Ovatko Britannian kristityt vainottuja? Herättääkö keskustelua?

Britanniassa on herättänyt keskustelua tapaus, jossa baptistitaustainen nainen nosti syytteen työantajaansa vastaan. Syytteen syynäolivat työnantajan hänellä sunnuntaina teettämät työt. Nainen pitää tätä hänen uskonsa vainoamisena, sillä hän ei voinut täyttää käskyä ”pyhitä lepopäivä”. Vaikka töihin painostaminen ei olekaan suotavaa, oikeus katsoi, ettei lakia ollut rikottu.
Päätöksen perusteluissa todettiin, ettei sunnuntai pyhänä päivänä ole perustavanlaatuinen vaatimus kristillisyydessä. Ja näin on; Raamattu puhuu kyllä sapatin pyhittämisestä, mutta päivän ei tarvitse olla sunnuntai.
Ovatko Britannian kristityt vainottuja?
Kristillisen uskon vaatimus on usko itse, eivät sen yksityiskohdat.
Tällaisen oletetun vainoamisen lisäksi ympäri maailmaa kristityt kokevat väkivaltaista vainoamista, johon kirkot eivät tunnu puuttuvan.
Englannin kirkon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota väkivaltaiseen vainoamiseen kuin naispiispojen tai homo-avioliittojen kieltämiseen, kirjoittaa esimerkiksi
The Spectator -blogin ylläpitäjä Douglas Murray.
Se, ovatko kristityt Britanniassa todella vainottuja, riippuu näkökulmasta.
Jos verrataan Britannian tilannetta esimerkiksi Egyptiin tai Syyriaan, vainoamista ei
voida havaita. Paremminkin pitäisi puhua kristittyjen marginaalisuudesta.
Kristityksi itseään kutsuminen on hyväksyttyä ja muodikasta, mutta teko ei kerro mitään ihmisen todellisesta uskonnollisuudesta tai uskosta. Kristitty voi kuitenkin valita itse oman kirkkonsa ja rajoituksitta puhua omasta hengellisestä vakaumuksestaan.
Pienten kristillistä kirkkoa vastustavien liikkeiden kasvu ei kerro mitään laajalle levinneestä vainoamisesta.
Isabel Hardman muistuttaa The Spectator -lehdessä, etteivät kristittyihin työpaikoilla kohdistuvat vastoinkäymiset ole yleensä vainoamista, vaan ne kuuluvat
arkipäivään. Hänen mukaansa jotkut kristityt ylireagoivat. Ihmiset eivät näe kristillistä uskoa koskevan avoimuuden vääjäämättömiä seurauksia.
Raamattu on selkeä siinä, että kuuliaisuus sen opetuksille seuraa uskoa. Kristityt kuitenkin taistelevat niitä vastaan, jotka eivät usko samalla tavoin kuin he.
Joissakin tapauksissa kristittyjen vainoamisen sijasta ongelma taitaa sittenkin löytyä lähempää kuin uskotaan.
EIJA NUUTINEN
Lähde: WorldWide Religious News

http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010565

2/2013, ilmestyi 17.1.
KOKO LEHTI
059
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Rauhan Tervehdys .. kirjoitti:

Britanniassa on herättänyt keskustelua tapaus, jossa baptistitaustainen nainen nosti syytteen työantajaansa vastaan. Syytteen syynäolivat työnantajan hänellä sunnuntaina teettämät työt. Nainen pitää tätä hänen uskonsa vainoamisena, sillä hän ei voinut täyttää käskyä ”pyhitä lepopäivä”. Vaikka töihin painostaminen ei olekaan suotavaa, oikeus katsoi, ettei lakia ollut rikottu.
Päätöksen perusteluissa todettiin, ettei sunnuntai pyhänä päivänä ole perustavanlaatuinen vaatimus kristillisyydessä. Ja näin on; Raamattu puhuu kyllä sapatin pyhittämisestä, mutta päivän ei tarvitse olla sunnuntai.
Ovatko Britannian kristityt vainottuja?
Kristillisen uskon vaatimus on usko itse, eivät sen yksityiskohdat.
Tällaisen oletetun vainoamisen lisäksi ympäri maailmaa kristityt kokevat väkivaltaista vainoamista, johon kirkot eivät tunnu puuttuvan.
Englannin kirkon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota väkivaltaiseen vainoamiseen kuin naispiispojen tai homo-avioliittojen kieltämiseen, kirjoittaa esimerkiksi
The Spectator -blogin ylläpitäjä Douglas Murray.
Se, ovatko kristityt Britanniassa todella vainottuja, riippuu näkökulmasta.
Jos verrataan Britannian tilannetta esimerkiksi Egyptiin tai Syyriaan, vainoamista ei
voida havaita. Paremminkin pitäisi puhua kristittyjen marginaalisuudesta.
Kristityksi itseään kutsuminen on hyväksyttyä ja muodikasta, mutta teko ei kerro mitään ihmisen todellisesta uskonnollisuudesta tai uskosta. Kristitty voi kuitenkin valita itse oman kirkkonsa ja rajoituksitta puhua omasta hengellisestä vakaumuksestaan.
Pienten kristillistä kirkkoa vastustavien liikkeiden kasvu ei kerro mitään laajalle levinneestä vainoamisesta.
Isabel Hardman muistuttaa The Spectator -lehdessä, etteivät kristittyihin työpaikoilla kohdistuvat vastoinkäymiset ole yleensä vainoamista, vaan ne kuuluvat
arkipäivään. Hänen mukaansa jotkut kristityt ylireagoivat. Ihmiset eivät näe kristillistä uskoa koskevan avoimuuden vääjäämättömiä seurauksia.
Raamattu on selkeä siinä, että kuuliaisuus sen opetuksille seuraa uskoa. Kristityt kuitenkin taistelevat niitä vastaan, jotka eivät usko samalla tavoin kuin he.
Joissakin tapauksissa kristittyjen vainoamisen sijasta ongelma taitaa sittenkin löytyä lähempää kuin uskotaan.
EIJA NUUTINEN
Lähde: WorldWide Religious News

http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010565

2/2013, ilmestyi 17.1.
KOKO LEHTI

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu