Jooga vapautti sisältäni jotain kauheaa

Näitä itämaisiin uskontoihin ja okkultiikkaan pohjaavia harjoitusmuotoja ja muuta kannattaa vain välttää, ne vievät vain harhasuuntaan ja saattavat huonossa lykyssä yhteyteen kapinallisen henkimaailman kanssa. Turva löytyy Jeesuksesta.

Olettaisin, että tuollaista tunteiden ryöpsähtelyä voi tapahtua, kun hiljenee, keskittyy hetkeen ja kuuntelee omaa kehoaan ja siihen lukkiutuneita tunteita ja muistoja. Psyykkiset torjuntamekanismit rakoilevat ja olet aito itsesi paljaana ja haavoittuvana. Nyt lienee aika käydä asioita omaan tahtiin läpi, ehkä olet kumminkin tarpeeksi vahva myöntämään loppuun asti, mitä sinulle on tapahtunut, ja vetämään uusia rajoja. Toivottavasti saat jonkun sopivan kuuntelijan, kysypä vaikka terveyskeskuksesta.

Joogaa vaan! Se on paljon parempi vaihtoehto kuin uskonnot, joista itse olen saanut todella karvaat kokemukset aikoinaan. Uskonnot pitäisi kieltää lailla.

Joogaan itse ja olenpa saanut siitä paljon iloa. Tosin itse en koskaan ole kokenut mitään kielteisiä tunteita ennen enkä jälkeen joogan. Nousee mieleen kuva, kuinka sinulla on käsittelemättömiä asioita takanasi, ja siksi jooga voi sinun kohdallasi nostaa asioita pintaan käsiteltäviksi.
Sinulla pitäisi olla lähelläsi ymmärtävä ihminen, joka kuuntelee, tukee ja lohduttaa vaikkapa vain läsnäolollaan sinua.

Ei se jooga ole mitään sen kummempaa kuin muukan venyttelyjumppa tai rentoutus. Turhaa sitä alat pelätä eikä ainakaan mikään uskonnollinen ryhmä ja aate ole ratkaisu tilaasi vaan todennäköisesti pahentaa. Olet herkkä ihminen ja käsittelet asioita eri tahtiin kuin itse tiedätkään ja paljon on ehkä piilossakin. Kyllä ne itku ym kohtaukset olisi tulleet ilman joogaagin ja ehkä ahdistus purkautunut toisessa muodossa. Minusta sinun olisi syytä käydä juttelemassa mielenterveystoimistossa tai terv. keskuksessa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa vähintään, niin saat hieman objektiivisempaa tietoa asioista etkä hae kummia peikkoja ulkopuolelta ja jostain joogasta.

Minä olen joogannut n.4-5 kk ja nyt olen melko varma että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa. Olen kristinuskossa mutten ole hetkeäkään ajatellut että se olisi este joogan harjoittamiselle. Ajattelin että jooga on vain liikuntamuoto ja olen pitänyt joogaamisesta fyyisesti valtavasti.

Nyt parin viikon ajan olen saanut joogatessani "kuolleen miehen" asennossa/ rentoutuksessa jossa käydään jokainen kehon osa läpi outoja kokemuksia. Ne varmasti liittyvät syvään rentoutumiseen mutta eivät olekkaan miellyttäviä...

Olen saanut muutaman "valkoisen välähdyksen" noiden rentoutusten lopuksi ja viimeisimpänä koin että leijuin kehoni päällä, lähellä maata ja ikäänkuin "lepätin" siinä..Tästä aiheutui todella huono, oksettava olo. Näiden kokemusten jälkeen on joogaaminen käynyt vaikeaksi fyysisesti. Minua pyörryttää joogatunnilla niin etten pysty joogaamaan. Kotona joogatessani vastaavaa ei tapahdu (teen kotona vain tiettyjä asanoita, en meditaatio tms. rentoutusharjoituksia).

Olin jo melko varma että jooga on minun juttuni ja ajattelin jopa että josko joskus opettaisin muita tulevaisuudessa. Vaan jokainen uskovainen tietää sen tunteen joka joskus valtaa, johdatuksen. Olen melko varma että minun joogamiseni oli tässä.

Jooga on hindulaista uskonnonharjoitusta, vaikka sitä yritetään propagandalla naamioida joksikin muuksi. Hindulaisuus toimii, koska epäjumalat ovat olemassa ja vaikuttavat hindulaisuuden harjoittajiin. Jotkin vaikutukset voivat tuntua myönteisiltä, mutta loppupeleissä ne kaikki ovat kielteisiä ja vaarallisia. Katsokaa Intiaa yhteiskuntana. Väitän, ettette löydä siitä kovin paljoa ihailtavaa.

