"Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakakuteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä." 1 Piet 1:22
"Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukakaisuutenne aika..." 1 Piet 1:17
"Vaan sen pyhän mukaan, joka teidät on kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne puhiksi, sillä kirjoitettu on: Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä."
1 Piet 1:15-16
"Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi... ja..."
Matt 7: 21-27
"Kaikki niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus." Jeesus, Ilm 3:19
"Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukakaisuutenne aika..." 1 Piet 1:17
"Vaan sen pyhän mukaan, joka teidät on kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne puhiksi, sillä kirjoitettu on: Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä."
1 Piet 1:15-16
"Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi... ja..."
Matt 7: 21-27
"Kaikki niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus." Jeesus, Ilm 3:19
Vastaukset 12
Vanhimmat
JHWH Israelin Jumala ja Aabrahamin Jumala kuuntelee vielä, se mikä rakentaa ei turhia jorise eika kirjoita, koska se on turhaa, ihminen ketä on saanut osakseen jo rakennusmestarin (Krituksen) voitelun, ymmärtää tämän.
Rakennat taloa, palkkaat ihmisiä sitä toteuttamaan, isäntänä tuskin hyvällä katsot jos palkatut muurarit jonnin joutavia keskustelee eikä keskity siihen olennaiseen, eli talon rakentamiseen, ne ketkä taloa rakensi kaikessa hiljaisuudessa, isäntä palkitsee, turhia puhuville palkka on toinen. avot.
Ja talonrakennuksessa pohjatyöt ovat kaikkein tärkeimmät. Ne pitää tehdä vahvoiksi ja varsinkin siellä missä maaperä on hatarampaa. Olen katsellut paaluttamista naisen silmin ja voi, voi. Eipä voi verrata nykyiseen ihmistaimen rakentamiseen!
Kyllä rakennusmestareita nyt huippukoulutetaan, mutta äideiltä vietiin mestaruus omien lastensa rakkaudelliseen "rakentamiseen"!!! Mikä olisi ollut välttämätöntä "pohjatyössä"!
Niinkin. Mutta ei kaikki äidit, nykyäänkään jätä lapsiaan toisten hoitoon. On kasvatettu lapset, hoidettu perhe, kannettu velvollisuudet.
He lienee juuri heitä, jotka ottavat totuudelliset ohjeet Raamatusta. Pieni määrä. Tiedän 4 lapsen äidin, hän hoiti itse lapsensa uskosta voimaa ammentaen ja sinnitteli aina kotinsa töissä rahapalkatta ja ilman eläkekertymää. Oli koko ajan kuulolla lapsiensa elämässä ja luottamus säilyy.
Näin ei tule yllätyksiä aikuisenakaan, kuten meille, jotka vain pintakiiltoa sipaisten lapsemme kasvatimme ja ansiotyö nieli kaiken voiman. Yllätykset sitten tulevat jo murrosiässä rajuin ottein. Pahinta kuitenkin on katsoa lapsen pahoinvointia.
Tämä on ollut kansamme mielestä kuitenkin helpoin tie ihmisen kasvatuksessa terapeutteineen, lääkäreineen, masennuslääkkeineen. Lievimpiä kansan ongelmia mainitakseni. Ja tässähän ei kustannuksia lasketa kuten ei päiväkotimenoissakaan.
Aikuistuvalle tulee myös usein leikkimishalu työhalun sijaan. Eli otetaan takaisin vieraissa menetetty varhaislapsuus . Luulisi olevan kansalle kallista kustannettavaa! Ennen lapset oppivat työnteon jo ennen kouluikää katsellessaan sitä kodissaan ja näin sisäistäen sen.
Eli juuri oikeat sanat aloittajalla elämän vaelluksessamme. Ja rakkaus kodissaan rakentaa pienen ihmisalun, kunnes häntä voi 7 v ikäisenä varovaisesti viedä "ammattiopettajalle" ja sosiaalisoitumaan! Näin kautta aikain, kun Raamattua pidettiin totuudellisen tiedon antajana.
Itse olen saanut mielestäni hyvän ja arvokkaan kasvatuksen, pienestä pitäen opetettu niin puutöitä, puutarhatöitä, opetettu kunnioittamaan muita ja se että autetaan muita pyyteettömästi.
Koskaan, huom. koskaan ei edes herran sanaa luettu meillä ruokapöydässä eikä mitään muutakaan ns. tuputtamista ole ollut, ainoastaan vielä elossa oleva isoäiti aina mainitsi minulle pikkupoikanan että taivaan isä tarkkaa kuinka hyvin minä kukkamaata hoidan jne ja kuinka hyvin puutyöt teen. heh :D
Vasta kaikkien elämän kaikkinaisten kommelluksien jälkeen olen tähän päivään saakka että kaikki on ollut suuremman johdatusta, koska nuoruusvuosien kaikki ns. tuhlatut vuodet olivat vain oppia tulevaan, lukuisat hirveät jutut kaikkineen mitä tuli tehtyä, mitä kadun syvästi, kas kunnes mitta ilmeisesesti tuli täyteen ylhäältä noin 10v sitten, silloin elin hurjaa elämä ja viis veisasin mistään, kuitenkin sain kokea sen mitä koin, suunta muuttui, ja suuntaa mennään nykyään vieläkin.
