2x85Ah akkujen lataus yhdellä laturilla?

Sama teoreettinen ongelmahan koskee myös sarjaan kytkettyjä akun kennoja. Koko akun käyttöikä määräytyy heikoimman kennon mukaan. Käytännössä, jos akut ovat samankoisia, -ikäisiä ja -tyyppisiä ja ne ovat koko ajan rinnankytkettyjä( tai sarjaankytkettyjä jos on esim 24 V järjestelmä), ei ole mitään ongelmaa akkujen eriaikaisesta vanhenemisesta. Manuaalinen valintakytkin, joka unohdetaan milloin mihinkin asentoon ja joka mahdollistaa sen että tyhjää akkua ladataan hallitsemattomasti täydellä akulla, on perussyy veneen mahdollisiin akkuongelmiin. Jos ei halua omistautua akkujensa kunnonvalvontaan, kannattaa järjestelmä rakentaa mahdollisimman automaattiseksi. Aku ankka voi ladata huoletta akkujaan vähän alitehoisellakin laturilla.

tunari... kirjoitti:

Sama teoreettinen ongelmahan koskee myös sarjaan kytkettyjä akun kennoja. Koko akun käyttöikä määräytyy heikoimman kennon mukaan. Käytännössä, jos akut ovat samankoisia, -ikäisiä ja -tyyppisiä ja ne ovat koko ajan rinnankytkettyjä( tai sarjaankytkettyjä jos on esim 24 V järjestelmä), ei ole mitään ongelmaa akkujen eriaikaisesta vanhenemisesta. Manuaalinen valintakytkin, joka unohdetaan milloin mihinkin asentoon ja joka mahdollistaa sen että tyhjää akkua ladataan hallitsemattomasti täydellä akulla, on perussyy veneen mahdollisiin akkuongelmiin. Jos ei halua omistautua akkujensa kunnonvalvontaan, kannattaa järjestelmä rakentaa mahdollisimman automaattiseksi. Aku ankka voi ladata huoletta akkujaan vähän alitehoisellakin laturilla.

Lue lisää

Tuossa voi olla sellainen ongelma, että laturi voi lopettaa latauksen silloin kun joku rinnankytketyistä akuista on täynnä. Sitten täydemmästä akusta valuu virtaa tyhjempään ja laturi ehkä alkaa uudestaan latamaan. Jokainen latauskerta kuluttaa akkua, ei hyvä.

43+543 kirjoitti:

Tuossa voi olla sellainen ongelma, että laturi voi lopettaa latauksen silloin kun joku rinnankytketyistä akuista on täynnä. Sitten täydemmästä akusta valuu virtaa tyhjempään ja laturi ehkä alkaa uudestaan latamaan. Jokainen latauskerta kuluttaa akkua, ei hyvä.

Lue lisää

Lataus ei kyllä kuluta akkua, vaan syväpurkaus. Meinaatko että auton akku kuluu siitä kun se on latauksessa ajon aikana. Enemmän se kuluu, jos pääsee lähes tyhjäksi.

43+543 kirjoitti:

Tuossa voi olla sellainen ongelma, että laturi voi lopettaa latauksen silloin kun joku rinnankytketyistä akuista on täynnä. Sitten täydemmästä akusta valuu virtaa tyhjempään ja laturi ehkä alkaa uudestaan latamaan. Jokainen latauskerta kuluttaa akkua, ei hyvä.

Lue lisää

Ei voi käydä noin. Rinnankytkettyjen akkujen jännite on sama määritelmän mukaisesti. Akut latautuvat ja purkautuvat samaa tahtia.

Akun kunnolla, merkillä, kapasiteetilla jne. ei ole mitään merkitystä rinnankytkennässä ellei akku oli rikki (yksi kenno oikosulussa tms.) toisen akun kannalta.

Sarjaankytkentä on täysin eri asia. Silloin akkujen läpi menee aina sama purkaus- tai latausvirta. Jos akut ovat erilaisia, toinen akku tyhjenee ja täyttyy eri aikaan ja napajännitteet voivat poiketa paljonkin toisistaan.

Joakim_ kirjoitti:

Ei voi käydä noin. Rinnankytkettyjen akkujen jännite on sama määritelmän mukaisesti. Akut latautuvat ja purkautuvat samaa tahtia.

Akun kunnolla, merkillä, kapasiteetilla jne. ei ole mitään merkitystä rinnankytkennässä ellei akku oli rikki (yksi kenno oikosulussa tms.) toisen akun kannalta.

Sarjaankytkentä on täysin eri asia. Silloin akkujen läpi menee aina sama purkaus- tai latausvirta. Jos akut ovat erilaisia, toinen akku tyhjenee ja täyttyy eri aikaan ja napajännitteet voivat poiketa paljonkin toisistaan.

Lue lisää

"Ei voi käydä noin. Rinnankytkettyjen akkujen jännite on sama määritelmän mukaisesti. Akut latautuvat ja purkautuvat samaa tahtia. "

Jos akut ovat rinnakytkennässä erikapasiteettisia, niin pienemmän akun ylilataus on mahdollista jos yhdellä latauspiirillä ladataan. Isompi ja tyhjempi akku pitää jänniteen niin alhaalla, että automaattilaturikin jatkaa latausta.

234343 kirjoitti:

"Ei voi käydä noin. Rinnankytkettyjen akkujen jännite on sama määritelmän mukaisesti. Akut latautuvat ja purkautuvat samaa tahtia. "

Jos akut ovat rinnakytkennässä erikapasiteettisia, niin pienemmän akun ylilataus on mahdollista jos yhdellä latauspiirillä ladataan. Isompi ja tyhjempi akku pitää jänniteen niin alhaalla, että automaattilaturikin jatkaa latausta.

Lue lisää

Jos jännite on alhaalla, niin miten akku voi ylilatautua? Miten se isompi akku olisi päässyt tyhjemmäksi?

Akuissa saa pitää ikuisesti ylläpitojännitettä (~13,5 V). Myöskään normaali latausjännite (14-14,5 V) ei ylilataa akkua, mutta keittää lievästi, jos täydessä akussa pidetään tuollaista jännitettä ylipitkään. Automaattilaturithan puskevat tuota 14-14,5 V jännitettä (alussa voi olla alempi, koska laturi ei jaksa tuottaa riittävää virtaa) kunnes huomaavat virran laskeneen jonkun rajansa alle. Sen jälkeen ne siirtyvät ylläpitolataukseen kunnes jännite tippuu jonkun rajan alle.

Rinnan olevat akut eivät tiedä mitään toisistaan. Ne näkevät vain napajännitteensä, joka on identtinen. Identtisestä napajännitteestä seuraa identtinen varaustila.

Joakim_ kirjoitti:

Jos jännite on alhaalla, niin miten akku voi ylilatautua? Miten se isompi akku olisi päässyt tyhjemmäksi?

Akuissa saa pitää ikuisesti ylläpitojännitettä (~13,5 V). Myöskään normaali latausjännite (14-14,5 V) ei ylilataa akkua, mutta keittää lievästi, jos täydessä akussa pidetään tuollaista jännitettä ylipitkään. Automaattilaturithan puskevat tuota 14-14,5 V jännitettä (alussa voi olla alempi, koska laturi ei jaksa tuottaa riittävää virtaa) kunnes huomaavat virran laskeneen jonkun rajansa alle. Sen jälkeen ne siirtyvät ylläpitolataukseen kunnes jännite tippuu jonkun rajan alle.

Rinnan olevat akut eivät tiedä mitään toisistaan. Ne näkevät vain napajännitteensä, joka on identtinen. Identtisestä napajännitteestä seuraa identtinen varaustila.

Lue lisää

"Identtisestä napajännitteestä seuraa identtinen varaustila."

Niin, pienempi akku on täynnä ja tyhjempää ladataan;-)

Tietänet myös varsin hyvin, että täyteen ladattu sökö akku voi näyttää olevan täynnä ja jännite 13.8, mutta kytket siihen jotain, niin varaustila romahtaa samantien.

"Myöskään normaali latausjännite (14-14,5 V) ei ylilataa akkua, mutta keittää lieväst"

Ylilataus on siis mahdollinen.