Hei OZ-75! Ne kummalliset, negatiivisilta tuntuvat asiat, joita koet, ovat todennäköisesti vanhoja energia-tukkeumia, jotka nyt lähtevät joogan avulla virtaamaan, nousevat tietoisuuteesi, jotta voit päästää niistä irti. Jos vain pystyt, koita olla samaistumatta näihin negatiivisiin tunteisiin tai kokemuksiin. Katso niitä, näe ne, älä yritä taistella niitä vastaan. Kehoomme on vuosikymmenien ajan kertynyt jos jonkinlaisia energiatukkeumia (tukahdutettuja tunteita, kielteisiä ajatuksia ja asenteita, ohjelmointia ym) ja kun nämä tukkeumat alkavat joogan avulla "avautua" on hyvinkin mahdollista, että olo ei ehkä tunnu mukavalta. Mutta se johtaa parempaan. Olen itse kokenut tunnin jooga-harjoituksen jälkeen, että olo on ollut vihainen, surullinen tai jollain muulla tavalla ns negatiivinen. Tämä on ollut hyvä asia, sillä jooga nostaa pintaan niitä asioita, mitkä meidän on oman henkisen kehityksemme vuoksi (jos haluamme kehittyä henkisesti) uskallettava nähdä päivän valossa, antaa tulla tietoisuuteemme. Itse asiassa nämä eivät ole negatiivisia tunteita, ne ovat yksinkertaisesti tukahdutettuja tunteita, ei mitään muuta. Jooga on erittäin hyvä asia, eikä sillä ole mitään tekemistä minkään uskonnon kanssa. Päinvastoin kuin on monen uskonnon kanssa, jooga hyväksyy kaikki uskonnot. Jooga asanat eivät myöskään ole pelkkiä fyysisiä harjoituksia, vaan henkinen asenne asanoita tehdessä on erittäin tärkeä. Jos asanat tekee vain fyysisinä harjoituksina, silloin ei joogasta ole sen antamaa tavatonta hyötyä. Jooga perustuu siihen, että kaikki meissä itsessämme ja koko Universumissa on jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään. Toivon, että mitä tahansa päätätkin tehdä, että päätöksesi on juuri sinulle sopiva. Kaikki ei tietysti sovi kaikille. Joillekin saattaa sopia esim Mindfulness paremmin. Netissä on paljon tietoa edellä mainitusta Mindfulness tekniikasta. Itse pidän joogaa itselleni paremmin sopivana, sillä juuri asanat auttavat energiatukkeumien (jotka ovat kehossa) avautumisessa. Paljon onnea henkiselle matkallesi!

Erikoisia ja yllättäviä asioita tapahtuu ilman joogaakin.

Tässä oli kyseessä pelkkä kuntoharjoitustapahtuma. Tein toistoja kotimme yläkerrassa kokolattiamaton päällä.
Jalkoja pidin senkin alla että ne ei nostoissa nousisi ilmaan. Väsähdin siinä hiukan.
Jäin lämpimälle alustalle lepäämään kun alkoi tapahtumaan jotain ennenkokematonta.
Siirryin virtuaalisesti ikään kuin aikamatkaajana 300 km, kotitilamme metsän rinteeseen. Se viettää kaakkoon päin.

Tunsin että maaperä siinä kivikkoisessa rinteessä katosi kokonaan. Tuli seesteinen tähtitaivas. Erikoiseksi sen teki että leijuin tähtimeressä.
Kurkistin varovasti sivuilleni. Tähdet siellä vilkkuivat.

Olin syntynyt sinisenä, happivajeisena lapsena. Se hengitti vajanaisesti tuhuttaen. Happikaapin paikka se olisi ollut.
Vaatimattomissa olosuhteissa lapset yritettiin hoitaa kotona. Muutaman kuukauden jälkeen tulija voi jo hiukan paremmin.

Tuossa harjoituksessa aivot saivat tavallista enemmän happea. Seurauksena tuli euforinen nousu "tähtitasolle".
En uskaltanut tai voinutkaan liikkua, ettei vaan huippukokemus loppuisi kesken. Oli pimeä kun palasin. Tulin todellisuuteen.

Pahoja mielenterveysongelmiahan nuo ovat. Pikimmiten vaan tk:hon apua hakemaan mars mars!

Ota yhteys terveyskeskukseen. Sillä on ihmisiä, joilla on valmius kohdata paha olosi. Joka terveyskeskuksesta löytyy nykyään mielenterveystyöntekijöitä.

"yleisissä energiakentissä" on aineksia, jotka aikaansaavat herkemmille näitä oireita. Olen kokenut tämän osallistumalla henkiparannusmeditaatioihin tai kun olen saanut rukousapua. Tila kestää noin viikon verran ja se on täysin selittämätön ja kuvaillun kaltainen. Myös ympärillä olevat ihmiset muuttuvat erilaisiksi, tilanteet hallitsemattoman epämiellyttäviksi. Muutaman kerran tämän tapahduttua en enää uskalla osallistua näihin hyviksi tarkoitettuihin asioihin. Se ei sovi minulle.

Jooga on hyvä liikuntamuoto. Kannattaa kuulostella itseä, miten sen toteuttaminen toimii parhaiten. Olisiko itsekseen vaikkapa kotona sen harjoittaminen vähemmän vahingollinen, jolloin voi valita vapaasti liikkeet, niiden keston ja kontrolloida omat energiat sekä suojata itsensä.

Kävin pari kertaa jossain jooga-venyttelyssä. En kyllä tiedä mitään karmeampaa kidutusta. Lopetin siihen.

Ihmisellä on olemassa kosketusmuisti. Joissain terapiamuodoissa tätä käytetään hyväksikin. Eli keho muistaa kaikki kaltoinkohtelut, vaikka mieli olisi ne unohtanut. Esim. pitkäaikaisesti ahdistunut ihminen pyrkii vetäytymään sikiöasentoon. Rintaranka vetäytyy kasaan, pohkeet kiristyvät jne.

Itse en alkaisi liian monimutkaisesti ajattelemaan ja ominpäin sukeltelemaan "syviin vesiin". Siitä on lyhytmatka siihen, että tekee pian jonkin psykoottisen matkan ja päätyy lukko-osastolle. Eli varaisin lääkäriajan, jos pahaolo vaivaa. Lääkäri voi ohjata tarvittaessa esim. psykologille.