Olen jutellut näistä asioista useammallekin ja kukaan, kukaan ei oikein tahdo uskoa puheitani menneisyydestäni ja kaikista niistä lukemattomista ihmetilanteista, vasta kun aloin tajuamaan herätykseni jälkeen niin kaikki ne jutut oli Ylimmän varjelusta ja opastusta tähän PÄIVÄÄÄN.
Siitä olen varma että vielä jokaisen sydäntä koetetaan ennen ennenkuin se tosi paikka tulee..koska kuolema ei sinänsä peloita vaan se että joutuisi iäksi iättömyyteen.
Niin, tyhjyyden olen jo kokenut elävästi, lilluin kuin henkenä täysin pimeässä, ei mitään missään mailla eikä halmeilla, arvata saattaa oliko kokemus mukavan.
Kuitenkin pääsin pois sieltä pimeydestä jonkin harmaan pilven tempauksella..eihän näitä voi sanoin oikein kuvailla..miten esim edes kuvailla täydellistä pimeyttä missä ole, ei siis mitään missään.
Vuosi pari ennen tuota kokemusta koin toisenlaisen jutun, olin ruokalevolla sohvalla, ja siinä puoliunessa tunsin sen saman jutun kuin pikkupoikanan että vatsa olisi ollut kuin jokin iso astia missä jokin helmi/ kuula pyöri, kun tämä helmi pysähtyi siihen navan kohtaan niin ampaisin jonnekin ylös..muistikuvat on hämärät mutta sen muistan että seison jonkin hallituksen edessä jotka varustivat minut "jollain" asiolla ja sitten minut "ammuttiin" takaisin sohvalle juuri navan kautta, heräsin siihen ja olo oli kuin autuualla :)
Herran tiet on edelleen tutkimattomat.
Tutkimattomat ovat kyllä. Vähän samanlainen kasvatus itselläni. Isoäidin luona tämä pyysi virsiä veisaamaan ja tarkoin minun piti kuunnella aamu- ja iltahartaudet, kun siellä koululaisena olin.
Toki vanhempanikin ns. kirkonmenot radiosta kuuntelivat, ja siksi pyhästä on jäänyt todella pyhän tuntu. Pyhäkoulu kesäisin tärkeää ja mukava paikka tavata ikätovereita. Kodeissa; pidettiin norm luterilaisseuroja ja lapsetkin pääsivät mukaan, mutta ei siinä arjessa mitenkään usko tai uskonnollisuus muuten ilmennyt.Ei tosiaan ruokapöydässäkään.
Rehellisyys ja työnteko periytyivät työteliäiltä vanhemmiltamme koko sisarusparvellemme ja se on kantanut elämän karikoissa.
Lienee useimmilla niin, että vasta elämän tosipaikat saavat kädet ristiin, näin itsellänikin. Työelämä nielaisee kyllä täydellisesti ja hämärtyi sitten se, mikä missäkin ajassa olisi ollut perheelle tärkeintä. Juuri tuossa tilanteessa pitäisi jokaisen kysyä neuvoa suoraan Suurelta Neuvonantajalta, eikä kuunnella maallisia neuvojia. Epävarmuus on ilmeistä jokaisessa pikkulapsiperheessä, vaikka kuinka ulospäin muuta näyttäisi.
Sitten on aikaa, jota voi sanoa vain uskossa kasvamiseksi.
Suunta ja esimerkki on oikea jälkipolvellekin, kun osoittaa kuka on todellinen Herra. Ihmeitä ja johdatusta olen paljon saanut kokea. Siitä ei kyllin edes ymmärrä Herraa kiittää.
Uskon rukouksen voiman olleen perheessämmekin iso- ja esivanhempien ketjussa tärkeintä jälkipolvilleen. Jokainen rukoileva naapuri ja rukoileva työtoveri on aina myös arvokas ympäristössään.
Hauska tapaus vuosikymmenten takaa, kun mieheni oli onneton autoon tulleen vian vuoksi. Kauan etsi auton pysähtymisen syytä työpaikan pihassa. Pastori ajoi ohi ja tiedusteli ongelmaa ja autohan lähti käyntiin heti kuin käskystä.
Totesimme vain, että pappi tarvittiin tuohonkin.
Matt 12:50
Kylväjä
1 Samana päivänä Jeesus lähti ulos, meni järven rantaan ja asettui istumaan. [Mark. 4:1-9; Luuk. 8:4-8 : Luuk. 13:1,2: Mark. 3:7-9; Luuk. 5:1-3]
2 Hänen ympärilleen kokoontui silloin niin suuri joukko ihmisiä, että hänen oli siirryttävä veneeseen. Hän istui veneessä ja väkijoukko seisoi rannalla,
3 ja hän puhui heille pitkään vertauksin. Hän sanoi: "Mies lähti kylvämään.
4 Ja kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät.
5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti,
6 mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta.
7 Osa taas putosi ohdakkeisiin, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan.
8 Mutta osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää.
9 Jolla on korvat, se kuulkoon!"
Osaamme Suomessa erittäin hyvin lukea ja kirjoittaa!
Koko ajan lähde virtaa, lähde virtaa erämaahankin (kaunista laulua juuri RadioDei:ssä, toiveita)
Myös TV 7:n ohjelmat ovat ravitsevia. Myös lähde virtaa. Ja ihanaa musiikkiakin.
Ja Radio deissä Norvanto selitää Raamattua parhaillaan. Job on käsittelyssä.
"Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakakuteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä." 1 Piet 1:22
Kyllähän minä, mutta kun nuo muut..