34tt kirjoitti:

"Identtisestä napajännitteestä seuraa identtinen varaustila."

Niin, pienempi akku on täynnä ja tyhjempää ladataan;-)

Tietänet myös varsin hyvin, että täyteen ladattu sökö akku voi näyttää olevan täynnä ja jännite 13.8, mutta kytket siihen jotain, niin varaustila romahtaa samantien.

"Myöskään normaali latausjännite (14-14,5 V) ei ylilataa akkua, mutta keittää lieväst"

Ylilataus on siis mahdollinen.

Lue lisää

Ei se pienempi akku täyty nopeammin ellei ole tyypiltään täysin erilainen eli huomattavasti paremmin virtaa vastaanottava. Vaikka olisikin, ei ero muodostu suureksi, koska kaikki akut latautuvat suurella virralla 70-80% varaustilaan saakka ja loput 20-30 % jatkuvasti pienenevällä virralla.

Otetaan esimerkki:

Rinnakkain on 100 Ah ja 10 Ah akut, jotka ovat alussa täysiä. Aletaan ottamaan niistä virtaa. Virta ei suinkaan jakaudu tasaisesti, vaan jatkuvasti 100 Ah akusta tulee 10-kertainen virta 10 Ah akkuun verrattuna. Akkujen napajännite on sama ja varaustila laskee samaa tahtia. Sitten aloitetaan lataus. 100 Ah akun latausvirta on jatkuvasti n. 10-kertainen.

Jos akku on sökö, mutta yksikään kenno ei ole oikosulussa, se ei juurikaan ota eikä anna virtaa. Siinä se vain on toisen akun rinnalla vaikuttamatta juuri mitenkään toisen akun lataukseen ja purkuun. Kuvittele edellinen tilanne niin, että 10 Ah akun tilalla on 1 Ah tai jopa 0 Ah akku.

Ainoa ongelmatilanne tulee toisen akun hajoessa siten, että yksi tai useampi kenno menee oikosulkuun. Tällöin sen akun lataustilan ja jännitteen suhde muuttuu oleellisesti (jännite tippuu reilut 2 V/oikosulussa oleva kenno). Tällöin rikkinäinen akku purkaa ehjän.

Ylilataus on tietysti aina mahdollinen, mutta rinnakkainkytkentä ei lisää oleellisesti sen riskiä.

Joakim_ kirjoitti:

Ei se pienempi akku täyty nopeammin ellei ole tyypiltään täysin erilainen eli huomattavasti paremmin virtaa vastaanottava. Vaikka olisikin, ei ero muodostu suureksi, koska kaikki akut latautuvat suurella virralla 70-80% varaustilaan saakka ja loput 20-30 % jatkuvasti pienenevällä virralla.

Otetaan esimerkki:

Rinnakkain on 100 Ah ja 10 Ah akut, jotka ovat alussa täysiä. Aletaan ottamaan niistä virtaa. Virta ei suinkaan jakaudu tasaisesti, vaan jatkuvasti 100 Ah akusta tulee 10-kertainen virta 10 Ah akkuun verrattuna. Akkujen napajännite on sama ja varaustila laskee samaa tahtia. Sitten aloitetaan lataus. 100 Ah akun latausvirta on jatkuvasti n. 10-kertainen.

Jos akku on sökö, mutta yksikään kenno ei ole oikosulussa, se ei juurikaan ota eikä anna virtaa. Siinä se vain on toisen akun rinnalla vaikuttamatta juuri mitenkään toisen akun lataukseen ja purkuun. Kuvittele edellinen tilanne niin, että 10 Ah akun tilalla on 1 Ah tai jopa 0 Ah akku.

Ainoa ongelmatilanne tulee toisen akun hajoessa siten, että yksi tai useampi kenno menee oikosulkuun. Tällöin sen akun lataustilan ja jännitteen suhde muuttuu oleellisesti (jännite tippuu reilut 2 V/oikosulussa oleva kenno). Tällöin rikkinäinen akku purkaa ehjän.

Ylilataus on tietysti aina mahdollinen, mutta rinnakkainkytkentä ei lisää oleellisesti sen riskiä.

Lue lisää

Please Joakim. Funtsaa vähän. Akun napajännite riippuu virrasta, joka otetaan akusta. Koska kuluneen akun sisäinen vastus on suurempi kuin kulumattoman, niin siitä otettaessa virtaa, on napajännite pienempi vanhassa akussa. Myöskin lähdejännite on kuluneesta akussa täyteen ladattaessa hieman pienempi. Käy vaikka mittaamassa. On siis täysin mahdollista, että kuluneeksi akku latautuu uudemmalla rinnankytkettyjen akkujen ollessa kuormittamattomia.

16+13 kirjoitti:

Please Joakim. Funtsaa vähän. Akun napajännite riippuu virrasta, joka otetaan akusta. Koska kuluneen akun sisäinen vastus on suurempi kuin kulumattoman, niin siitä otettaessa virtaa, on napajännite pienempi vanhassa akussa. Myöskin lähdejännite on kuluneesta akussa täyteen ladattaessa hieman pienempi. Käy vaikka mittaamassa. On siis täysin mahdollista, että kuluneeksi akku latautuu uudemmalla rinnankytkettyjen akkujen ollessa kuormittamattomia.

Lue lisää

Jos rinnakkain on samankokoinen vanhahko ja uusi akku, vanha toimii kuten pienempi akku eli sen osuus sekä lataus että purkausvirrasta on pienempi. Kun akut ovat levossa, niiden välillä ei kulje merkittäviä virtoja.

Kokeile vaikka kytkeä kaksi akkua rinnan ja mittaa virta. Varmasti lepojännitteissä on alussa jotain eroa. Virta on olemattoman pieni ellei eroa lepojännitteessä ole enemmän kuin muutama kymmenys, jolloin taas akut ovat täysin eri tilassa. Saman asian voit havaita vaikkapa tarkkailemalla aurinkopaneelin aiheuttamaa muutosta napajännitteeseen. Akun napajännitteen nosto vaikkapa 12,6 V lepojännitteestä 13 V:ksi vaatii hyvin pienen virran. Täysi akkuhan ei ota kuin ~0,01 C virran 14 V latausjännitteelläkään, vaikka lepojännite on 12,6-12,8 V.

"Kyllä voit ladata aivan huoletta rinnankytkettyjä akkuja yhdellä laturilla."

Vaikka kapasiteetti on 170Ah ja laturi maksimissaan 120Ah akulle?

akku ankka kirjoitti:

"Kyllä voit ladata aivan huoletta rinnankytkettyjä akkuja yhdellä laturilla."

Vaikka kapasiteetti on 170Ah ja laturi maksimissaan 120Ah akulle?

Pienemmällä laturilla voi vaan kestää kauemman aikaa. Etenkin näin talvella kun akut ovat kylmia.

akku ankka kirjoitti:

"Kyllä voit ladata aivan huoletta rinnankytkettyjä akkuja yhdellä laturilla."

Vaikka kapasiteetti on 170Ah ja laturi maksimissaan 120Ah akulle?

Selitäs akku ankka tai joku muu, mitä tarkoittaa "laturi maksimissaan 120Ah akulle". Eikö yleensä ilmoiteta laturin tuottama maksimi virranvoimakkuus, esim. 50A. Mikä pitää olla laturin vähimmäisampeerit, jotta sillä pystyy lataamaan 170Ah:n akun. Ymmärtääkseni aika pienitehoisellakin laturilla voi ladata akun, jonka kapasiteetti on suuri. Latausvirta pienenee sitä mukaa kun akun varaustila kohenee. Jos akku on aika tyhjä, latausvirta on iso. Eikö kysymys sittenkin ole vain latausajasta, jos laturi on pieni ja akku iso. Kai se pikkulaturillakin täyttyy ajan kanssa?

pikkulaturilla? kirjoitti:

Selitäs akku ankka tai joku muu, mitä tarkoittaa "laturi maksimissaan 120Ah akulle". Eikö yleensä ilmoiteta laturin tuottama maksimi virranvoimakkuus, esim. 50A. Mikä pitää olla laturin vähimmäisampeerit, jotta sillä pystyy lataamaan 170Ah:n akun. Ymmärtääkseni aika pienitehoisellakin laturilla voi ladata akun, jonka kapasiteetti on suuri. Latausvirta pienenee sitä mukaa kun akun varaustila kohenee. Jos akku on aika tyhjä, latausvirta on iso. Eikö kysymys sittenkin ole vain latausajasta, jos laturi on pieni ja akku iso. Kai se pikkulaturillakin täyttyy ajan kanssa?

