorvot valkoisessa Suomessa "
Siinä on aihe ja tarkempi stallariselitys avauksessa. Valehdellaan, että taas olisi toimittu sopimattomasti ja puniainen kärsinyt lääkityksettä.
Mutta kyllä Suomi tuttuun tapaansa toimi oikein ja integroi punaperheiltä jääneet orvot. Ymmärrettävää, että punaisten tekemien veritekojen ja muun harrastuneisuuden jälkeen arasteltiin, että autetaanko. Että tuo on sen p-kanheittäjän lapsi, sitäkö pitäisi auttaa. Mutta autettiin kuitenkin. Tosin pulaa oli kaikilla kun vuoden lakkoilu ja ruiehuminen oli vienyt varat ja sadot. Mutta puniaisten omaa syytä sekin. Osui sitten orpojensa nilkkaan.
"Lahtareiden leirillä puksuttamia ipanoita."
Tykkäät vissiin katella kun tiedät.
Nyt kyllä oma äitisi häpeäisi sinua todella paljon jos vain näkisi mitä oikein nyt kirjoitteletkaan.
Yhtään enempää ei kukaan nyt voisi olla väärässä tuon kyseisen asian suhteen kuin nyt sinä olet.
Mutta se sallittakoon sinulle reppana.
Ja asiasi oli?
On se ollut aikoinaan todella julmaa touhua myös Suomessa.
No tuo on taas tätä yksisilmäistä tulkintaa.,
Mervi Kaarninen on tehnyt vahvan ja objektiivisen perustutkimuksen aiheesta (Punaorvot 1918).
Vielä syksyllä 1918 millään punaisella ei ollut hyvä maine. Vasta 1920-luku alkoi muuttaa suuntaa. Lastensuojelu oli yksi sektori, jolla yhteiskunta alkoi mennä raiteilleen.
Ester Ståhlberg oli aktiivinen, samoin Mannerheim (MLL), myös Pelastakaa lapset ry on saanut alkunsa punaorpojen auttamisesta.
Kaarnisen tutkimuksesta käy selville, että vain harvat ”kiihkovalkoiset” kokivat punaisten jälkeläisten tukemisen eriarvoistavana ja vaativat heidän kohteluaan samanarvoiseksi muiden köyhäinhoidon asiakkaiden kanssa. Alkumutinoiden jälkeen vuoden 1918 kansallisesta katastrofista pelastuneet punaisten lapset pyrittiin saamaan kouluihin ja sijaiskoteihin. Moni perhe otti kaksikin punaorpoa ja kuittasi 100 markkaa lapsesta joka kuukausi. Tällä summalla maksettiin jo pienen kaupunkiasunnon kuukausivuokra. Silti avustukset eivät riittäneet kattamaan lapsista aiheutuvia todellisia kustannuksia.
Edelleenkin näköjään todella arka aihe on myös valkoisen puolen leskiä ja orpoja varten säädetty eläkelaki vuodelta 1919. Näin punaisten ja valkoisten leskien ja orpojen avustaminen erotettiin täysin toisistaan. Edellisvuonna asetetun turvattomien lasten huoltokomitean kantana oli, että kapinallisten ja laillisuutta kunnioittaneiden vanhempien lapsia ei voitu käsitellä minkään saman lain nojalla.
Punaleskien oli haettava apua kunnalliselta köyhäinhoidolta. Punaleskien oli saatava työtä, mutta pienillä paikkakunnilla se oli vaikeaa, kun työtilaisuuksia ei ollut ja punaisia naisia kohtaan tunnettiin epäluuloa. Osa punaleskistä joutui luopumaan lapsistaan, kun elintarvikepulan ja köyhyyden vuoksi lapsia sijoitettiin sijaiskoteihin.
Valkoisten lesket ja lapset sen sijaan saivat puolestaan valtiolta eläkettä sen mukaan, oliko mies kuulunut upseeristoon, aliupseeristoon vai miehistöön.
