Profiilissasi: Olen liikunnallinen ja lenkkeilen paljon. Harrastan juoksua, pyöräilyä, hiihtoa....
Mutta jäät jälkeeni vitosen lenkillä kävellen, puuskutat ylämäet ja vyöryt alamäet. Ja minua jo palelee mutta onneksi osaan kerrospukeutumisen. Minkälaista sinun lenkkeilysi sitten on, kun kunto ei kestä muutaman kilometrin kävelyä?
Huippu-urheilija ei tarvitse olla mutta ei myöskään "paljon lenkkeilevä", kun sitä et ole. Miksi et kirjoita profiiliisi, että kävelen satunnaisesti korttelin ympäri?
Mutta jäät jälkeeni vitosen lenkillä kävellen, puuskutat ylämäet ja vyöryt alamäet. Ja minua jo palelee mutta onneksi osaan kerrospukeutumisen. Minkälaista sinun lenkkeilysi sitten on, kun kunto ei kestä muutaman kilometrin kävelyä?
Huippu-urheilija ei tarvitse olla mutta ei myöskään "paljon lenkkeilevä", kun sitä et ole. Miksi et kirjoita profiiliisi, että kävelen satunnaisesti korttelin ympäri?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Minä voin tulla kokeilemaan, jospa jaksaisin juosta perässäsi jopa ylämäet :)
Tätä sattuu.
Liikuntaa harrastava nainen on valitettavan usein se nolot kaksi kertaa viikossa jumpassa käyvä ja/tai koiraa kusettava joka on pyöreäpallero.
Osalla on jatkuvasti tarkoituksena aloittaa "kuntosaleilu" mutta taitaa olla sesongista kiinni.
Sitten olen huomannut sen että liikunnallisuus miehessä ei riitä tai sen oletetaan olevan jotain joukku-urheilua intohimoista harrastamista päivät läpeensä.
Osa naisitsa etsii "sporttista" miestä joka sisältää sitten sen että mies on komea, puoleensa vetävä, sosiaalinen ja harrastaa vielä sopivaa lajiakin.
Pelkkä liikunta tyyliin juoksu, hölkkä, kuntosali, kamppailulajit eivät esimerkiksi riitä vaan näitä käsitellään jonkinlaisina "statusasioina".
Sporttinen tarkoittaa siis jotakin muuta naisten kielessä kuin vain liikunnallinen.
Jos käy kaksi kertaa viikossa jumpassa, niin kyllä tuirha itkeä jos sitä kutsutaan liikuntaharrastukseksi. Selvästikin se on harrastus.
Sporttinen on minusta vähän kokonaisvaltaisempaa kuin pelkkä liikunnallinen, joka tarkoittaa vain sitä että on suht hyvässä kunnossa.
"Sitten olen huomannut sen että liikunnallisuus miehessä ei riitä tai sen oletetaan olevan jotain joukku-urheilua intohimoista harrastamista päivät läpeensä."
Tarkennatko? Kun itse treffailin ja ilmoitin harrastavani kahta eri lajia ja käyväni 3-5x viikossa treeneissä, niin kyllä se selvästikin kiinnosti liikunnallisia naisia. Vaikka tuosta voi kyllä suoraan päätellä, että en siinä mielessä ollut mikään himoliikkuja, koska ei ole mitenkään mahdollista harrastaa kahta lajia intohimoisesti yhtäaikaa.
(en laske oheisharjoitelua eri lajeiksi, esimerkiksi jääkiekkoilija joka lenkkeilee ja käy kuntosalilla ei harrasta kolmea eri lajia)
Itse olen kehdannut määritellä itseni liikunnalliseksi koska kävelen päivittäin tai lähes päivittäin (säästä riippuen). Mutta urheilulliseksi en itseäni sanoisi, koska en ole mikään voimanpesä ja hoitamaton astma aiheuttaa sitä että takuulla alan ylämäessä puuskuttamaan. Tilanne ei ole parantunut yhtään liikuntaa ajoittain lisäämällä, eli huonosta kunnosta siinä mielessä tuskin on kyse, koska liikunta ei auta. Lääkitystäkin on kokeiltu, mutta aina kun kuuri loppuu, alkaa taas yskiminen ja happi on vähissä...