Lue lisää

"laturi maksimissaan 120Ah akulle" on enemmän tai vähemmän huuhaata. Ilman muuta pienellä laturilla voi ladata isoa akustoa. Kysymys on nimenomaan vain ja ainoastaan latausajasta.

Laturivalmistaja ilmoittaa lukemat kai sillä ajatuksella, että akusto saataisiin täytettyä järjellisessä ajassa, esim matkaveneilyssä yön yli maasähkössä oltaessa. Toisaalta laturivalmistajalla ja kauppiaalla on suosituslukemia julkaistessaan oma lehmä ojassa, saavat myytyä käyttäjälle isomman ja kalliimman laturin.

Tuo kytkentä onnistuu, jos sulla on lataussäädin missä on kahdelle akustolle erilliset ulostulot. Mulla on just sellainen.

spkoo kirjoitti:

Tuo kytkentä onnistuu, jos sulla on lataussäädin missä on kahdelle akustolle erilliset ulostulot. Mulla on just sellainen.

esim tällainen:
http://www.svb24.com/index.php?sid=fcc32d837db41907b819e899d8a8ea63&cl=details&cnid=13304&anid=208

Eipä ole merkitystä käytännössä, jos akut, kaapelit ja liitimet ovat kunnossa. Kuten Joakim aiemmin totesikin, tasoittuvat rinnan kytketyt akut.

Balnssissa kirjoitti:

Eipä ole merkitystä käytännössä, jos akut, kaapelit ja liitimet ovat kunnossa. Kuten Joakim aiemmin totesikin, tasoittuvat rinnan kytketyt akut.

On eroa käytännössä, vaikka olisi liitännät kunnossa.

Ja eivät tasoitu varsinkaan käytössä. Sanoi joukkin mitä tahansa.

Tyhmä saa olla, mutta fysiikan lakeja ei sillä kumota.

kjhsadajh kirjoitti:

On eroa käytännössä, vaikka olisi liitännät kunnossa.

Ja eivät tasoitu varsinkaan käytössä. Sanoi joukkin mitä tahansa.

Tyhmä saa olla, mutta fysiikan lakeja ei sillä kumota.

Lue lisää

Kerro nyt vielä, mitkä fysiikan lait sinun mielestäsi tässä asiassa vaativat väittämääsi menettelytapaa. Minä väitän, että kun akut, kaapelit ja liitännät ovat kunnossa, tasoittuvat akkujen jännitteet käytännössä ihan samalla tavalla kuin jos kyseessä olisi yksi iso akku. Eroa voisi tulla vain sinä tapauksessa, että akkua joko ladattaisiin tai purettaisiin niin isoilla virroilla, että välikaapaleiden kapasitettii ylittyisi, jolloin käytettäisiin pääasiassa sitä yhtä akkua, mutta erot tasoittuisivat, kun kuormitus lakkaa. Hupiakkujen kanssa tällaista ongelmaa ei tule veneessä.

kjhsadajh kirjoitti:

On eroa käytännössä, vaikka olisi liitännät kunnossa.

Ja eivät tasoitu varsinkaan käytössä. Sanoi joukkin mitä tahansa.

Tyhmä saa olla, mutta fysiikan lakeja ei sillä kumota.

Lue lisää

Ongelmia voi tulla, jos erilaisia akkuja kutketään rinnan tai jos akkujen väliset kaapeloinnit ovat huonoja. Akkujen välisten kaapeleiden pituudella ei sinällään ole mitään merkitystä, kunhan kaapelit on oikein mitoitettu. Joissakin ääritapauksissa eri paikkoihin veneessä sijoitettujen akkujen rinnankytkentä voi tuottaa ongelmia, jos akut ovat kovin eri lämpötilassa, esim. toinen konetilassa ja toinen pilssissä. Silloin kannattaa harkita akkujen siirtoa lähemmäs toisiaan tai kahden älylaturin hankintaa. Koneen laturilla ladattaessa lämpötilaeroilla ei ole merkitystä, eikä tietysti sellaisilla älylatureillakaan, joissa ei ole lämpötila-anturia.

Meillä on yhteensä 500 Ah käyttöakusto toteutettu kahden voltin putkilevykennoilla, joista kolme on sijoitettu salongin pöydän alle ja kolme wc:ssä takana olevaan laatikkoon. Kennoryhmät on yhdistetty toisiinsa n. 5 metrin kaapeleilla ja älylatureita on vain yksi. Tällä systeemillä veneellä on seilattu ehkä reilut 50 000 mailia 25 vuodessa, eikä ongelmia akkujen kanssa ole ollut. Näitä 2-volttisia trukinakkuja voi suositella muutenkin. 500 Ah maksoi 12 voltilla 800 euroa, ja virranantokyky on erinomainen. Putkilevykennot voi myös ajaa tyhjemmiksi kuin perinteiset lyijyakut. Ymmärtääkseni jopa 70 prosenttia kapasiteetista voitaisiin hyödyntää, joskaan en ole yli 40--50 prosenttia koskaan viitsinyt kokeilla.

Kerro lisää fysiikas kirjoitti:

Kerro nyt vielä, mitkä fysiikan lait sinun mielestäsi tässä asiassa vaativat väittämääsi menettelytapaa. Minä väitän, että kun akut, kaapelit ja liitännät ovat kunnossa, tasoittuvat akkujen jännitteet käytännössä ihan samalla tavalla kuin jos kyseessä olisi yksi iso akku. Eroa voisi tulla vain sinä tapauksessa, että akkua joko ladattaisiin tai purettaisiin niin isoilla virroilla, että välikaapaleiden kapasitettii ylittyisi, jolloin käytettäisiin pääasiassa sitä yhtä akkua, mutta erot tasoittuisivat, kun kuormitus lakkaa. Hupiakkujen kanssa tällaista ongelmaa ei tule veneessä.

Lue lisää

Väitä vaan vaikka mustaa valkoiseksi.

Minä mittaan näitäkin työkseni. Kaapelin ja liittimien ylimenovastus sen tietty tekee ja pari vuotta käytetyissä akuissa kun otat liittimet irti ja mittaat lepojännitteet niin voit itsekkin todeta mistä on kysymys.

Jos niin *itusti ahdistaa sen toisen akkukaapelin vaihto akusta toiseen niin anna omassa veneessäsi olla.

Muut voivat nauttia paremmasta kuormituksenkestävyydestä, suuremmasta käytössä olevasta kapasiteetista, nopeammasta latautuvuudesta, akkujen eliniän kasvusta jne.

Toki useamman kuin kahden akun rinnakytkennässä ilmiö voimistuu ja yksi vaihtoehto on esim. reilunkokoista virtakiskoa, johon tulee yhtä pitkät kaapelit joka akulta.

löhsad kirjoitti:

Väitä vaan vaikka mustaa valkoiseksi.

Minä mittaan näitäkin työkseni. Kaapelin ja liittimien ylimenovastus sen tietty tekee ja pari vuotta käytetyissä akuissa kun otat liittimet irti ja mittaat lepojännitteet niin voit itsekkin todeta mistä on kysymys.

Jos niin *itusti ahdistaa sen toisen akkukaapelin vaihto akusta toiseen niin anna omassa veneessäsi olla.

Muut voivat nauttia paremmasta kuormituksenkestävyydestä, suuremmasta käytössä olevasta kapasiteetista, nopeammasta latautuvuudesta, akkujen eliniän kasvusta jne.

Toki useamman kuin kahden akun rinnakytkennässä ilmiö voimistuu ja yksi vaihtoehto on esim. reilunkokoista virtakiskoa, johon tulee yhtä pitkät kaapelit joka akulta.