Kuten ymmärrettävää, yhteiskunnan pitää huolehtia ensiksi niistä, jotka todennäköisimmin jatkossakin ovat mukana rakentamassa laillista yhteiskuntaa ja toimivat sen lakien mukaan. Kun kaikesta on pulaa, ei pulatavaraa ja pulavarallisuutta jaeta ensiksi todetuille tai todennäköisille vihamiehille.
Ja raskaista rikoksistaan huolimatta punaistenkin asiaa Suomessa hoidettiin. Vaikea löytää maailmasta maata, jossa tuoreen konfliktin vastapuolelle osoitetaan niin laajaa myötätuntoa kuin Suomessa 1918. Vertailun voi vetää saman tien siihen, mitä tapahtui Venäjän puolella samoihin aikoihin. Siellähän voitti toinen puoli kuin Suomessa. Toki oli Suomessa vihaakin, mutta niinpä sitä oli puolin ja toisin. Mutta oli avustustoimintaakin ja myötätuntoa, joka näkyi myös teoissa.
Eipä siitä ole kovin kauaakaan kun eräs suomalainen kansallisen kokoomuksen nuorisojaoston jäsen kirjoitti suomalaisesta ns "heikommasta aineksesta" ettei noihin sitten muka kannata satsata yhtään mitenkään.
Eli mikään ei ole muuttunut vajaassa sadassa vuodessa Suomessa.Ihmisten eriarvoisuus ja vastakkainasettelu se vain jyllää edelleenkin todella kovasti Suomessa.
Tosin laki on nykyään on kai sama rikkailla ja köyhillä.Se on sitten vaan täysin eri asia kuinka sitä lakia tulkitaan.
Rahallahan saa aina huippujuristin avustajakseen joissain riitatilanteissa johon tarvitaan jonkin oikeusaasteen päätöksiä.Että silleen se menee vielä nykyäänkin ainakin täällä Suomessa.
Tuo tekstisi ei muuta punaorpofoolaustasi todeksi. Aivan eri asia.
Ja upeaa tuo stallarin kyky pyhistellä: ollaan kuin punikkipuollella olisi joku suurempi soiaalinen omatunto. Heidän aatesuuntansa sosiaalisen omantunnon mittareina on kautta maailman kommunismien uhrien hautausmaat. Yli 100 miljoonaa uhria. Ennätys. Vaikka jotain oikeistopoliitikkoa voikin haukkua ja ihan aiheesta, normioikeistolla ei ole esim. sellaista aatteellista isää, joka neuvoisi hoitamaan asioita mittavilla puhdistuksilla.
No mikä siinä ei nyt sitten pidä paikkaansa?
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/02/kokoomusnuorten-varapomo-lakkauttaisi-lapsilisat/201241275/12
Stallarien jutuissa ei yleensä mikään pidä paikkaansa. Tärkein osuus on aina feikkiä.
Et sitten pystynyt vastaamaan tuohon esittämääni kysymykseen ainakaan mitenkään asiallisesti ja uskottavasti.
Joten kerrataan sitten.
No mikä siinä ei nyt sitten pidä paikkaansa?
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/02/kokoomusnuorten-varapomo-lakkauttaisi-lapsilisat/201241275/12
Stallariavaus on paikkansapitämätön ja sitä myötä koko se puu, mitä stallari sen juurille on rakennellut. Valhe on valhe, vaikka sitä kuinka koristelisi.
Et sitten pystynyt vastaamaan tuohon esittämääni kysymykseen ainakaan mitenkään asiallisesti ja uskottavasti.
Joten kerrataan sitten.
No mikä siinä ei nyt sitten pidä paikkaansa?
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/02/kokoomusnuorten-varapomo-lakkauttaisi-lapsilisat/201241275/12
Pysy aiheessa. Muille aiheille omat aloituksensa.
Et sitten pystynyt vastaamaan tuohon esittämääni kysymykseen ainakaan mitenkään asiallisesti ja uskottavasti.
Joten kerrataan sitten.
No mikä siinä ei nyt sitten pidä paikkaansa?
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/11/02/kokoomusnuorten-varapomo-lakkauttaisi-lapsilisat/201241275/12
Et sitten pystynyt vastaamaan tuohon esittämääni kysymykseen ainakaan mitenkään asiallisesti ja uskottavasti.
