Ruotisssa Värmlannissa asui paljon suomalaisia 1700-luvulla.
Ruotsin kirkko ja valtio "kokivat ongelmana", että suomenkieliset lapset eivät voineet olla kristinopin opetuksessa koska eivät "vielä" osanneet ruotsia. Siksi Ruotsin kirkko "hyvin toimeliaasti" järjesti suomenkielisille lapsille "tilaisuuksia", joissa heille opetettiin samaan aikaan sekä ruotsia että kristinoppia.
sr.se:
""Metsäsuomalaisille oli tärkeää opettaa uskontoa
Publicerat: kl 06:00 , Sisu-uutiset Kommentera Gilla
Uppsalassa pidetään viikonloppuna 2-3 helmikuuta ainutlaatuinen konferenssi metsäsuomalaisista. Uskonnontutkija Marja-Liisa Keinänen Uppsalan yliopiston Hugo Valentin keskuksesta on yksi luennoitsijoista ja puhuu, miten metsäsuomalaisille opetettiin kristinuskoa 1700-1800 luvuilla ja miten suomen kieli otettiin huomioon opetuksessa.
Lapset tärkeä kohderyhmä
Marja-Liisa Keinänen on varsinaisesti uskonnontutkija, mutta kielikysymys on noussut esiin tutkimuksen kuluessa sillä se on uskonnonopetuksessa keskeinen asia.
-Monet suomalaiset pohjois-Värmlannissa eivät vielä hallinneet ruotsin kieltä ja jäivät paitsi uskonnon-opetuksesta, joka siihen aikaan katsottiin keskeiseksi asiaksi.
Suomalaiset lapset tärkeä kohderyhmä
Se oli jokaisen kansalaisen perusvelvollisuus hankkia tietoa kristinuskosta ja osallistua kirkon toimituksiin, ja tähän vaadittiin kieltä. Kaikenlaisia toimenpiteitä otettiin käyttöön, jotta ihmisille päästiin opettamaan uskontoa. Marja-Liisa Keinänen kertoo, että Värmlannissa papisto oli hyvin toimeliasta porukkaa ja he organisoivat erilaisia mahdollisuuksia opetukseen esimerkiksi suomalaisille lapsille.
-Papiston näkökulmasta katsottuna tällä seudulla juuri suomalaiset lapset oli niitä, joiden tilanne oli toivoton.
Opetusta piti järjestää suomen kielellä, sillä lapsilla ei ollut vaadittavia perustaitoja ruotsin kielellä.
-Tarkotus kai oli, että yhdistetään kristinuskon opetus ja ruotsin kielen oppiminen, sanoo Marja-Liisa Keinänen."
Ruotsin kirkko ja valtio "kokivat ongelmana", että suomenkieliset lapset eivät voineet olla kristinopin opetuksessa koska eivät "vielä" osanneet ruotsia. Siksi Ruotsin kirkko "hyvin toimeliaasti" järjesti suomenkielisille lapsille "tilaisuuksia", joissa heille opetettiin samaan aikaan sekä ruotsia että kristinoppia.
sr.se:
""Metsäsuomalaisille oli tärkeää opettaa uskontoa
Publicerat: kl 06:00 , Sisu-uutiset Kommentera Gilla
Uppsalassa pidetään viikonloppuna 2-3 helmikuuta ainutlaatuinen konferenssi metsäsuomalaisista. Uskonnontutkija Marja-Liisa Keinänen Uppsalan yliopiston Hugo Valentin keskuksesta on yksi luennoitsijoista ja puhuu, miten metsäsuomalaisille opetettiin kristinuskoa 1700-1800 luvuilla ja miten suomen kieli otettiin huomioon opetuksessa.
Lapset tärkeä kohderyhmä
Marja-Liisa Keinänen on varsinaisesti uskonnontutkija, mutta kielikysymys on noussut esiin tutkimuksen kuluessa sillä se on uskonnonopetuksessa keskeinen asia.
-Monet suomalaiset pohjois-Värmlannissa eivät vielä hallinneet ruotsin kieltä ja jäivät paitsi uskonnon-opetuksesta, joka siihen aikaan katsottiin keskeiseksi asiaksi.