Mutta se että puuskutan ylämäessä ei tarkoita sitä ettenkö pärjäisi ihan hyvin tasamaastossa. Pystyn kävelemään keskinkertaisella vauhdilla periaatteessa niin kauan kuin tarvis, yleensä sellaiset 45 - 90 min yhteensä omilla lenkeilläni. En juokse ja harpo kuin hirvi, mutta en toisaalta raahaudu kuin kuolemaisillaan oleva. (Sivumennen sanoen on itkettävä näky kun ihmiset ottavat sauvoja mukaan kävelylle ja sitten laahaavat niitä perässään tai töpöttelevät varovasti, eivätkä käytä niitä niin kuin pitäisi!)
Olen siis liikunnallinen verrattuna liikkumattomaan, mutta en todellakaan väitä olevani joku urheiluhullu. Siitä pitää huolen se että kun koulussa sai aina kaikissa lajeissa tuntea nöyryyttävällä tavalla olevansa täyspaska, niin ei tulisi mieleenkään kuvitella itsestään yhtään mitään. Pakko on kuitenkin liikkumisensa profiilissa mainita, ettei törmää mieheen joka alkaa haastamaan riitaa jos pyydän häntä kävelylle kanssani.
joo se 3 jumppaa viikossa koiralenkit alle 3km käyvä nainen on silti ylipainoinen kun ei jumpassakaan pysy mukana eli ei ne ihrat tipu pienellä käsien heiluttelulla.
http://treffit.suomi24.fi/profile/206587
Nuoremmilla naisilla se että etsivät "sporttista" miestä tuntuu tarkoittavan sitä, että pitää olla hyvät vatsa- ja selkälihakset. Samoin lihaksikkaat käsivarret mutta ei kuitenkaan kehonrakentajatyyppi.
Minä olen harrastanut koko ikäni suunnistusta ja vielä muutama vuosi sitten kilpailinkin säännöllisesti. Kuntoni (ja kroppani) ei merkittävästi ole siitä lässähtänyt, mutta olen huomannut sen, että minulla omassa profiilissani oli "sporttinen" olleen pettymys monelle naiselle tavattaessa. Nykyään siinä lukeekin "hoikka" väärinkäsitysten välttämiseksi.
Mulle ei tarvii olla lihaskimppu eikä huippu-urheilija. Mulle liikunnallinen ihminen on sellainen, joka pitää ja nauttii liikkumisesta ja kunto on edelleen kohdallaan. Sohvalta ylöspääseminen ja portaita kapuaminen eivät tuottaisi ongelmaa. Lomareissuilla täällä kotimaassa ja ulkomailla jaksaa kävellä pitkiä matkoja vaikka ylämäkeä valittamatta ja väsymättä.
Ärsyttää, kun liikunnalliseksi ihmiseksi itseään tituleeraavat sanovat, että ovat joskus nuorena käyneet kuntosalilla muutaman kerran. Pitäisi aloittaa kyllä TAAS! Ei se kunto pysy, jos mitään ei tee vuosikausiin.
Liikkumisen pitä olla elämäntapa eikä sitku tai mutku menoa
Siis joku lenkkeily ja juokseminen on nyt muutenkin jotain aivan muuta kuin miehekästä puuhaa, sopii vain sellaisille tuulen raiskaamille riisitikuille ketkä aiheuttavat punttisalilla lähinnä naurunpyrskähtelyjä kun ei muuhun pystytä kuin siihen neitimäiseen kipittelyyn oli sitten missä tahansa
Äärimmäinen bodaaminen on homojen hommaa. Naiset eivät tykkää miehistä joilla näyttää olevan nahka ratkeamaisillaan ihon päällä ja jotka pussailevat käsivarsiaan painoja nostaessaan, pahimmillaan seksiä harjoittaessa katselevat itseään peilistä...