Joten kerrataan sitten.
Keskustelut aiheen mukaisesti niille palstoille minne kuuluvat.
"Suomen sisällissodan kauhut painoivat hirveät jälkensä lasten herkkiin mieliin."
Vanhemmuuteen kelvollisten pariskuntien keskeisiä tuntomerkkejä on mm. se, että ajattelevat myös lastensa kannalta asioita, ennenkuin edes yllytettyinä lähtevät kapinoitsijoiden kelkkaan.
Kun punavanhemmat kuolevat kapinassa, niin hehän ovat törmänneet laillisen hallituksen turvamekanismiin. Kaikki ymmärtävät, että nykyaikanakin, jos esim. ajaa takapenkkiläisten yllyttämänä liian lujaa ja osuu sillankaiteeseen, turha siinä sillankaidetta ja hallitusta on syyttää. Siinäkin on törmätty laillisen hallituksen turvamekanismiin. Mutta vaikkaa kapina on raskas rikos, toisin kuin kevytmielisyys liikenteessä, niin jostakin syystä ymmärretään liikenteen moraalijärjestystä paremmin kuin 1917 kapinan syyllisyyttä. Palstalla toimivat vasemmistoaktiivit yrittävät koko ajan puettaa kapinallisille jonkinlaista marttyyrinviittaa. Jos ei ymmärrä syyllisyyden periaatetta ja jos ei opi sitä tunnustamaan, kasvaa moraalisesti kieroon!
Kun näytät tietävän.
Että mihinkä raskaaseen rikokseen nuo suomalaiset punaorvot sitten sinun mielestäsi olivat syyllistyneet Suomessa vuonna 1918?
ei mihinkään, heillä vaan oli vastuuttomat vanhemmat. Eikä se ole vieläkään muuttunut, lapset kärsivät vastuuttomien vanhenpien hölmöilyistä
Ja äärivasemmisto vie heiltä mahdollisuuden, toisessa, kolmannessa ja neljännessäkin polvessa, suhtautua tasapainoisesti yhteiskuntaan, ylläpitämällä luokkavihaa. Esittämällä, että esim. syyllisyys olisikin marttyyriutta.
Punaorvolle olisi hyvä, jos hän saisi tukea sen tunnustamiseren, että kapinallisvanhemmat olivat kapinallisia ja sen seurauksesna tapahtui mitä tapahtui. Jakelematta sen enempää tuomioita voi asiat todeta niinkuin ne ovat. Ja totuuden pohjalle on mahdollista rakentaa pitävä perusta. Vihaamalla saa joksikin aikaa peitettyä tosiasioita, mutta pitkällä tähtäimellä viha on vain vihaajalle taakaksi. Tosiasiat pysyvät.
Jos paljastuisi, että esivanhempani olisivat olleet kapinassa ja vaikka tuomittuina siitä, en lähtisi sitä maailmalle kiukuttelemaan. Lähinnä olisin utelias käymään läpi historialliset faktat. Pitäisin kuitenkin oikeutenani olla eri mieltä heidän kanssaan ja oikeutenani olla vapaa heidän mielipiteistään. Ehkä mielenkiintoisia mielipiteitä, ehkä upeaa atteen paloa, mutta aatehan oli umpikuja ja kapinahan oli rikos. Miksi hakeutuisin jälkikäteen osalliseksi heidän rikoksestaan. Vaikka olisin punaorpojen jälkeläinen, miksi minun pitäisi sen takia vinksahtaa sijoiltani.
Lähden tästä kapinoimaan. Mutta vastapuoli, saakeli, jos ette hoida mun räkäneniäni, jos kuolen, niin tee uuden kapinan.
Suomalainen.
