Tähän kysymykseen joka oli Suomen Kuvalehdessä elokuussa 2010 on helppo vastata, kyllä. Jos pieni 4-5 prosenttinen vähemmistö päättää esim. Suomen kielipolitiikasta ja tämän pienen puolueen puolustusministeri itse päättää mitä suomalaisia varuskuntia lakkautetaan niin kieltämättä tulee mieleen, että näin pienellä vähemmistöllä on aivan liian paljon valtaa.
Ja niissä tapauksissa joissa se valta on rajoitettua käytetään verovapaita säätiöitä vallan jatkeena. Kuinka moni suomalainen poliitikko on joko tietoisesti tai tietämättään tehnyt tälle pikkupuolueelle RKP:lle mieluisia päätöksiä?
- Juuri Suomen koulutuspolitiikasta löytyykin se suurin syy miksi tämä valta on vierinyt tälle pikkuvähemmistölle. Jos vuosi toisensa jälkeen koulutetaan ylisuurilla kiintiöillä tiettyjen alojen opiskelijoita niin kyllähän se näkyy sitten päätöksenteossa koska juuri määrätynlaisella koulutuksella hakeudutaan poliittiseen päätöksentekoon. Juristi-, ekonomisti-, ja mediakoulutus on erittäin ylimitoitettua ruotsinkielisellä taholla kun taas tekeviä käsiä puuttuu esim. hoivatyön piirissä. Koulutuksen vääristyminen johtaa siis siihen, että useimmiten kaksikieliset puolueen jäsenkirjan omaavat media-ammattilaiset työllistyvät niin suomenkielisessä kuin ruotsinkielisessäkin mediassa koska vaatimuksena on molempien kotimaisten kielten taito, suomenkielisessäkin mediassa.
Tilanne muuttuisi kerralla jos virkamiesruotsin osaamisesta luovuttaisiin ja virka täytettäisiin pätevimmällä. Nyt usein painavin meriitti on ruotsin osaaminen eikä asiaosaaminen.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa
Ja niissä tapauksissa joissa se valta on rajoitettua käytetään verovapaita säätiöitä vallan jatkeena. Kuinka moni suomalainen poliitikko on joko tietoisesti tai tietämättään tehnyt tälle pikkupuolueelle RKP:lle mieluisia päätöksiä?
- Juuri Suomen koulutuspolitiikasta löytyykin se suurin syy miksi tämä valta on vierinyt tälle pikkuvähemmistölle. Jos vuosi toisensa jälkeen koulutetaan ylisuurilla kiintiöillä tiettyjen alojen opiskelijoita niin kyllähän se näkyy sitten päätöksenteossa koska juuri määrätynlaisella koulutuksella hakeudutaan poliittiseen päätöksentekoon. Juristi-, ekonomisti-, ja mediakoulutus on erittäin ylimitoitettua ruotsinkielisellä taholla kun taas tekeviä käsiä puuttuu esim. hoivatyön piirissä. Koulutuksen vääristyminen johtaa siis siihen, että useimmiten kaksikieliset puolueen jäsenkirjan omaavat media-ammattilaiset työllistyvät niin suomenkielisessä kuin ruotsinkielisessäkin mediassa koska vaatimuksena on molempien kotimaisten kielten taito, suomenkielisessäkin mediassa.
Tilanne muuttuisi kerralla jos virkamiesruotsin osaamisesta luovuttaisiin ja virka täytettäisiin pätevimmällä. Nyt usein painavin meriitti on ruotsin osaaminen eikä asiaosaaminen.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/onko-ruotsinkielisilla-suomessa-liikaa-valtaa
Vastaukset 4
Vanhimmat
pois pakkoruotsi
Voi sinua, voi! Astuit suurille liikavarpaille. Rkp:n entinen puheenjohtaja Pär Stenbäck väitti juuri tuon "liikaa valtaa"-kirjoituksen perusteella Suomen Kuvalehteä natsijulkaisuksi. Hän ei ollut lukenut juttua, nähnyt vain otsikon, mutta natsileima heilahti heti. Saa nähdä mitä kauheata tästä nyt seuraa.
Eiköhän entisen RKP:n puheenjohtajan Wallinin lause kerro kaiken oleellisen:
"Kokoomus on meidän taskussamme".
Onko persuilla ollenkaan valtaa? Tähän on helppo vastata, ei ole valtaa. Netissä itketään Ruotsista ja eduskunnassa ollaan pers.pyyhkeinä.