Jäntevä mies, eli maltillisesti lihaksia jotka näyttävät tulleen tössä eikä salilla, on komea.
rautaa voi liikkua mutta ei sillä pötkitä vielä minnekään. tosimiehell katsos verenkierotelimistö on kunnossa ja siitä tulee jaksaminen, ukopuolisen egon=raudannosto vain pnkitys on säälittävää, eli just liahsmökyn kasvatus. todellinen mies on se jonka moottori ja kori kestää
Naisten lihaskunto on yleensä olematon. Ei naiset jaksa edes viittä punnerrusta ja salillakin ne nostelee vaan kilon painoja. Cooperin testis juoksen 2800 et ei mul ihan huono kunto ole.
löytyyköhän tähän jotain perustelua? oman käsitykseni mukaan naiset ei keskimäärin ole sen huonommassa kunnossa kuin miehetkään, mutta naisilla painotus on usein enemmän kestävyydessä kuin massan kasvatuksessa/räjähtävässä voimassa.
Naisilla on olennaisesti vähemmän lihaksia kuin miehillä ja myös huonommat tulokset liiikunnassa. Ei kai tähän oikeasti tarvitse mitään tutkimustietoa?
Niin ja mitä sitten? Pitäisikö miesten sitten ottaa miehiä kumppaneiksi vai mitä ihmettä?
Punnerran itse kyllä varmasti 20 kertaa jos ei ole tiukkaa aikarajoitusta. En tietenkään yhdellä kädellä tai sormella kuten miehet tekevät elokuvissa.
Huomaa taas että kateelliset kukkakepin tukikepit poraa kun lihaa ei ole kuin sen lautasella olevan kyljyksen muodossa. Fakta on että kyllä ne naiset tykkää enemmän miehistä jotka ovat salilla saaneet itsensä sellaiseen kuntoon että kesällä kehtaa naama hymyssä kävellä ilman paitaa ulkona. Hyväksi tuunattu keho kertoo myös siitä että ihminen arvostaa itseään ja pystyy pidättäytymään turhanpäiväiseltä syöpöttelyltä mikä monilla on ongelma vaikkei sitä myönnetä. No enhän minäkään ole kiinnostunut mistään rapakuntoisista läskeistä naisista tällä palstalla jotka on ottaneet ne "pari" siideriä liikaa saati niistä ketkä ovat kunnossa vain jalkojen osalta.
Kaupungilla ilman paitaa oleskelu on junttia. Ihan samaa sarjaa kun dallata tennissukat jalassa sandaaleilla.
Biitsin ja koriskentät erikseen. Mutta ei kaupungilla. Eikä todellakaan siellä terassilla.
Pakko dallata sukat jalassa sandaaleilla, koska muuten saan hiertymiä ja rakkoja.
Osta sopivat ja kunnolliset sandaalit niin et saa. Jos et osaa, pyydä kenkäkaupan myyjältä apua.
Voi kuule, minä saan ihan mistä vaan hiertymiä. Sandaalien hihnat, kesäkengät, talvikengät, monot... Ainoa mikä on koskaan auttanut on se että käytän sukkia. Ja olen kokonaan lopettanut mokkasiinien ja purjehduskenkien käytön. Siitä ei yksinkertaisesti tullut yhtään mitään.
Minulle on kyllä yksi lysti onko ihmisillä sukat sandaaleissaan, en ymmärrä että mistähän sekin vouhotus ja muoti on tullut että ei saisi olla. Eivät kaikkien ihmisten sorkat edes ole niin viehättäviä että niitä tekee mieli katsella.