Lue lisää

Sinun kannattaisi käydä täydennyskoulutuksessa. Ja hankkia uudet silmälasit. Aiemmassa viestissä nimenomaan sanottiin, että "jos akut, kaapelit ja liittimet ovat kunnossa". Eikä silloinkaan tule muuta ongelmaa kuin, että se ensimmäisen akun latautuminen täyteen pudottaa lataussäätimen puskemaa ampeerimäärää ja muut akut latautuvat vähän hitaammin. Toisaalta, jos liittimet, navat tai kaapelit ovat huonossa kunnossa, eivä mitkään akut lataudu niin hyvin kuin voisivat, vaikka siinä olisi sinun uskomuksesimukainen kytkentä.

Sinulta jäi kertomatta ne fysiikan lait. Laita ihan perusmuotoiset kaavioesimerkit laskuineen kahdesta vaihtoehdosta, joista nyt on kyse. Odotan mielenkiinnolla.

Amppeeri kirjoitti:

Sinun kannattaisi käydä täydennyskoulutuksessa. Ja hankkia uudet silmälasit. Aiemmassa viestissä nimenomaan sanottiin, että "jos akut, kaapelit ja liittimet ovat kunnossa". Eikä silloinkaan tule muuta ongelmaa kuin, että se ensimmäisen akun latautuminen täyteen pudottaa lataussäätimen puskemaa ampeerimäärää ja muut akut latautuvat vähän hitaammin. Toisaalta, jos liittimet, navat tai kaapelit ovat huonossa kunnossa, eivä mitkään akut lataudu niin hyvin kuin voisivat, vaikka siinä olisi sinun uskomuksesimukainen kytkentä.

Sinulta jäi kertomatta ne fysiikan lait. Laita ihan perusmuotoiset kaavioesimerkit laskuineen kahdesta vaihtoehdosta, joista nyt on kyse. Odotan mielenkiinnolla.

Lue lisää

Se on ihan sama mitkä kaapelit ja liittimet siellä on. Ylimenovastus on ylimenovastus, vaikka kaapelisi olisi kuinka "kunnossa" tahansa.

"Eikä silloinkaan tule muuta ongelmaa kuin, että se ensimmäisen akun latautuminen täyteen pudottaa lataussäätimen puskemaa ampeerimäärää ja muut akut latautuvat vähän hitaammin."

Alat olemaan jäljillä. Mietippä virran kulkua toiseen suuntaan ja yhdistät asiaan sen että vaikka kaapelisi olisi kuinka "kunnossa", niin ylimenovastus on tosiasia.

Mutta meille muille se yhden akkukaapelin vaihtaminen navasta toiseen ei ole ongelma, jatka sinä vain ääliön esittämistä.

google help ääliötä kirjoitti:

Se on ihan sama mitkä kaapelit ja liittimet siellä on. Ylimenovastus on ylimenovastus, vaikka kaapelisi olisi kuinka "kunnossa" tahansa.

"Eikä silloinkaan tule muuta ongelmaa kuin, että se ensimmäisen akun latautuminen täyteen pudottaa lataussäätimen puskemaa ampeerimäärää ja muut akut latautuvat vähän hitaammin."

Alat olemaan jäljillä. Mietippä virran kulkua toiseen suuntaan ja yhdistät asiaan sen että vaikka kaapelisi olisi kuinka "kunnossa", niin ylimenovastus on tosiasia.

Mutta meille muille se yhden akkukaapelin vaihtaminen navasta toiseen ei ole ongelma, jatka sinä vain ääliön esittämistä.

Lue lisää

Perusfysiikka kertoo, että U = R*I. Kaapelit mitoitetaan maksimi virran mukaan, joka on hupiakulle ~100 A ja starttiakulle muutama sata (hetkellisesti). Vaikkapa 100 A akku ottaa viimeiset 20-30 % varauksestaan alle 10 A virralla ja akun ollessa lähes täysi virta tippuu 1 A paikkeille.

Normaalikäytössä kulutus on muutama A ja lämppärin käynnistys tms. voi aiheuttaa piikin toiselle kymmenelle.

Jos akut ovat samassa tilassa, niiden välillä on suuruusluokkaa 0,5 m kaapelit. Vaikka ne olisivat ohutta 16 mm2 kaapelia, niiden vastus olisi vain 0,0005 ohm. 10 A virralla tuosta tulee huima 5,5 mV jännite-ero akkujen välille. 1 A virralla tuo tippuu sitten kymmenesosaan. Kaapelikenkäliitoksesta tulee tietysti myös vastusta, mutta se on samaa suuruusluokkaa.

Jos vastus olisi merkittävä 1-10 A virroilla, olisi ongelma varsin paha 100 A virralla. Sanotaan vaikkapa 0,01 ohm aieheuttaisi jo 1 V jännitehäviön ja 100 W tehon 100 A kuormalla. Jos tuollainen olisi vaikkapa kaapelikengässä, se kuumenisi rajusti tuolla virralla (tyypillinen latausvirta tyhjään akustoon). Silti 1 A virralla jännite-ero olisi vain 0,01 V, joten akun tulisivat lopulta aivan hienosti yhtä täyteen eikä 10 A:n 0,1 V jännite-erokaan ole mitenkään radikaali.

Joakim_ kirjoitti:

Perusfysiikka kertoo, että U = R*I. Kaapelit mitoitetaan maksimi virran mukaan, joka on hupiakulle ~100 A ja starttiakulle muutama sata (hetkellisesti). Vaikkapa 100 A akku ottaa viimeiset 20-30 % varauksestaan alle 10 A virralla ja akun ollessa lähes täysi virta tippuu 1 A paikkeille.

Normaalikäytössä kulutus on muutama A ja lämppärin käynnistys tms. voi aiheuttaa piikin toiselle kymmenelle.

Jos akut ovat samassa tilassa, niiden välillä on suuruusluokkaa 0,5 m kaapelit. Vaikka ne olisivat ohutta 16 mm2 kaapelia, niiden vastus olisi vain 0,0005 ohm. 10 A virralla tuosta tulee huima 5,5 mV jännite-ero akkujen välille. 1 A virralla tuo tippuu sitten kymmenesosaan. Kaapelikenkäliitoksesta tulee tietysti myös vastusta, mutta se on samaa suuruusluokkaa.

Jos vastus olisi merkittävä 1-10 A virroilla, olisi ongelma varsin paha 100 A virralla. Sanotaan vaikkapa 0,01 ohm aieheuttaisi jo 1 V jännitehäviön ja 100 W tehon 100 A kuormalla. Jos tuollainen olisi vaikkapa kaapelikengässä, se kuumenisi rajusti tuolla virralla (tyypillinen latausvirta tyhjään akustoon). Silti 1 A virralla jännite-ero olisi vain 0,01 V, joten akun tulisivat lopulta aivan hienosti yhtä täyteen eikä 10 A:n 0,1 V jännite-erokaan ole mitenkään radikaali.

Lue lisää

Asiaa on jo tutkittu...ja käytännössä mitattu monta kertaa. Jos palstan "fyysikoille" yhden kaapelin siirto paikasta toiseen on liikaa niin antaa olla :-)

http://www.reuk.co.uk/Interconnecting-Batteries-for-Battery-Bank.htm

antakaa olla kirjoitti:

Asiaa on jo tutkittu...ja käytännössä mitattu monta kertaa. Jos palstan "fyysikoille" yhden kaapelin siirto paikasta toiseen on liikaa niin antaa olla :-)

http://www.reuk.co.uk/Interconnecting-Batteries-for-Battery-Bank.htm

Lue lisää

Ahaa. Yritit siis päteä nettiviisaudella, ja antaa ymmärtää, että tajusit muka itsekin jotain asiasta. Suosittelemasi tapa on veneessä vikaherkkä, kun yksikin huono liitos kyykyttää koko pankin. Et myöskään lukenut juttua loppuun, jossa kirjoittaja kertoo näin: "To get the batteries perfectly balanced requires a different scheme involving a little more work and expense (more cables and connections required), but is only really necessary if you have very expensive batteries or a more than 6 or so batteries in your bank." Eli käytännössä sillä ei ole merkitystä, kuten tämän keskustelun sivuhaarassa heti todettiinkin.

antakaa olla kirjoitti:

Asiaa on jo tutkittu...ja käytännössä mitattu monta kertaa. Jos palstan "fyysikoille" yhden kaapelin siirto paikasta toiseen on liikaa niin antaa olla :-)

http://www.reuk.co.uk/Interconnecting-Batteries-for-Battery-Bank.htm

Lue lisää

Tuolla oleva laskenta on helppo toistaa vaikkapa ilmaisella LTSpicella. Tuossa on laitettu jokaisen akkujen välisen kaapelin vastukseksi 0,0015 ohm. Siis sekä - että napojen välillä olevien. Tuollainen vastus tulee, jos molemmat kaapelit ovat 1,4 m pitkiä 16 mm2 kaapeleita. Ei kovinkaan oletettava tapaus, mutta mennään sillä.

