Finland on Suomennettuna

Suomi on muinainen viikinkien Vinland. Täällä on mustaa multaa, aurinkoa ja viiniköynnöksiä. Naiset juottivat ruotsalaista tulijaa hulahameissaan viinillä niin , että paljaita rintoja katsoessaan tämän humaltuneen ruotsalaismiehen kyky muodostaa sanoja rajoittui. Vahingossa sanoi Fiinland.

Niin se nimi syntyi.

Haist huilu. Finland asukkaineen (Fennit) tunnetaan jo roomalaisajalta. Silloin ei ruotsia eikä ruotsalaisia ollut vielä olemassa vielä pitkään aikaan. Suomlaisheimot asuttivat suurinta osaa fennoskandiasta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Fenni

taas roskaväite kirjoitti:

Haist huilu. Finland asukkaineen (Fennit) tunnetaan jo roomalaisajalta. Silloin ei ruotsia eikä ruotsalaisia ollut vielä olemassa vielä pitkään aikaan. Suomlaisheimot asuttivat suurinta osaa fennoskandiasta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Fenni

Lue lisää

Juuri roomalaisilta suomalaiset viininviljelyn omaksuivatkin, kun täältä heihin ensimmäiset kontaktit Tacituksen aikoihin solmittiin. Rooman valtakunnan rapistuessa germaanikansat vahvistivat otettaan myös nykyisen Ruotsin maaperällä ja tekivät sieltä käsin tutustumisretkiä Suomeen.

Ei ristiriitaa kirjoitti:

Juuri roomalaisilta suomalaiset viininviljelyn omaksuivatkin, kun täältä heihin ensimmäiset kontaktit Tacituksen aikoihin solmittiin. Rooman valtakunnan rapistuessa germaanikansat vahvistivat otettaan myös nykyisen Ruotsin maaperällä ja tekivät sieltä käsin tutustumisretkiä Suomeen.

Lue lisää

Roomalaisetkin kävivät suomalaisissa korkealuokkaisissa kylpylöissä. Eivät ruotsiin menneet ollenkaan, koska siellä oli sateista ja loskaa. Suomessa se vaan aurinko paistoi , banaaneja noukittiin puusta ja viiniä survottiin hehkeiden blondinaisten jaloilla.

taas roskaväite kirjoitti:

Haist huilu. Finland asukkaineen (Fennit) tunnetaan jo roomalaisajalta. Silloin ei ruotsia eikä ruotsalaisia ollut vielä olemassa vielä pitkään aikaan. Suomlaisheimot asuttivat suurinta osaa fennoskandiasta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Fenni

Lue lisää

olivat saamelaisia ja lappalaisia.

"saamea puhuvaa väestöä on paikannimistöstä päätellen asunut miltei koko Suomen alueella, jopa Uudellamaalla. Skandinavian niemimaalla saamelaisväestön asuinalue on ulottunut Keski-Ruotsin Taalainmaalle ja Jämtlandiin asti. (Katso myös: Limes norrlandicus)lähde?
Nykysaamelaiset eroavat geneettiseltä perimältään selvästi naapurikansoistaan. Tämän takia monet nykytutkijat olettavat, että suomalaisiin ja skandinaaveihin sulautuneet eteläiset saamelaiset ja lappalaiset eivät olisi samataustaisia kuin nykysaamelaiset. Nykyään sanaa lappalainen merkityksessä saamelainen saatetaan pitää halventavana

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaisten_historia

"Tacituksen pienempiin töihin kuuluu Germania, joka kertoo germaaniheimoista, jotka elivät Rooman valtakunnan ulkopuolella. Tacitus korosti luonnonvaraisten kansojen turmeltumattomuudessa olevaa voimaa, mikä on usein tulkittu varoitukseksi germaanien uhasta veltostuneille roomalaisille. Kirjassa Tacitus myös kuvaa alkukantaiset ja kurjuudessa elävät fennit, jotka on perinteisesti yhdistetty saamelaisten esivanhempiin. Teoksesta on kolme suomennosta vuosilta 1904, 1953 ja 1976.
»Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.»
(Tacitus: Germania. Käännös Tuomo Pekkanen.)"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tacitus

Fennit kirjoitti:

olivat saamelaisia ja lappalaisia.

