Kysymys on ikituoleista. Tehdäänkö ne ikihongasta vai vaivaiskoivusta?
Voisin tilata jos ovat kestäviä.
Voisin tilata jos ovat kestäviä.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 25 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ikituolit tehdään yleensä kokonaisesta timantista, niitä löytyy Afrikan savannilta mielettämiä määräi. Suurin Afrikkalainen löytötimatti savannilta painoi 36 tonnia.
Siitä veistetiin kuninkaalle timanttiauto, mutta sitten se itse varasti sen ja muutti Tanskaan kun halusi Jönköpingin kansalaisuuden.
Ikituoliporakoneella voi sellaisesta Afrikan savannilta löydetystä löytötimantista kairailla itselleen sopivan ikituolin, pitää vain huomioida takapuolen koko että mahtuu istumaan ettei pylly haavaudu ja ahdistu.
Takakraivelissa huoli. Poika kinuaa minua valmistammaan lasersuojatun foliohatun. Laittoi mahdottoman eteen. Tinapaperia kyllä on mutta se lasersuoja?
En ole puuseppä enkä myöskään huonekaluteollisuuden ammattilainen mutta vastataan nyt jotain näin metallialan ammatti-ihmisen näkökulmista.
Hyvän ns. ikituolin saa rakennettua esim. ihan kotimaisesta rauduskoivusta. Se on melko edullista materiaalia, lujempaa sekä oksattomampaa kuin hieskoivu. Juuri tuohon oksattomuuteen täytyykin kiinnittää huomiota kuormaa eniten kantavissa rakenteissa eli tuolin jalkarakenteissa. Istuinosaksi kelpaa oksallinenkin raaka-aine.
Aloituksessa ei mainittu onko kyse keinutuolista vai tavallisesta. Mikäli kyseessä on keinutuoli on ns. transientti eli aikaan sidottu dynaaminen analyysi perusteltua. Käytännössä tämä tahtoo sanoa sitä, että tietokoneohjelmassa tuolin päälle "asennetaan" ns. massapisteet joilla kuvataan ihmisen painoa. Myöskin pintapaine käy kuormituksena. Keinutuoli pakotetaan kiikkumaan ohjelmassa yhden kiikkumiskerran verran ja tarkastellaan eri jännitykset ja niiden suunnat tuolin tietyissä kohdissa tiettyinä aikahetkinä. Riippuen rakenteesta arvelen, että leikkausjännitys liitoksissa tulee mitoituksessa tärkeimmäksi kriteeriksi. En nyt ala noita jännityksiä ja niiden suuntia tarkemmin erittelemään mutta jokainen varmaan ymmärtänee, että liitoksessa puristus on vaarattomampi tekijä (puuosa nojaa toista vasten) kuin veto joka repii liitosta auki (leikkaantumista pääsee tapahtumaan paljon enemmän kuin puristuksessa). Eli keinutuolissa saman liitoksen eri puolille tulee erilainen vaihtojännityskertymä joka täytyy huomioida mitoituksessa.
Tavallisen ikituolin mitoituksessa riittää pelkkä staattinen analyysi. Toki voi muutaman erikoistapauksen voi laskea erikseen; esim. reunalla istumisen (myös dyn. analyysissä). Varmuuskertoimetkin ovat varmastikin pienemmät kuin keinutuolilla.
Tuossa ovat siis karkeat mitoitusperiaatteet. Erittäin yksinkertaista eikä tarvita kuin ainoastaan nimellisisjännitykseen perustuva mitoitus (mahdollisesti nurjahdustarkastelut jos rakenteessa on hyvin hoikkia puristavan kuormituksen alla olevia rakenneosia, esim. jalat). Käytäntö onkin hiukan eri juttu. Puuhan on hygroskooppinen ja anisotrooppinen materiaali. Eli puu imee/haihduttaa kosteutta ympäristön suhteellisen kosteuden muuttuessa ja toisaalta taas puun lujuusominaisuudet sen eri suunnassa ovat erilaiset. Tullaankin siihen, että ikituolin yksi mitoitusperuste lähteekin tuosta. Ikituolin ympäristöolosuhteet muuttuvat vuodenaikojen mukaan ja siten myös sen eri osien pituudet/paksuudet. Tämä tulee huomioida mitoituksessa. Talvella ulkoilman suhteellinen kosteusprosentti voi olla lähelle 100 % kun taas sisällä se voi olla esim. 30 % ja pienentyä asuntoa tuuletettaessa (kosteushan ei tule ulkoa sisälle niinkuin voisi kuvitella vaan sisäilman kastepiste lähenee ulkoilman kastepistettä joka saa aikaan sen, että sisäilman kosteusprosenttikin voi laskea jopa 20:een prosenttiin tai allekin). Noin suuri ero tekee liitosten suunnittelun vaativaksi. Liimallahan nuo liitokset usein tehdään ja se asettaa liimalle omat vaatimuksensa (kuten myös oikein suunnitetulle rakenteelle). Pulttiliitoksiakin käytetään, puun kuivaessa liitos löystyy vaikka pultin sisällä holkki onkin. Tuota voidaan analysoida epälineaarisella analyysillä tai yksinkertaisesti lineaarisella muutamalla iteraatiokierroksella joka kyllä antaa riittävän tarkkuuden.
Lisäksi kun muistetaan, että yksi ja ainut sama puu on eri kohdista erilainen (mm. lujuudeltaan) täytyy varmuuskertoimet mitoittaa verraten suuriksi.
SUMMARUMMIA vaan, en ota kantaa erilaisiin liitoksiin tai liimoihin tai muihin kirjoitukseni puutteisiin, sen saavat alan ammattilaiset tehdä. Kuitenkin, ikituolin valmistaminen vaatii pitkää kokemusta ja ammattitaitoa.