Mitä tapahtuu, kun kuorma tiputetaan 10 A:han? Sillä akkujen virrat ovat 3,58 A, 2,62 A, 2,04 A ja 1,78 A. Suhteellinen ero siis säilyy. Tuossa on oletettu identtinen napajännite.

Kulutuksen jatkuessa ensimmäinen akku tyhjenee nopeammin. Jos sen lähtöjännitettä tiputtaa 0,1 V ko. simuloinnissa (12,5 V, muut edelleen 12,6 V), virrat ovatkin 0,36 A, 3,92 A, 3,06 A ja 2,66 A. Jo 0,04 V jännitteen lasku ensimmäisessä akussa tiputtaa sen virran samaksi kuin viimeisen. Tuo 0,04 V vastaa noin 5% eroa varaustasossa eli erot ovat pieniä.

Toistetaan laskenta vielä 0,00025 ohm kaapelivastuksilla (25 cm 16 mm2 kaapeli navasta napaa eli akut tiiviisti rinnakkain tai 0.5 m 35 mm2 kaapeli). Tuo alkuperäinen 100 A tapaus olisi nyt 27,1 A, 25,3 A, 24,1 A ja 23,5 A. Jo 0,01 V alempi jännite ekassa akussa tiputtaa sen virran alemmaksi kuin viimeisen.

Kun nyt innostuttiin, lasketaan samalla kahden akun tilanne. Siinä virrat ovat 0,00025 ohm kaapeleilla 50,6 A ja 49,4 A (virtojen tasaaminen vaatii 0,02 V "varauseron"). 0,0015 ohm kaapeleilla vastaavasti 53,5 A ja 46,5 A (virtojen tasaaminen vaatii 0,15 V "varauseron").

Huomautus vielä tuosta toisen akun plussaan ja toisen akun miinukseen kytkennästä. Se tasaa akkujen virrat vain silloin kun akkujen väliset kaapelit ovat identtiset. Jos plussien välinen kaapelin vastus on 0,00025 ohm ja miinusten välisen kaapelin 0,0015 ohm on virrat 51,5 A ja 48,5 A. Eli ei tuokaan pelasta huonoilta kaapeleilta.

Joakim_ kirjoitti:

Tuolla oleva laskenta on helppo toistaa vaikkapa ilmaisella LTSpicella. Tuossa on laitettu jokaisen akkujen välisen kaapelin vastukseksi 0,0015 ohm. Siis sekä - että napojen välillä olevien. Tuollainen vastus tulee, jos molemmat kaapelit ovat 1,4 m pitkiä 16 mm2 kaapeleita. Ei kovinkaan oletettava tapaus, mutta mennään sillä.

Mitä tapahtuu, kun kuorma tiputetaan 10 A:han? Sillä akkujen virrat ovat 3,58 A, 2,62 A, 2,04 A ja 1,78 A. Suhteellinen ero siis säilyy. Tuossa on oletettu identtinen napajännite.

Kulutuksen jatkuessa ensimmäinen akku tyhjenee nopeammin. Jos sen lähtöjännitettä tiputtaa 0,1 V ko. simuloinnissa (12,5 V, muut edelleen 12,6 V), virrat ovatkin 0,36 A, 3,92 A, 3,06 A ja 2,66 A. Jo 0,04 V jännitteen lasku ensimmäisessä akussa tiputtaa sen virran samaksi kuin viimeisen. Tuo 0,04 V vastaa noin 5% eroa varaustasossa eli erot ovat pieniä.

Toistetaan laskenta vielä 0,00025 ohm kaapelivastuksilla (25 cm 16 mm2 kaapeli navasta napaa eli akut tiiviisti rinnakkain tai 0.5 m 35 mm2 kaapeli). Tuo alkuperäinen 100 A tapaus olisi nyt 27,1 A, 25,3 A, 24,1 A ja 23,5 A. Jo 0,01 V alempi jännite ekassa akussa tiputtaa sen virran alemmaksi kuin viimeisen.

Kun nyt innostuttiin, lasketaan samalla kahden akun tilanne. Siinä virrat ovat 0,00025 ohm kaapeleilla 50,6 A ja 49,4 A (virtojen tasaaminen vaatii 0,02 V "varauseron"). 0,0015 ohm kaapeleilla vastaavasti 53,5 A ja 46,5 A (virtojen tasaaminen vaatii 0,15 V "varauseron").

Huomautus vielä tuosta toisen akun plussaan ja toisen akun miinukseen kytkennästä. Se tasaa akkujen virrat vain silloin kun akkujen väliset kaapelit ovat identtiset. Jos plussien välinen kaapelin vastus on 0,00025 ohm ja miinusten välisen kaapelin 0,0015 ohm on virrat 51,5 A ja 48,5 A. Eli ei tuokaan pelasta huonoilta kaapeleilta.

Lue lisää

Tuosta kahden akun tapauksessa laskemani varauserot samaan virtaan oli 100 A virralla, toisin kuin alun neljän akun tapaus. 10 A virralla ja 0,0015 ohm kaapeleilla varauseroksi vaaditaan vain 0,015 V. Eli akut pysyvät noin huonoillakin kaapeleilla identtisessä varauksessa mittaustarkkuuden rajoissa.

Fysiikan laudatur kirjoitti:

Ahaa. Yritit siis päteä nettiviisaudella, ja antaa ymmärtää, että tajusit muka itsekin jotain asiasta. Suosittelemasi tapa on veneessä vikaherkkä, kun yksikin huono liitos kyykyttää koko pankin. Et myöskään lukenut juttua loppuun, jossa kirjoittaja kertoo näin: "To get the batteries perfectly balanced requires a different scheme involving a little more work and expense (more cables and connections required), but is only really necessary if you have very expensive batteries or a more than 6 or so batteries in your bank." Eli käytännössä sillä ei ole merkitystä, kuten tämän keskustelun sivuhaarassa heti todettiinkin.

Lue lisää

Yksi tapaus viime kesältä kaverin 36ft purkkarista:
3kpl 130Ah:n identtisiä akkuja kytketty ääliökytkennällä (kaikki tulot ja lähdöt samasta päästä). Purettu akkumonitorin mukaan 80Ah usean vuorokauden latauksen täyteen latauksen jälkeen, max. 10Ah:n virralla (jääkaappi, valaistus, puhelinten latausta yms.).

Navat irti ja volttimittari kiinni akkuihin. Voltit luokkaa 11.8, 12.1, 12.3V

Ajeltiin verkkosähkön luo ja muutettiin kytkentä siten että plus ja miinus eri päistä akkupatteria. Laturi aloittaa työnsä ja kas kummaa, samaan akkupatteriin tulikin 50Ah:ta lisää kapasitettia.

Välikaapelit olivat noin 20cm mittaiset ja liitokset ok.

""To get the batteries perfectly balanced requires a different scheme involving a little more work and expense (more cables and connections required)"

Tarvitaan yksi piste, johon tuodaan jokaiselta akulta yhtä pitkät piuhat. Oliko tämä sinulle uutinen?