Suomalaisiahan aikoinaan järkytti todella kovasti kuvaus suomalaisista sotalapsista vv. 39 - 44. Vaikka he lähtivät Suomesta sotaa pakoon rauhanomaiseen Ruotsiin, kertyi monia mieltä järkyttäviä ihmiskohtaloita. Entä sitten sotalapsidraama monin verroin järkyttävimmissä oloissa - punaorvot v. 18? Punaorpojen, joita oli kaikkiaan noin 20.000, kohtalo oli kuvaamattoman järkyttävä verrattuna sotalapsiin vv. 39 - 44. Toki v. 18 tuli myös valkoisia orpoja. Valtaosa orvoista, yli 90 %, oli kuitenkin punaisia. Valkoisten orpojen tulevaisuus ja elinolot olivat kuitenkin - päinvastoin kuin punaorpojen - käytännössä turvatut. Alle kaksivuotiaista punaorvoista kuoli vv. 18 - 22 lähes 50 %.
Isänmaalliset' piirit kyyditsivät työkuntoisia punaorpoja Pohjanmaalle orjiksi. Silloisen porvarihallituksen mielestä juuri pohjanmaa oli otollinen paikka kasvattaa punaorpoja "isänmaallisuuteen ja jumalanpelkoon". Siellä, kuten monet punaorvot ovat kirjoittaneet, "annettiin ymmärtää, että isäni oli menetellyt rikollisesti liittyessään punakaartiin, ja oli jättänyt perheensä ja lapsensa vieraitten vaivoiksi.
Keväällä 1918 suhtautuminen punaorpoihin Suomessa oli vihamielistä ja pelokasta, kuten mm. Bruno Sarlinin kirjoituksesta ilmenee: "On muistettava, että on kysymys kymmenistä tuhansista orvoista. Jos sellainen armeija imee katkeruuden kalkin sieluunsa, on yhteiskunnallinen vaara suuri. Lisäksi se on maan vastaista työvoimaa, joka näistä lapsista nousee." Sarlinin mielipiteet olivat jyrkkiä myös punaorpojen äideistä. Hän mm. totesi: "Vielä on suuri vaara punaisten naisissa. Suurelta osin noitten naisten kodit ja niissä annettu kasvatus on syynä sisällissotaamme. Yhteiskunnan ehdoton velvollisuus on huolehtia, etteivät tällaiset hirviöt saa enää lapsia kasvattaa ja niihin istuttaa julkeaa raakuuttaan sekä kalvavaa vihaansa, joka saastuttaa lapsen koko sielunelämän."
Väinö Hakkila kirjoitti elokuussa 1918 punaisista seuraavaa: "Perheen huoltajat on vangittu, omaisuus anastettu tai takavarikoitu, lapset työnnetty vaivaistaloon ja äidit saavat katsoa mistä löytävät turvaa. Täten työttömyyden ja sanomattoman puutteen vallitessa paljon ihmisiä sortuu, vallankin kun yhteiskunnan puolelta on avustus olosuhteisiin katsoen heikkoa ja riittämätöntä. Edes viattomien lasten kärsimykset eivät herätä riittävän suurta myötätuntoa, ennenkuin avunanto on liian myöhäistä."
Valkoisten puolen orvoille ei katsottu olevan soveliasta saada avustusta köyhäinhoidon kautta, vaan heille myönnettiin valtion eläke, joka turvasi valkoisten leskien ja orpojen elämän. Punaorpojen ja heidän perheidensä avustus järjestettiin sen sijaan köyhäinhoidon kautta eikä sitä ollut lainsäädännöllä turvattu.
Punaorpoja ja punaleskiä tehtiin ilman omantunnon tuskia. Esim. Rutolan sahan miehet, yhteensä noin 50, teloitettiin Lappeenrannassa kolmessa päivässä. Teloitustuomiot junaili Tapanainen ilman, että Mannerheim olisi puuttunut tapahtumiin, vaikka kyseiset miehet eivät edes osallistuneet taisteluihin. Teloitettuja jäivät kaipaamaan noin 30 punaleskeä ja 80 punaorpoa. He ovat saaneet muistomerkin, jonka tekstin, "Rutolan urheille naisille, jotka ottivat osakseen raadannan ja vastuun jälkipolvesta, kun vaino vei miehet vuonna 1918", on kirjoittanut Kalevi Sorsa.