"saamea puhuvaa väestöä on paikannimistöstä päätellen asunut miltei koko Suomen alueella, jopa Uudellamaalla. Skandinavian niemimaalla saamelaisväestön asuinalue on ulottunut Keski-Ruotsin Taalainmaalle ja Jämtlandiin asti. (Katso myös: Limes norrlandicus)lähde?
Nykysaamelaiset eroavat geneettiseltä perimältään selvästi naapurikansoistaan. Tämän takia monet nykytutkijat olettavat, että suomalaisiin ja skandinaaveihin sulautuneet eteläiset saamelaiset ja lappalaiset eivät olisi samataustaisia kuin nykysaamelaiset. Nykyään sanaa lappalainen merkityksessä saamelainen saatetaan pitää halventavana

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaisten_historia

"Tacituksen pienempiin töihin kuuluu Germania, joka kertoo germaaniheimoista, jotka elivät Rooman valtakunnan ulkopuolella. Tacitus korosti luonnonvaraisten kansojen turmeltumattomuudessa olevaa voimaa, mikä on usein tulkittu varoitukseksi germaanien uhasta veltostuneille roomalaisille. Kirjassa Tacitus myös kuvaa alkukantaiset ja kurjuudessa elävät fennit, jotka on perinteisesti yhdistetty saamelaisten esivanhempiin. Teoksesta on kolme suomennosta vuosilta 1904, 1953 ja 1976.
»Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.»
(Tacitus: Germania. Käännös Tuomo Pekkanen.)"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tacitus

Lue lisää

Kysymys oli Finland-nimityksestä. Se tulee kiistatta Fenneistä, vanhin tunnettu ryhmä Fennoskandiassa. Tietysti nämä kaikki tiedot olivat monessa vaiheessa kuulopuheita.Nimi ja sen kohde on voinut vaihtua - saamelaiset ehkä eksoottisimpiin kuuluvana suomensukuisista oli kenties laajimmin tunnettu.

Olemme eestiläisempiä kuin virolaiset itse, sillä he ovat mixaantuneet aikojen saatossa paljon pahemmin. Finland on parempi kuin Swampland.

The word Finn is first mentioned in the form fenni in the 1st century AD by Tacitus, the Roman historian. However it is possible that he was referring to the people of northern Europe in general, particularly the Lappic or Sami people. After that the name finni is used by Claudius Ptolemaeus (170 AD) and the Byzantine writer Jordanes in his Getica (551 AD). References to Finnic tribes become much more numerous from the Viking era (800-1050). It was not until about 1171 that the word Finni was employed to mean the Finns.
The term Eesti, the name of the Estonians, occurs first again in Tacitus; however, it might have indicated Baltic peoples. In Northern Sagas (13th century) the term started to be used to indicate the Estonians.

"Mistä Suomi sana tulee en tiedä"

Erään teorian mukaan sanat suomi, saame ja häme ovat samaa alkuperää. Siinä kantasanassa ässän paikalla oli suhuässä, mikä tekeekin teorian huomattavasti uskottavammaksi. En nyt varmuudella muista, miten se kantasana kirjoitettiin ja mitä tarkoitti. Taisi viitata vain ihmisiin joukkona, yhteisönä yleisluonteisesti, kuten monien muidenkin kansojen nimet alunperin.

Yksi teoria kirjoitti:

"Mistä Suomi sana tulee en tiedä"

Erään teorian mukaan sanat suomi, saame ja häme ovat samaa alkuperää. Siinä kantasanassa ässän paikalla oli suhuässä, mikä tekeekin teorian huomattavasti uskottavammaksi. En nyt varmuudella muista, miten se kantasana kirjoitettiin ja mitä tarkoitti. Taisi viitata vain ihmisiin joukkona, yhteisönä yleisluonteisesti, kuten monien muidenkin kansojen nimet alunperin.

Lue lisää

useimpien kielitieteilijöiden mukaan.

Lienee vajonnut historian hämärään jos etymologia ei ollut Tacituksen tiedossa. Se oli pohjoisessa suullista perinnettä. Kirjoitustaito, erikoisesti asiatekstien, tuli vasta katolisen munkiston mukana pohjoiseen satojen vuosien päästä. Mitä nimeä suomalaiset heimot käyttivät itsestään ei luultavasti voi tietää kun muita ei Fennoskandiassa asunut.