Hei oikeasti jatka toki haluamallasi kytkennällä, itse rahastan kaltaisiasi ääliöitä mielellään akkujen uusinnasta.

win-win tilanne siis

rahastuksen laudatur kirjoitti:

Yksi tapaus viime kesältä kaverin 36ft purkkarista:
3kpl 130Ah:n identtisiä akkuja kytketty ääliökytkennällä (kaikki tulot ja lähdöt samasta päästä). Purettu akkumonitorin mukaan 80Ah usean vuorokauden latauksen täyteen latauksen jälkeen, max. 10Ah:n virralla (jääkaappi, valaistus, puhelinten latausta yms.).

Navat irti ja volttimittari kiinni akkuihin. Voltit luokkaa 11.8, 12.1, 12.3V

Ajeltiin verkkosähkön luo ja muutettiin kytkentä siten että plus ja miinus eri päistä akkupatteria. Laturi aloittaa työnsä ja kas kummaa, samaan akkupatteriin tulikin 50Ah:ta lisää kapasitettia.

Välikaapelit olivat noin 20cm mittaiset ja liitokset ok.

""To get the batteries perfectly balanced requires a different scheme involving a little more work and expense (more cables and connections required)"

Tarvitaan yksi piste, johon tuodaan jokaiselta akulta yhtä pitkät piuhat. Oliko tämä sinulle uutinen?

Hei oikeasti jatka toki haluamallasi kytkennällä, itse rahastan kaltaisiasi ääliöitä mielellään akkujen uusinnasta.

win-win tilanne siis

Lue lisää

Noin kolmenkymmenen vuoden kokemus yhdistelmistä starttiakku 2-3 hupiakkua. Ei mitään tuollaisia ongelmia. Taisit keksiä hädissäsi jutun omasta päästäsi. Enkä tarvitse sinua uusimaan veneeni akkuja, osaan sen itsekin, kuten myös kytkennät.

Miksi jätit pois tuon lopun kaivosta (netistä) ammentaamasi viisauteen: "is only really necessary if you have very expensive batteries or a more than 6 or so batteries in your bank."?

rahastuksen laudatur kirjoitti:

Yksi tapaus viime kesältä kaverin 36ft purkkarista:
3kpl 130Ah:n identtisiä akkuja kytketty ääliökytkennällä (kaikki tulot ja lähdöt samasta päästä). Purettu akkumonitorin mukaan 80Ah usean vuorokauden latauksen täyteen latauksen jälkeen, max. 10Ah:n virralla (jääkaappi, valaistus, puhelinten latausta yms.).

Navat irti ja volttimittari kiinni akkuihin. Voltit luokkaa 11.8, 12.1, 12.3V

Ajeltiin verkkosähkön luo ja muutettiin kytkentä siten että plus ja miinus eri päistä akkupatteria. Laturi aloittaa työnsä ja kas kummaa, samaan akkupatteriin tulikin 50Ah:ta lisää kapasitettia.

Välikaapelit olivat noin 20cm mittaiset ja liitokset ok.

""To get the batteries perfectly balanced requires a different scheme involving a little more work and expense (more cables and connections required)"

Tarvitaan yksi piste, johon tuodaan jokaiselta akulta yhtä pitkät piuhat. Oliko tämä sinulle uutinen?

Hei oikeasti jatka toki haluamallasi kytkennällä, itse rahastan kaltaisiasi ääliöitä mielellään akkujen uusinnasta.

win-win tilanne siis

Lue lisää

Ei oikein täsmää kertomuksesi. 11,8 V lepojännite tarkoittaa käytännössä tyhjää akkua, 12,1 V on ~30% ja 12,3 V on ~60%. Täysistä akuista on siis otettu 100% 70% 40% eli 3x130Ah akuista n. 270 Ah. Aika kaukana mainitusta 80 Ah:sta!

Buahhahahaa kirjoitti:

Noin kolmenkymmenen vuoden kokemus yhdistelmistä starttiakku 2-3 hupiakkua. Ei mitään tuollaisia ongelmia. Taisit keksiä hädissäsi jutun omasta päästäsi. Enkä tarvitse sinua uusimaan veneeni akkuja, osaan sen itsekin, kuten myös kytkennät.

Miksi jätit pois tuon lopun kaivosta (netistä) ammentaamasi viisauteen: "is only really necessary if you have very expensive batteries or a more than 6 or so batteries in your bank."?

Lue lisää

Olet siis 30 vuodessa uusinut akkujasi pari kolme kertaa turhaa...ei ole minulta pois.

Me muut osaamme siirtää kahden akkukaapelin paikkaa.

Joakim_ kirjoitti:

Ei oikein täsmää kertomuksesi. 11,8 V lepojännite tarkoittaa käytännössä tyhjää akkua, 12,1 V on ~30% ja 12,3 V on ~60%. Täysistä akuista on siis otettu 100% 70% 40% eli 3x130Ah akuista n. 270 Ah. Aika kaukana mainitusta 80 Ah:sta!

Lue lisää

"Ei oikein täsmää kertomuksesi. 11,8 V lepojännite tarkoittaa käytännössä tyhjää akkua, 12,1 V on ~30% ja 12,3 V on ~60%. Täysistä akuista on siis otettu 100% 70% 40% eli 3x130Ah akuista n. 270 Ah. Aika kaukana mainitusta 80 Ah:sta!"

Jep, eli n.3 vuotta vanhat akut täysin paskana (ainakin se lähin akku). Jokainen voi siten miettiä miksi näin on vaikka tämän palstan fyysikkojen mukaan näin ei pitäisi olla.

Mutta siitä vaan mittailemaan oman veneen akkuja, jos ette usko kun sanon. Etkös sää Joakin ole purjehdusmiehiä. Mites sun akut on kytketty. Käy mittaamassa ja raportoi tänne

rahastuksen laudatur kirjoitti:

Yksi tapaus viime kesältä kaverin 36ft purkkarista:
3kpl 130Ah:n identtisiä akkuja kytketty ääliökytkennällä (kaikki tulot ja lähdöt samasta päästä). Purettu akkumonitorin mukaan 80Ah usean vuorokauden latauksen täyteen latauksen jälkeen, max. 10Ah:n virralla (jääkaappi, valaistus, puhelinten latausta yms.).

Navat irti ja volttimittari kiinni akkuihin. Voltit luokkaa 11.8, 12.1, 12.3V

Ajeltiin verkkosähkön luo ja muutettiin kytkentä siten että plus ja miinus eri päistä akkupatteria. Laturi aloittaa työnsä ja kas kummaa, samaan akkupatteriin tulikin 50Ah:ta lisää kapasitettia.

Välikaapelit olivat noin 20cm mittaiset ja liitokset ok.

""To get the batteries perfectly balanced requires a different scheme involving a little more work and expense (more cables and connections required)"

Tarvitaan yksi piste, johon tuodaan jokaiselta akulta yhtä pitkät piuhat. Oliko tämä sinulle uutinen?

Hei oikeasti jatka toki haluamallasi kytkennällä, itse rahastan kaltaisiasi ääliöitä mielellään akkujen uusinnasta.

win-win tilanne siis

Lue lisää

Häh?

Selitäs vielä kerran, kun en sähkö-DI:n koulutuksellani ihan ymmärtänyt.

Sähkö siis jotenkin kulkee eri kohdista rinnankytkettyjä akkuja eri tavalla?

;-)

rahastuksen laudatur kirjoitti:

Yksi tapaus viime kesältä kaverin 36ft purkkarista:
3kpl 130Ah:n identtisiä akkuja kytketty ääliökytkennällä (kaikki tulot ja lähdöt samasta päästä). Purettu akkumonitorin mukaan 80Ah usean vuorokauden latauksen täyteen latauksen jälkeen, max. 10Ah:n virralla (jääkaappi, valaistus, puhelinten latausta yms.).

Navat irti ja volttimittari kiinni akkuihin. Voltit luokkaa 11.8, 12.1, 12.3V

Ajeltiin verkkosähkön luo ja muutettiin kytkentä siten että plus ja miinus eri päistä akkupatteria. Laturi aloittaa työnsä ja kas kummaa, samaan akkupatteriin tulikin 50Ah:ta lisää kapasitettia.