P.S. Anteeksi kirjoitusvirheet, nopeasti kirjoitettuna niitä varmasti on.
Pistetääs kappalejaot paremmin
En ole puuseppä enkä myöskään huonekaluteollisuuden ammattilainen mutta vastataan nyt jotain näin metallialan ammatti-ihmisen näkökulmista.
Hyvän ns. ikituolin saa rakennettua esim. ihan kotimaisesta rauduskoivusta. Se on melko edullista materiaalia, lujempaa sekä oksattomampaa kuin hieskoivu. Juuri tuohon oksattomuuteen täytyykin kiinnittää huomiota kuormaa eniten kantavissa rakenteissa eli tuolin jalkarakenteissa. Istuinosaksi kelpaa oksallinenkin raaka-aine.
Aloituksessa ei mainittu onko kyse keinutuolista vai tavallisesta. Mikäli kyseessä on keinutuoli on ns. transientti eli aikaan sidottu dynaaminen analyysi perusteltua. Käytännössä tämä tahtoo sanoa sitä, että tietokoneohjelmassa tuolin päälle "asennetaan" ns. massapisteet joilla kuvataan ihmisen painoa. Myöskin pintapaine käy kuormituksena. Keinutuoli pakotetaan kiikkumaan ohjelmassa yhden kiikkumiskerran verran ja tarkastellaan eri jännitykset ja niiden suunnat tuolin tietyissä kohdissa tiettyinä aikahetkinä. Riippuen rakenteesta arvelen, että leikkausjännitys liitoksissa tulee mitoituksessa tärkeimmäksi kriteeriksi. En nyt ala noita jännityksiä ja niiden suuntia tarkemmin erittelemään mutta jokainen varmaan ymmärtänee, että liitoksessa puristus on vaarattomampi tekijä (puuosa nojaa toista vasten) kuin veto joka repii liitosta auki (leikkaantumista pääsee tapahtumaan paljon enemmän kuin puristuksessa). Eli keinutuolissa saman liitoksen eri puolille tulee erilainen vaihtojännityskertymä joka täytyy huomioida mitoituksessa.
Tavallisen ikituolin mitoituksessa riittää pelkkä staattinen analyysi. Toki voi muutaman erikoistapauksen voi laskea erikseen; esim. reunalla istumisen (myös dyn. analyysissä). Varmuuskertoimetkin ovat varmastikin pienemmät kuin keinutuolilla.
Tuossa ovat siis karkeat mitoitusperiaatteet. Erittäin yksinkertaista eikä tarvita kuin ainoastaan nimellisisjännitykseen perustuva mitoitus (mahdollisesti nurjahdustarkastelut jos rakenteessa on hyvin hoikkia puristavan kuormituksen alla olevia rakenneosia, esim. jalat). Käytäntö onkin hiukan eri juttu. Puuhan on hygroskooppinen ja anisotrooppinen materiaali. Eli puu imee/haihduttaa kosteutta ympäristön suhteellisen kosteuden muuttuessa ja toisaalta taas puun lujuusominaisuudet sen eri suunnassa ovat erilaiset. Tullaankin siihen, että ikituolin yksi mitoitusperuste lähteekin tuosta. Ikituolin ympäristöolosuhteet muuttuvat vuodenaikojen mukaan ja siten myös sen eri osien pituudet/paksuudet. Tämä tulee huomioida mitoituksessa. Talvella ulkoilman suhteellinen kosteusprosentti voi olla lähelle 100 % kun taas sisällä se voi olla esim. 30 % ja pienentyä asuntoa tuuletettaessa (kosteushan ei tule ulkoa sisälle niinkuin voisi kuvitella vaan sisäilman kastepiste lähenee ulkoilman kastepistettä joka saa aikaan sen, että sisäilman kosteusprosenttikin voi laskea jopa 20:een prosenttiin tai allekin). Noin suuri ero tekee liitosten suunnittelun vaativaksi. Liimallahan nuo liitokset usein tehdään ja se asettaa liimalle omat vaatimuksensa (kuten myös oikein suunnitetulle rakenteelle). Pulttiliitoksiakin käytetään, puun kuivaessa liitos löystyy vaikka pultin sisällä holkki onkin. Tuota voidaan analysoida epälineaarisella analyysillä tai yksinkertaisesti lineaarisella muutamalla iteraatiokierroksella joka kyllä antaa riittävän tarkkuuden.
Lisäksi kun muistetaan, että yksi ja ainut sama puu on eri kohdista erilainen (mm. lujuudeltaan) täytyy varmuuskertoimet mitoittaa verraten suuriksi.
SUMMARUMMIA vaan, en ota kantaa erilaisiin liitoksiin tai liimoihin tai muihin kirjoitukseni puutteisiin, sen saavat alan ammattilaiset tehdä. Kuitenkin, ikituolin valmistaminen vaatii pitkää kokemusta ja ammattitaitoa.
P.S. Anteeksi kirjoitusvirheet, nopeasti kirjoitettuna niitä varmasti on.
Erittäin hyvin ja tyhjentävästi vastattu.
Ei nykyaikana saa sen kummemmin "ikuisesti" kestäviä kuin ei keinutuolejakaan, ellei ne ole jonkun yksittäisen puusepän käsityönä tekemiä. Silloin voisi odottaa kestokaareksi muutaman kymmenen vuotta.
Noin tulee varmaan hyvä tuoli.
Meille ostettiin Dallas-jousikeinutuoli. Se ihan kotimainen nimestään huolimataa ja koivua.