Mannerheimin tunnuslause - Puhtaan asian puolesta puhtain asein, Candida pro causa ense cabdido - joka hänelle lanseerattiin 1918 veristen tapahtumien tiimoilla, saa omituisen sävyn myöskin v. 44 tapahtumia tarkemmin tutkittaessa. Voi olla, ettei puhtaana varjeltu imago säily puhtaana edes v. 44 tapahtumissa. Puhumattakaan, että todellisuudessa imago on veljesveren ja kansanmurhan tahraama v. 1918 tapahtumissa
"Isänmaalliset' piirit kyyditsivät työkuntoisia punaorpoja Pohjanmaalle orjiksi."
Jossakin vaiheessa työ tappoi kaikki nuo orjat, joilta varastettiin viimeinenkin viilikuppi lasten käsistä. Ruoskalla piestiin lakkaamatta naisia ja lapsia ja palestiinalaisia. Kun isäntien kourat tottuivat ruoskimiseen, tuli ongelmia kun ruoskittavat kuolivat. Sen vuoksi nykyäänkin vielä on jokaisen pohjanmaalaistalon pihassa ruoskapatsas. Kun isäntä kulkee ohi, hän lyö kerran pari ruoskalla orjankuvaa. Ja vieraille on muodostunut suorastaan tavaksi, että saavat tullessaan mäiskäyttää pari kunnon iskua.
Huhutaan muuten, että joillakin isäntämiehillä on vielä talleissaan piilossa ja kahleissa vihoviimeisiä ruoskaorijia. Niitä saavat naapuri-isännätkin käydä lyömässä pienestä maksusta.
Kyllä on lahtari julma. Kun verrataan vaikka Neuvostoliittoon, jossa oli pelkkä vapaus.
Että vain ääretön avuttomuutesi ylittää loputtoman tyhmyytesi.
sen tietävät kaikki.
Eniten stallaria pelottaa, jos hänen absurdi väitteensä osoitetaan absurdiksi.
Sinä nyt et ainakaan tähän päivään mennessä ole pystynyt osoittamaan yhtään mitään yhtään missään.DD
Mutta ethän sinä nyt tuolle asialle itse yhtään mitään mahda.DD
Painahan sinä lahtarinäpärä nyt sitä täysin ansaitemaasi "aasin lakkia" soikeassa tyhmässä päässäsi nyt vain hiukan syvemmälle.
Niin silloin sinä näytätkin ehkä hiukan älykkäämmltä.DDDDDDDDDDDD
VITUTTAAKO?? DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Stallarilta karkasi sitten mopo ihan kokonaan. Loppui asia.
Eipä sitä asiaa tietysti koskaan ollutkaan.
Ja taas haukutaan lahtariksi. Mitähän sekin lienee.
Eli ei mitään tolkkua.
Miltä tuntuu olla punikki-luuseri?
Kommareiden kannatus on noin 0,5%, Kommarit alkavat olla hävinneet suomesta ja lähes hävinneet koko maapallolta. Yhtään kommarivaltiota ei enään ole , Kuubassa nyt jotain.Meni neukut, stallareita on muutama tällä saitilla.
MILTÄ TUNTUU OLLA TOTAALISTEN LUUSEREIDEN JOUKOSSA???????
DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Työttömänä jakomäessä. Leipää leipäjonossa. Kapitalismi kustantaa punikin kirjoittelua. Jotain pitäis silti vaatia.
"Ja taas haukutaan lahtariksi."
Mutta sinähän juuri olet se säälittävä lahtari.
Kerrohan nyt että koska minun ei enää tarvitase elättää sinua mokomaa lahtarinäpärää?
kapinoihan sinä nyt vain itsesi kannsa.ja otahan sitten ne iltalääkkeesi.DDDDDDDDDDDD
Tekstisi kertoo, millainen yhteiskunta siitä tulisi, jos teikäläiset pääsisivät valtaan.
"millainen yhteiskunta siitä tulisi, jos teikäläiset pääsisivät valtaan"
Höh,mehän olemme jo vallan kahvassa kiinni.ja siinä samalla ihan välihomminamme elätämme myös sinut ja muut kaltaisesi luuserit.
Onneksi suurin osa suomalaisista tajusi, kuinka tärkeää on integroida sotaan syyttömät lapset osaksi yhteiskuntaa ja mahdollisimman pian.
Mervi Kaarninen: Punaorvot 1918
Esimerkiksi kenraali Mannerheimin arvovallalla ja tuella perustettiin vuonna 1920 Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Sosiaalipoliittinen työ kansakunnan eheyttämiseksi oli Mannerheimin mielestä myös parasta puolustuspolitiikkaa.
Juuri näin. Ymmärrettiin sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja reagoitiin siihen vaatimukseen, jonka länsimainen moraali lähimmäisestä huolehtimiseen asettaa.
Mutta jos murhamies tulee kämppääni yöllä ja käykin niin, että torjuessa murhaaja itse kuolee, niin on se ketun vale, että minulla olisi mitään vastuuta sen murhaajan penikoiden hoitamisesta. Voisin tietysti hoitaakin, mutta se menettely olisi vapaaehtoinen. Ja kunniaksi minulle. Että sentään vihamieheni lapsia! Mutta ei velvollisuus.
Olisi kannattanut ymmärtää se sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus jo paljon aikaisemmin, jolloin mitään kapinaa ei olisi koskaan tehtykään.
olisivat sen ymmärtäneet, ei todellakaan olisi mitään kapinaa tarvittu.
Yhteistoimintaa tarjottiin, mutta ei kelvannut. Piti bolsujen tuella saada yhden kansanluokan diktatuuri.
Julistuksissahan punaiset totesivat, että sopua ei saa sallia. Ei kansanvaltaa. Vaan diktatuuri.
Mitä siinä hallituksen olisi muuta pitänyt ymmärtää kuin että nuo aikovat tappaa, vaikka miten menisi leipä kädessä vastaan. Kapina oli suunniteltu rikos, murha. Siihen pyrittiin määrätietoisesti. Monenlaista yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta voidaan osoittaa, mutta turha sellaisista on puhua, jos ne eivät kerran olleet missään osassa kapinahankkeessa. Vaan moottorina oli pakottava päähänpisto pystyttää punikkidiktatuuri.
Ei tarjottu yhteistoimintaa, Ruotsinkieliset kartanonherrat eivät suostuneet torpparien vapautukseen ennen kuin juuri ennen sotaa, jolloin oli liian myöhäistä. Elintarvikehuolto mätti ennen kapinaa ja kaupunkien työväki näki nälkää. "Nälkä on punikki", todettiin sodan jälkeen ja alettiin kohentaa työväen oloja. Tajuttiin, että pohja se on työväennii säkissä.
Mielenkiintoista, että joku vielä nykyaikana suhtautuu noin vihamielisesti punaisiin, kuin tämä yksi kirjoittelija, joka puhuu "stallareista", vaikka nykyään pitäisi varmaan puhua "punavihreistä".
MLL:n perustajiin kuului enemmänkin kenraalin sisar ja hänen lisäkseen muutama herra oli aktiivisia asianajajia tässä järjestön synnyssä. Kenraali itse antoi vain nimensä liiton käyttöön ja teki sen vasta sen jälkeen kun Ylppö oli tullut kuvioihin mukaan. Alun alkaen kenraali ei ollut kovin innokkaasti mukaan lähtemässä, näin on historiatiedoissa annettu ymmärtää.
Ei korppi toista korppia noki.
Eikä naakka ketaletta.
kun totuutta puhuu punaorvoista ja niiden kohteluista niin heti on joku kommari tai äärivasemmistolainen. en ole noista kumpikaan mutta jos kommari on ainoa joka myöntää tuon suomen historian karmean totuuden ja on vastaan sitä hulluutta mitä oli 20-30 luvulla niin olen sitten ilomielin kommari. monilla vanhoilla ihmisillä on synkkää tarinaa tuolta ajalta mutta te oikeisto nilkit haluatte käyttää omaa sensuurianne ja väheksyä niitä tapahtumia. monenkin teistä olis pitäny elää silloin. helppohan se on nyt vikistä
Olet kyllä ollut ja yhä juurta ja latvaa myöten kommari.
punakapinan tulosta. Sen aloittivat punaiset. On turha syyttää voittajia, joille jäi jäljet siivottaviksi.