Välikaapelit olivat noin 20cm mittaiset ja liitokset ok.

""To get the batteries perfectly balanced requires a different scheme involving a little more work and expense (more cables and connections required)"

Tarvitaan yksi piste, johon tuodaan jokaiselta akulta yhtä pitkät piuhat. Oliko tämä sinulle uutinen?

Hei oikeasti jatka toki haluamallasi kytkennällä, itse rahastan kaltaisiasi ääliöitä mielellään akkujen uusinnasta.

win-win tilanne siis

Lue lisää

Kyllä se virta kulkee oikein mitoitetussa ja kunnollisin liittimin varustetussa akkukaapelissa ihan samalla tavalla kuin akun sisällä.

Rinnankytketyissä akuissa oleellista on:
- kaikki akut samassa lämpötilassa
- kaikki akut samanlaisia ja samanikäisiä
- kaikki akut otettu käyttöön samaan aikaan
- kaikkien akkujen lataus samoilla latureilla samanaikaisesti

Kun nämä ehdot täyttyvät, kaikki akut kuluvat samaan tahtiin.

Akkujen välisten kaapeleiden pituudella tai virta/latauskaapeleiden paikoilla ei ole MITÄÄN merkitystä. Muun väittäminen on huuhaata, johon ei pidä kiinnittää huomiota.

Tokikaan kaapeleiden sijoittelusta ei ole haittaakaan, jos siitä tykkää harrastemielessä (vrt. hifistien kaiutinkaapelit).

arqwerqwer kirjoitti:

"Ei oikein täsmää kertomuksesi. 11,8 V lepojännite tarkoittaa käytännössä tyhjää akkua, 12,1 V on ~30% ja 12,3 V on ~60%. Täysistä akuista on siis otettu 100% 70% 40% eli 3x130Ah akuista n. 270 Ah. Aika kaukana mainitusta 80 Ah:sta!"

Jep, eli n.3 vuotta vanhat akut täysin paskana (ainakin se lähin akku). Jokainen voi siten miettiä miksi näin on vaikka tämän palstan fyysikkojen mukaan näin ei pitäisi olla.

Mutta siitä vaan mittailemaan oman veneen akkuja, jos ette usko kun sanon. Etkös sää Joakin ole purjehdusmiehiä. Mites sun akut on kytketty. Käy mittaamassa ja raportoi tänne

Lue lisää

Lyijyakut saa kolmessa vuodessa paskaksi lukemattomilla eri tavoilla, joista yleisin on liian "syvälle" purkaminen. Yli 50 % ei saisi koskaan akusta ottaa.

Rinnankytkettyjen akkujen välikaapeleilla akkuja ei kuitenkaan rikki saa, ei edes teoriassa.

lgkjf kirjoitti:

Olet siis 30 vuodessa uusinut akkujasi pari kolme kertaa turhaa...ei ole minulta pois.

Me muut osaamme siirtää kahden akkukaapelin paikkaa.

Jos kirjoitan, että minulla on 30 vuoden kokemus yhdistelmistä starttiakku 2-3 hupiakkua, ei se tarkoita sitä, että olisin uusinut akkujani pari-kolme kertaa, saati sitten turhaan. Siirryit näköjään olkiukkojen kyhäilyyn, kun et muuta osannut. Et myöskään vastannut kysymykseen pois jättämästäsi osasta jutussa, johon viittasit mielipiteesi tukena. Voisin liittää tähän lukuisia viitteitä, joissa neuvotaan akkujen rinnakkain kytkeminen siten, että virran syöttö ja lataus tulevat saman akun navoille, mutta se on turhaa, sillä mehän (muut) tiedämme muutenkin, että sillä ei ole käytännön merkitystä yllä ja allakin mainituin reunaehdoin, jotka muutenkin pitää täyttää vastuulisessa veneilyssä.

Tutustu tähän dokumenttiin:
http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/1_magazine.pdf
Kaksipiirijärjestemästä juttua alkaen sivulta 18.

Linkitetyssä dokumentissa on varmaankin kaikki vastaukset, mutta lyhyesti:

Starttiakku on aina täynnä. Sen lataamiseen ei tarvita montaa lähdettä, ainoastaan moottorin laturi riittää. Kaikki muut lataussysteemit voi pyhittää hupiakuille, joita joutuu yleensä lataamaan jatkuvasti kulutuksen takia.

Siis kaikki muut lataussysteemit kytketään suoraan hupiakustoon, mutta moottorin laturi kytketään molempiin akkuihin jollain erottavalla tavalla.

Järjestelmä on aika liki sama, mitä on omassa veneessäni.

Ensinnäkin, jos ostat kaksi samanlaista hupiakkua yhtäaikaa, voit kytkeä ne ihan hyvin rinnan ja ne vanhenevat yhdessä, jolloin voit ladata niitä yhdellä laturilla.

Joskin omassa olen tehnyt tuohon hupiakkupiiriin 1-2-both kytkennän, syystä että, voin tarvittaessa erottaa syystä tai toisesta toisen akun erilleen, joko häiriötilanteessa, tai halutessa hieman arvioida akkujen kulutusta.

Latausjako kannattaa tehdä mahdollisimman automaattiseksi, niin, että ei tarvitse miettiä mitään asiassa. Latauksen jakamiseen on kaksi vaihtoehtoa, latausrele, joka vetää starttiakkupiirin ja hupiakut rinnan, kun kone käy tai erilinen latausjakaja.

Latausrele on hieman edullisempi vaihtoehto, esim Pro regin laite maksaa noin 120€

http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/latausrele-detail

Tai sitten itselläni käytössä oleva Cristecin jakaja.

http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/akkujakaja-veneeseen-detail

Cristecissä on kaksi sisäänmenoa joista toiseen voi kytkeä moottorin generaattorin ja toiseen vaikka sen perus Ctekin.

Ctekin laturi on muuten hyvä, mutta mielestäni venekäyttöön hieman tyhmä. Ctekin laturit osaa ladata hyvin yksittäisiä akkuja, jos akkupiirejä on useampi tarvitaan useampia Ctekkejä. Veneissä ja usemman akkupiirin ratkaisuissa kannattaisi käyttää aina latureita, joissa on useampi lähtö. Esim Cristecin latureissa on yksi latauslähtö starttiakulle, jossa on hieman matalampi latausteho, ja kaksi lähtöä hupiakkupiireile. Tämä osaa jakaa latauksen fiksusti jokaiselle akkupiirille tarpeen mukaan.

http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/akkulaturi-veneeseen-25a-detail

Syy miksi akkulaturia suositellaan aina "yli" on se, mitä tapahtuu siellä rannassa. Menet satamaan puolityhjillä akuilla ja kytket maasähkön kiinni. Silloinhan on taivas auki. Jääkaappi lähtee surraamaan (5A) lyötä pari lamppua päälle (1-2A) ja läppärin sekä kännykät laturiin (8A) Tällöin akkujen lataukseen jää enää 25 A laturilla 10A. 15A laturi huutaa tässä vaiheessa jo armoa. Kytketäämpä vielä lämmitin päälle, saadaan joku ampperi lisää kulutusta. Ei ole akut vielä pikkulaturilla täydet aamulla.

Kyse ei ole pelkästä laturikauppiaiden salaliitosta, vaan ihan matematiikasta.

Joakim_ kirjoitti:

Linkitetyssä dokumentissa on varmaankin kaikki vastaukset, mutta lyhyesti:

Starttiakku on aina täynnä. Sen lataamiseen ei tarvita montaa lähdettä, ainoastaan moottorin laturi riittää. Kaikki muut lataussysteemit voi pyhittää hupiakuille, joita joutuu yleensä lataamaan jatkuvasti kulutuksen takia.

Siis kaikki muut lataussysteemit kytketään suoraan hupiakustoon, mutta moottorin laturi kytketään molempiin akkuihin jollain erottavalla tavalla.

Lue lisää

Laitoin kytkennät uusiksi, kun olin varustelemassa venettäni valtamerilenkille. Alunperin veneessä oli perinteinen diodilla jaettu lataus starttiakulle ja hupiakuille.