Yksi ainoa sukkiin liittyvä ällötys minulla on, se ja se on se että mies pitää sukkia seksin aikana jalassa vaikka on muuten alasti. Se nyt on jo älytöntä touhua se, enkä ymmärrä mikä siinä on pointtina. Jos kärsii jalkahiestä niin kai se haisee sukkienkin kanssa...?
Aina ei ennätä riisua sukkia jalasta, jos on tosi kiire tai varpaita palelee :-)
Vaan sillä ei ole Sori Vaan mitään tekemistä aloituksen kanssa, onko seksin aikana sukat jalassa vai ei.
Oma vaatimukseni kuitenkin miehen suhteen on se, että tunturiin pitää päästä ylös ja alas vielä mutkitellen. Samoin pitää pystyä kiipeämään Eiffelin torniin portaita ja alas pitää tulla portaita myös. Ja sen kiipeämisen jälkeen jaksaa vielä katsella kävellen nähtävyyksiä ja vähän shoppailla.
Kun nainen puhuu "liikunnallisesta" tai "sporttisesta" miehestä ei se tarkoita mitään yksin metsissä juoksevaa tai hiihtävää kuntoliikunnan harrastajaa vaan aktiiviseen "actioniin" osallistujaa, jossakin kamppailulajissa tai jossakin suhteellisen väkivaltaisessa joukkuelajissa. Sporttinen, voi olla myös jos omistaa sporttiauton tai moottoripyörän. Välimeren alueen miehet lasketaan sportisiksi, jos osaavat uida.
Olen nainen (kun viimeksi tarkistin) ja liikunnallisella miehellä tarkoitan itse miestä joka liikkuu kohtuullisissa määrin niin että hänen keskivartalonsa kohdalla ei ole ikävää pullistumaa. Liikunnallinen mies on vartaloltaan tasaleveä I tai alaspäin kapeneva V.
Sporttiseksi itseään kutsuvat vaikuttaisivat useimmiten harrastavan vain ja ainoastaan kuntosalia. Tällöin heidän vartalonsa on aina V-tyyppiä ja paino on suurempi kuin pituuden kaksi viimeistä numeroa, vaikka ei ole vatsakumpua.
Minä en ole kiinnostunut räjähtävistä ja vaarallisista urheilulajeista. Jos mies on, huolehtisin liikaa siitä satuttaako hän itsensä. Enkä jaksa sitä mankunaa että lähde sinäkin kalliokiipeilemään, hyppäämään alas jyrkänteeltä jne. Turvallisemmat ja tavallisemat lajit ovat enemmän mieleeni, ja siksi haen liikunnallista miestä, en jotain extreme living on the edge -tyyppiä.
Ja taas ihmiset valittaa aivan joutavista asioista. Onko ihmisarco siitä kiinni, että kuinka paljon veri suussa juoksee ulkona tai käy jumpassa yms... Aivan turhaa. Ei ihme jos ei seuraa löydy.
Mun mielestä sporttisuudesta tai liikunnalliuudesta ei pitäisi koskaan puhua samassa yhteydessä kun puhutaan ruumiinrakenteesta. Sille mitä se tarkoittaa tuntuu olevan yhtä paljon mielipiteitä kun on vastaajia. Tuosta ylläolevasta vastauksesta se heti nähdään.
Mulla itselläni on pienehkö elintasokumpi vatsalla. Ei iso, mutta on kuitenkin. Silti, tunturille kiipeäminen ei viime kesänä tehnyt tiukkaakaan. Tornista en tiedä, en ole käynyt. Ja muutenkin uskallan väittää, että aika harvassa on ne naiset jotka saa mut kävelemällä väsytettyä. Mutta se kumpi siinä silti on.
Mulle ainakin urheilullisuus ja sporttisuus merkitsee asennetta ja jossain määrin lahjakkuutta. Selleinen ihminen omaksuu helposti uusia lajeja, pärjää aikakin kesivertaisesti useimmissa ja ennenkaikkea on innokas kokeilemaan ja harrastamaan. Minkään V - muotoisen vartalon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.