seurakunnan diakoniatyöstä pikkuinen pätkä. Miten diakoniatyö ja syrjäytyneet ja köyhät on huomioitu muissa seurakunnissamme? Älkää vedotko taas raha ja resurssipulaan. Toiminta sujuu mikäli tahtoa löytyy.
Ajantasassa oli viikolla Helsingin ortosoksisen
kuka ketäkin kuppaa.
13161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Resurssit ovat kaikissa toimissa rajallisia samoin raha. Tekijä pulaa ei saa pois, jos rahaa palkkaukseen ei ole. Ajatuksen tasolla diakonia työ ei pitkänpäälle ketään auta. Ole hyvä ja mene seurakuntaasi vapaaehtoiseksi aläkä kerjää työstäsi kiitosta, viimeistään siinä tulet karvaasti pettymään.
Ei hyvistä teoista palkkaa makseta!
Miten tuo kirkkomuseon rahankäyttö vaikuttaa seurakuntien diakoniatoimintaan? Evätkö seurakunnat ole itsenäisiä toimijoita taloudellisesti?
"Miten tuo kirkkomuseon rahankäyttö vaikuttaa seurakuntien diakoniatoimintaan? Evätkö seurakunnat ole itsenäisiä toimijoita taloudellisesti?"
Seurakunnat ovat itsenäisiä, mutta niillä on velvoite tukea keskushallintoa rahallisesti ilman mitään kattoa. Seurakuntien kirkollisverotuloilla nämä ylimääräiset kulungit kuitataan, tietenkin. Veroäyrin hintaa taas ei voi juurikaan nostaa, sillä prosentit ovat jo nyt yleensä lakisääteisessä maksimissa tai lähellä sitä. Eli tämä museoon ja muuhun keskushallinnon jatkuvaan paisuttamiseen hassattava raha on kaikki pois seurakuntien toiminnasta, diakoniatyö mukaanlukien.
Minustakin on ikävää, että seurakunnat joutuvat tuosta noin vaan maksamaan kirkkomuseon kymmenen vuotta kestävän remontoinnin ja muut keskushallinnon äärimmäiset typeryydet, vaikkei niillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon.
"Miten diakoniatyö ja syrjäytyneet ja köyhät on huomioitu muissa seurakunnissamme?"
Tuskin juuri mitenkään.
"Älkää vedotko taas raha ja resurssipulaan."
Vaikkei vedotakaan, seurakuntien fyrkat kuitenkin kuluvat kirkkomuseon remonttiin, ja perustyöntekijöitä pannaan pihalle. Arkkipiispan ym. junailijoiden vaatimuksesta kirkkomuseoon nimittäin hassataan jopa enemmän kuin yhteen kokonaiseen hiippakuntaan, vaikka museo on vielä useita vuosia suljettuna yleisöltä. Vasta nyt on alkanut kentältä kuulua semmoista ääntä, ettei tässä ehkä olisikaan kaikki niin kuin pitää.
Varakkaammat seurakunnat voisi palkata esim. palkkatukisysteemien avulla jonkun työttömän nuoren töihin tai ottaa harjoittelijoita (kenties sosiaalialan opiskelijoita) , joille maksettaisiin esim. tonni palkkaa.
Nämä reippaat nuoret voisi esimerkiksi ulkoiluttaa yksinäisiä huonostiliikkuvia ortomummoja, jotka ei huitterakoppuisina uskalla enää yksin ulos ja istuu kaiket päivät vaan istuu kaiket päivät ikävissään sisällä.
Tai olla nuorempienkin yksinäisten ystävänä. Ehkä viritellä jonkunlaista nuorisotoimintaa srk:iin.
Jos olis esim. pidemmälle kouluttautunut sosiaalialan opiskelija harjoittelijana, hän voisi toimia myös jonkunlaisena tukihenkilönä ja neuvoa ihmisiä sossuviidakossa.
Sillä tonnilla per kk (plus sivukulut) olisi hyöty konkreettinen. Työttömyyteensä kenties jo masentunut työtön saataisiin pelastettua syrjäytymiseltä jne.
Luulen että esim. Hgin seudulla on aika paljon sellaisia ortomummoja jotka ei pääse enää edes kirkkoon, koska ei ole ketään joka heitä sinne veisi. Tämmöiseenkin voisi rahaa joskus laittaa. Tuntuu että aika vaivaista on tuo diakonia, ja lähinnä ainakin pienemmissä srk.ssa sitä että mummot vaan toisista mummoista huolehtii.
Hei nyt järki hoi, mitä vaikutusta on nuorella saada tonni palkkaa työstään. Kysyn vaan koska verottaja ottaa heti kättelyssä omansa ja vaikutus on vielä mahdollisiin sosiaalietuihin. Roskiksesta ei töissä käydä pitää olla missä asua. Menkää itseenne ja katsokaa totuutta silmiin, mitä te teette tonnin palkalla.
Tosi hyvä, että löytyy edes yksi järkevä tähänkin keskusteluun! Kiitos siitä!
"Hei nyt järki hoi, mitä vaikutusta on nuorella saada tonni palkkaa työstään. Kysyn vaan koska verottaja ottaa heti kättelyssä omansa ja vaikutus on vielä mahdollisiin sosiaalietuihin."
Työmarkkinatuki on reilut 800 euroa kuussa. Asumistukea tulee siihen päälle verottomasti 450 euroa kuussa. Yhteensä bruttotuloa siis 1250 euroa. Jos nyt erehtyy tekemään osa-aikatyötä, josta maksetaan tonni, siitä lähtee 500 euroa heti kättelyssä, kun tämä raha vähennetään työmarkkinatuesta. Nyt meillä on 1300 euroa asumistuki, joka alenee ainakin puoleen, nousseiden tulojen vuoksi. Eli puhutaan summasta, joka on jossain ehkä 1500 euron huitteissa. Siitä vielä pois verot.
Kuka vielä väittää, ettei työnteko muka kannata?
Diakoniatyö on yksi niistä monista asioista, joissa Suomen ortodoksinen kirkko voisi ottaa mallia Viron ortodoksiselta kirkolta (Moskovan patriarkaatti) tai Venäjän kirkolta.
Toinen samanmoinen asia on kirkkokalenteri ja pääsiäisen vieton ajankohta.
Vasta kun uskon perusteet ovat kunnossa, silloin kaikki muukin toimii, nimittäin.
En näe, että ortodoksisen kalenterin noudattaminen ja varsinkin Herran Pääsiäisen ajankohta suoranaisesti liittyy vaikkapa diakoniaan, mutta epäsuora yhteys niillä on. Nimittäin sillä tavalla, että jos Kirkko ei pysyttäydy uskollisena kanoneille, pyhien isien opetuksille ja muille tärkeille asioille, on helppo lipsua "pienemmissä" asioissa. Pääsiäisen ajankohta ja uuden kalenterin käyttö erottaa Suomen kirkon KOKO muusta ortodoksisesta Kirkosta. Myös Viron Konstantinopolin alainen kirkko siirtyi juliaanisen kalenterin käyttöön Pääsiäisen kohdalla. On käsittämätöntä ylpeyttä ja ylimielisyyttä, että suomalaiset juhlivat Pääsiäistä eri aikaan ortodoksien kanssa. Tämäkin kysymys on ratkaistava ennemmin tai myöhemmin. Piispat lupaavat vihkimyksessään puolustaa Kirkon ykseyttä ja yhteyttä. Tapahtuuko meillä näin Herran Pääsiäisen, Kirkon tärkeimmän, Juhlien Juhlan kohdalla? Voisi kysyä, että mikä mättää.