Poistin diodin käytöstä (jäi resrviin paikoilleen) ja laitoin katkaisimen (1, 2, 1 2, 0) Kytkennässä 0-asennossa sähkö kulkee kaikille akuille. Tämä poistaa mahdollisuuden, että latauksella ei olisi kuormaa lainkaan. Vaihdoin myös laturin voimakkaampaan (latausjännitettä myös nostettiin hiukan) ja jätin vanhan laturin varalaitteeksi. Kaikki vanhat johdotukset jätin myös paikoilleen ja merkitsin muistiin vanhat kytkennät. Kytkimen asennoista laitoin myös muistilapun kytkimen viereen.

Lataus moottorin laturilta menee aina hupiakuille (3*100 Ah). Kytkimellä voin määritellä latauksen menemään hupiakkujen lisäksi joko starttiakulle (65 Ah), ankkurivinssin akulle (100 Ah) TAI kaikille akuille.

Aurinkopaneelit (40 80 W targakaaren päällä) lataavat hupiakkuja. Käynnistyskaapelit ovat kaiken varalta, jos sattuisi starttiakkujen lataus joskus unohtumaan. Koskaan ei ole kuitenkaan startti nikotellut, vaikka sitä ladataan tosi harvoin (=muutaman kerran kesässä /kuukaudessa). Maasähköä en ole käyttänyt tai tarvinnut kahteen vuoteen sähkön tarpeeseen vaan lämpimään käyttöveteen pidemmän laiturissa oleskelun aikana. Kaikki akkuni ovat yleensä aina lähes täynnä.

vanhami kirjoitti:

Järjestelmä on aika liki sama, mitä on omassa veneessäni.

Ensinnäkin, jos ostat kaksi samanlaista hupiakkua yhtäaikaa, voit kytkeä ne ihan hyvin rinnan ja ne vanhenevat yhdessä, jolloin voit ladata niitä yhdellä laturilla.

Joskin omassa olen tehnyt tuohon hupiakkupiiriin 1-2-both kytkennän, syystä että, voin tarvittaessa erottaa syystä tai toisesta toisen akun erilleen, joko häiriötilanteessa, tai halutessa hieman arvioida akkujen kulutusta.

Latausjako kannattaa tehdä mahdollisimman automaattiseksi, niin, että ei tarvitse miettiä mitään asiassa. Latauksen jakamiseen on kaksi vaihtoehtoa, latausrele, joka vetää starttiakkupiirin ja hupiakut rinnan, kun kone käy tai erilinen latausjakaja.

Latausrele on hieman edullisempi vaihtoehto, esim Pro regin laite maksaa noin 120€

http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/latausrele-detail

Tai sitten itselläni käytössä oleva Cristecin jakaja.

http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/akkujakaja-veneeseen-detail

Cristecissä on kaksi sisäänmenoa joista toiseen voi kytkeä moottorin generaattorin ja toiseen vaikka sen perus Ctekin.

Ctekin laturi on muuten hyvä, mutta mielestäni venekäyttöön hieman tyhmä. Ctekin laturit osaa ladata hyvin yksittäisiä akkuja, jos akkupiirejä on useampi tarvitaan useampia Ctekkejä. Veneissä ja usemman akkupiirin ratkaisuissa kannattaisi käyttää aina latureita, joissa on useampi lähtö. Esim Cristecin latureissa on yksi latauslähtö starttiakulle, jossa on hieman matalampi latausteho, ja kaksi lähtöä hupiakkupiireile. Tämä osaa jakaa latauksen fiksusti jokaiselle akkupiirille tarpeen mukaan.

http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/akkulaturi-veneeseen-25a-detail

Syy miksi akkulaturia suositellaan aina "yli" on se, mitä tapahtuu siellä rannassa. Menet satamaan puolityhjillä akuilla ja kytket maasähkön kiinni. Silloinhan on taivas auki. Jääkaappi lähtee surraamaan (5A) lyötä pari lamppua päälle (1-2A) ja läppärin sekä kännykät laturiin (8A) Tällöin akkujen lataukseen jää enää 25 A laturilla 10A. 15A laturi huutaa tässä vaiheessa jo armoa. Kytketäämpä vielä lämmitin päälle, saadaan joku ampperi lisää kulutusta. Ei ole akut vielä pikkulaturilla täydet aamulla.

Kyse ei ole pelkästä laturikauppiaiden salaliitosta, vaan ihan matematiikasta.

Lue lisää

Latausrele maksaa 15 euroa...ei kannata maksaa "venelisää"

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/12-V/Sahkotarvikkeet/Erotusrele-25230/

hulu osya kirjoitti:

Latausrele maksaa 15 euroa...ei kannata maksaa "venelisää"

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/12-V/Sahkotarvikkeet/Erotusrele-25230/

Lue lisää

Kuinka paljon noista venekäyttöön suunnitelluista latausreleistä on kokemuksia? Itse käytän yksinkertaisia viritelmiä veneessä. Niissäkin on syytä olla varaosia mukana kaiken varalta.

hulu osya kirjoitti:

Latausrele maksaa 15 euroa...ei kannata maksaa "venelisää"

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/12-V/Sahkotarvikkeet/Erotusrele-25230/

Lue lisää

Jos on tarvetta latailla montaa samantyyppistä akkua/akkupatteria, niin tuommoinen C100:nen on näppärä. Se kytkee akut toisiinsa kun jomman kumman akun jännite nousee yli 13 voltin. Eli ikäänkuin kaksisuuntainen Bilteman rele.

http://www.yandina.com/acrobats/C100Data.pdf

hulu osya kirjoitti:

Latausrele maksaa 15 euroa...ei kannata maksaa "venelisää"

http://www.biltema.fi/fi/Veneily/12-V/Sahkotarvikkeet/Erotusrele-25230/

Lue lisää

Vaikuttaa muuten tosi asialliselta tuotteelta, hinta on kyllä saatu kohilleen.

En silti jaksaisi nähdä vaivaa ruuvatakseni tuon paikoilleen yhtään mihinkään. Biltemassa on monia hyviä juttuja, mutta monet taas ei. Omaan veneeseeni ruuvasin esim Bilikan mittarit, ne toimii vieläkin ihan asiallisesti.

http://www.mikavanhala.fi/venesivut/veneet/wilma08/images/wilma_0837.jpg

Kaikki kytkimet, abikot, sulakepesät ym. mitä olen erehtynyt sieltä ostamaan, on ollut mielestäni täyttä kuraa.

venesähvömiäs kirjoitti:

Jos on tarvetta latailla montaa samantyyppistä akkua/akkupatteria, niin tuommoinen C100:nen on näppärä. Se kytkee akut toisiinsa kun jomman kumman akun jännite nousee yli 13 voltin. Eli ikäänkuin kaksisuuntainen Bilteman rele.

http://www.yandina.com/acrobats/C100Data.pdf

Lue lisää

Kappas tuommoista dual-relettä saa näköjän Martimista 85€:lla...jos sen nyt täytyy olla kaksisuuntainen.

http://www.bepmarine.com/home-mainmenu-8/product-270/dual-sense-voltage-sensitive-relay-125amp-vsr-

14+20 kirjoitti:

Kuinka paljon noista venekäyttöön suunnitelluista latausreleistä on kokemuksia? Itse käytän yksinkertaisia viritelmiä veneessä. Niissäkin on syytä olla varaosia mukana kaiken varalta.

Lue lisää

Meillä on latausrele, joka käy aika kuumana varsinkin koneella ladattaessa. Toistaiseksi on toiminut hyvin, ja onhan sen ehdottoman hyvänä puolena jännitehäviön puuttuminen. Käsittääkseni tämä rele on ollut veneessä jo lähes 10 vuotta.

Mastervolt väittää, että heidän puolijohteilla toteutetussa akkuerottimessa olisi myös jännitehäviö 0 V tai ainakin hyvin lähellä sitä. En tiedä, pitääkö paikkaansa, kun en ole kokeillut. Todella kallis laite on.

Pitkällä matkalla meillä on kyllä mukana myös perinteinen jakodiodi, jos rele sattuisi hajoamaan, mekaaninen laite kun on.