Sitäkin voi miettiä, että mistä tämä kätinä punaorvoista tulee.
Suomen historiassa on ollut monituisia kertoja, jolloin orpoja on tullut reilusti enemmän kuin kapinan seurauksena. Ja aina on asiat hoidettu. Ensin on lähipiiri ottanut orvot ja jos ei ole tosiaankaan ollut mitään "lähipiiriä", niin sitten muu yhteisö on ottanut orvot suojiinsa. Tässä suhteessa sosiaalinen vastuunkanto ja moraali on ollut lähes samaa jo pakanalliselta ajalta alkaen.
Kapinan jälkeen oli aivan tavalliseen tapaan tarjolla orpojen lähisukua ja -piiriä ja tosiaankin yhteiskunta tuli apuun siltä osin kuin muuta apua ei ollut. Mutta Suomen historiassa juuri vasemmisto tietää käkättää, että ei ollut hyvä ollenkaan.
Mutta kapinaan ja veritekoihin ryhtyminen lienee ollut hyvä?
Punaorpojahan otettiin huostaan ja pois äideiltään ja lähetetttiin Pohjanmaalle "isänmaallisiin oloihin".
Kapinaan ja veritekoihin ryhtyminen oli hyvä.
No, tota kuinka paljon niitä orpoja ja leskiä syntyi siinä vaiheessa kun kapinoitsioita ruvettiin tuomiolle pistämään.
Sitten tuosta lähipiirin kyvystä hoitaa omiansa... Sisällissodan jälkeen olot olivat yleisesti juuri niillä alueilla, joilla punaorpoja syntyi heikot, ei tainnut olla lähisuvulla mahdollisuuksia ekstralapsien ottamiseen... Lapset joutuivat lähtemään pitkille kerjuumatkoille vaivaisen leipäkäntyn saadakseen; jos äiti oli onnistunut saamaan töitä - niin ja oliko edes asuntoa, jos asunto alun alkaen oli ollut miehen työn kylkiäisenä saatu - niin lapset mahdollisesti avustivat äitinsä työssäkin... Ynnä muuta.
Tietysti hienoa, että lapsia pystyttiin sijoittamaan sodasta vähemmän kärsineille alueilla, kuten Pohjanmaalle, ja hienoa etenkin se, että sitä sijoitustoimintaa edes pyrittiin valvomaan. Sen sijaan kertomukset erinäisistä lastenkodeista ovat vähemmän mairittelevaa luettavaa... eikä lieventävänä seikkana voida pitää sitäkään, että kasvatusasenteet tuona aikana nyt olivat muutenkin aika lailla erilaiset kuin nykyään.
Sosiaalihuollon alkutaival - varsinaista kyttäämistä kyttäämisen vuoksi kirjoitusten perusteella. Ja sitä samaa kyttäämistähän se on nykyäänkin.
"Nykyään Ihmiset eivät oikein ymmärrä eikä tiedä, mitä silloin keväällä 1918 Suomessa oikein tapahtuikaan. ja näin sitten ei vielä nykyäänkään hyväksytä noita punaorpoja joissain piireissä."
Vuonna 2014 aloitustekstistä lainattu kappale. Aivan käsittämätöntä tekstiä. No, toivottavasti nykyään, vuonna 2017, jo punaorvotkin käsitetään osaksi historiaa.
Ja näppäilyvirhe, aloitustekstihän on vuodelta 2013.
Teki orvoille näin.
http://is11.snstatic.fi/img/978/1288536019566.jpg
Ja vastaavanlainen sota teki yli puolesta Komin alueen ihmisistä orpoja.
kukaha se veljessodan alotti ja mikä oli tarkotus.kyllä sen tiesivät mitä tuleman oli tai oishan se ollu pahempiki tulevaisuus.hyvä kaikesta huolimatta.sääli kyllä näitä lapsia,mut se oli mitä oli.