Uskonnollisissa yhteisöissä elää usein vahva käsitys, että oma tapa uskoa on ainoa oikea ja muidenkin olisi syytä uskoa juuri samoin. Yhteisön jäsenet ajattelevat, että ulkopuolisten ihmisten elämä on vailla päämäärää ja johtaa kadotukseen. Sellaisen ilmapiirin vallitessa kiusaus levittää omaa uskoa keinoja kaihtamatta voi käydä liian suureksi.
Uskon levittäminen tarkoittaa juuri toisiin ihmisiin vaikuttamista. Käännyttäjä voi olla (ja luultavasti useimmiten onkin) vilpitön uskossaan ja arvella, että se mitä hän on tekemässä, on toiselle vain hyväksi. Mutta pyrkiessään käännyttämään toisen omaan uskoonsa esimerkiksi mustamaalaamalla yhteiskuntaa ja vaikenemalla oman yhteisönsä epäkohdista hän syyllistyy yhtä kaikki manipulointiin. Ystävällisillä eleillä on ennalta suunniteltu tarkoitus: houkutella yhteisöön uusi jäsen.
Mutta liittyykö kukaan täysi-ikäinen uskonnolliseen yhteisöön vastoin tahtoaan? Eikö hän kuitenkin käytä omaa harkintaansa ja tule siihen tulokseen, että tällä yhteisöllä on tarjottavanaan hänelle jotakin niin arvokasta, että sen vuoksi kannattaa tehdä uhrauksia?
Kysymys on siis siitä, onko ihmisellä vapaa tahto vai voidaanko hänet aivopestä uskomaan mitä tahansa. Tutkimusten valossa uuteen uskonyhteisöön liittyvillä ihmisillä on useimmiten jokin motiivi tarttua yhteisön syöttiin. Mutta liittymisvaiheen tunnekuohuissa hän ei välttämättä ymmärrä, että astuttuaan sisään yhteisön ovesta hän on paljon aikaisempaa voimakkaammin sidottu sen toimintaan. Hänelle saatetaan esimerkiksi kertoa, että liikkeen opeista piittaamattomat läheiset (esim. aviopuoliso) ovat huonoa seuraa ja estävät häntä kehittymästä hengellisesti.
Näin uskonyhteisön vallankäyttöön liittyvä manipulointi voi saada pahaa aikaiseksi. Pahimmassa tapauksessa jäsen menettää kokonaan mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä.
Uskon levittäminen tarkoittaa juuri toisiin ihmisiin vaikuttamista. Käännyttäjä voi olla (ja luultavasti useimmiten onkin) vilpitön uskossaan ja arvella, että se mitä hän on tekemässä, on toiselle vain hyväksi. Mutta pyrkiessään käännyttämään toisen omaan uskoonsa esimerkiksi mustamaalaamalla yhteiskuntaa ja vaikenemalla oman yhteisönsä epäkohdista hän syyllistyy yhtä kaikki manipulointiin. Ystävällisillä eleillä on ennalta suunniteltu tarkoitus: houkutella yhteisöön uusi jäsen.
Mutta liittyykö kukaan täysi-ikäinen uskonnolliseen yhteisöön vastoin tahtoaan? Eikö hän kuitenkin käytä omaa harkintaansa ja tule siihen tulokseen, että tällä yhteisöllä on tarjottavanaan hänelle jotakin niin arvokasta, että sen vuoksi kannattaa tehdä uhrauksia?
Kysymys on siis siitä, onko ihmisellä vapaa tahto vai voidaanko hänet aivopestä uskomaan mitä tahansa. Tutkimusten valossa uuteen uskonyhteisöön liittyvillä ihmisillä on useimmiten jokin motiivi tarttua yhteisön syöttiin. Mutta liittymisvaiheen tunnekuohuissa hän ei välttämättä ymmärrä, että astuttuaan sisään yhteisön ovesta hän on paljon aikaisempaa voimakkaammin sidottu sen toimintaan. Hänelle saatetaan esimerkiksi kertoa, että liikkeen opeista piittaamattomat läheiset (esim. aviopuoliso) ovat huonoa seuraa ja estävät häntä kehittymästä hengellisesti.
Näin uskonyhteisön vallankäyttöön liittyvä manipulointi voi saada pahaa aikaiseksi. Pahimmassa tapauksessa jäsen menettää kokonaan mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Varsin totta, toivottavasti mahdollisimman moni aivopesty uhri hakeutuisi pois sieltä
Jos lapsi on elänyt koko ikänsä jossakin yhteisössä, hän kokee että se on oikein, ja jos vanhemmilta on saatu siitä esimerkkiä.
Joskus joku ihminen voi olla niin heikko luonteinen, että menee mukaan melkein kaikkeen mihin viedään, ja niin sitä sitten mennään...!
Usko on ihmisen sydämmen asia, se tulee ihmiseen ulkoapäin, lahjaksi, eikä sitä voi ansaita teoilla eikä ansioilla, eikä sitä voi ostaa, aika se tule pakottamalla.
Yx R.R. voisi jo tulla esittämään kärkevän vastaväitteensä, jos siinon miestä olenkaan.
Eipä oo Reiskaa näkyny palstalla, vetikö herneet nenään jostain?
totta tosiaan, siitä on aikaa, missä Reijo?
Luulen että tuli nuhteet oman uskonpiirin taholta, ei oikein sopinut uskovaiseksi itseään sanovan kirjoitteluksi nämä pedofiili kannanotot.
onko hellarit myös sellaisia? ei saatana, miksei nämä uskojutut lopu jo
Hellarit tuskin ovat sellaisia, mene kysymään jos sinulla on tuttavissasi joku hellari.