Suomalaiset lapset tärkeä kohderyhmä
Se oli jokaisen kansalaisen perusvelvollisuus hankkia tietoa kristinuskosta ja osallistua kirkon toimituksiin, ja tähän vaadittiin kieltä. Kaikenlaisia toimenpiteitä otettiin käyttöön, jotta ihmisille päästiin opettamaan uskontoa. Marja-Liisa Keinänen kertoo, että Värmlannissa papisto oli hyvin toimeliasta porukkaa ja he organisoivat erilaisia mahdollisuuksia opetukseen esimerkiksi suomalaisille lapsille.
-Papiston näkökulmasta katsottuna tällä seudulla juuri suomalaiset lapset oli niitä, joiden tilanne oli toivoton.
Opetusta piti järjestää suomen kielellä, sillä lapsilla ei ollut vaadittavia perustaitoja ruotsin kielellä.
-Tarkotus kai oli, että yhdistetään kristinuskon opetus ja ruotsin kielen oppiminen, sanoo Marja-Liisa Keinänen."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oliko opetuksessa mukavaa?
Värmlanti sijaistee Norjan rajalla, n. Tukholman korkeudella Ruotsissa.
Värmlannin maakunta
Vaakuna
Valtio Ruotsi
Pääalue Sveanmaa, ennen vuotta 1818 Götanmaa
Lääni Värmlannin lääni, Örebron lääni ja Länsi-Götanmaan lääni
Pinta-ala
– Maa 18 227,6 km²
Väkiluku 310 914
– Tiheys 17,1 as./km²
Symbolit
– Maakuntakukka Metsätähti
– Maakuntaeläin Susi
Väkiluvun ja maapinta-alan lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan vuosi 1982.[2]
Metsätähti on Värmlannin maakuntakukka.
Susi on Värmlannin maakuntaeläin
Värmlanti (joskus myös Vermlanti[3], ruots. Värmland) on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Keski-Ruotsissa Sveanmaan pääalueella. Värmlannin pinta-ala on 18 227,6 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 310 914 asukasta,[1] joten väentiheys oli 17,1 asukasta neliökilometriä kohti.
Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna maakunta sijaitsee Vänernin pohjoispuolella. Maakunnan alue käsittää Värmlannin läänin ja länsiosan Örebron läänistä sekä pienen osan Länsi-Götanmaan läänistä. Suurimpia kaupunkeja ovat Karlstad, Karlskoga, Kristinehamn ja Arvika.
Alueen maatalous on pientilavaltaista, ja metsistä samoin kuin puunjalostuksesta valtaosa on suurten yritysten (Uddeholm, Billerud) hallussa. Bergslagenin alueen raudanjalostus on valtakunnallisesti merkittävää.
Värmlanti on ollut monien kuuluisien kirjailijoiden, kuten Gustaf Frödingin, Selma Lagerlöfin ja Esaias Tegnérin kotiseutu.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Värmlannin historia
2 Kunnat
3 Väestönkehitys
3.1 Väestö lääneittäin
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla
[muokkaa]Värmlannin historia
Värmlanti on ollut suurten muuttovirtausten maakunta. Jo 1600-luvulla sinne muutti runsaasti suomalaisia, jotka asuttivat alueen suomalaismetsät. Suomen kieli säilyi alueella jopa 1900-luvun puoleen väliin saakka. Vielä 1950-luvulla Värmlantiin muutti suomalaisia metsätöihin. Värmlannista lähti 1800-luvun lopulla siirtolaisia Amerikkaan ja rautatietyömaille ympäri Skandinaviaa.
[muokkaa]Kunnat
Suomalaisten pakkoruotsitus ja kielisortaminen on vanhaa perua.
Ruotsalaiset ovat suomalaisten todellisia perivihollisia, ei suinkaan venäläiset.
Tuohon uutiseen voi laittaa kommentteja.
Siellä on nyt tällainen:
"Pääsikö kielitaidoton taivaaseen ?
Vieraillessani 70-luvun loppupuolella Klarälvenin Kansankorkeakoulussa Stölletissä, kertoi paikallinen opettaja kirkon taholta selitetyn suomenkielisille, ettei jumala ymmärrä suomea ja näinollen jumalnpalvelukset alettiin pitämään ruotsiksi ja ehkä myös latinaksi. Samoin paikkakunnan hautausmaalta ei löytynyt suomalaisia nimiä johtuen sitä, että papisto ruotsenti suomalaset nimet poislähdön tapahtuessa.
Asia on "vaivannut" minua siitä lähtien, joten olisi mielenkiintoista saada saada asian todenperäisyydelle vahvistus.
Jouko Karttunen
Jouko Karttunen,2013-02-02 14:21"