Erosin luterilaisesta kirkosta yli 30 v. sitten. Syy: en uskonut kirkon opetukseen. Esikoiseni oli juuri syntynyt, ja oti selvää, mikä kirkossa on vauvojen kastamisen tarkoitus. Tuli selväksi: lapsi on syntyessään perkeleen lapsi ja kasteessa hänestä tulee Jumalan lapsi! Kun en tätä roskaa uskonut, en kastattanut lastani vaan erosin koko laitoksesta. Hetkeäkään en ole katunut päätöstäni, ja olen todella iloinen, että lapseni omaksuivat vapaaehtoisesti saman käsityksen kuin minä. Heille ei tarvinnut mitään tyrkyttää, kerroin vain miksi en vienyt heitä kasteelle ja annoin heidän tehdä omat ratkaisunsa. Tyttäreni kuuli sukulaisen lapsen ristiäisissä papin selityksen kasteesta ja asia oli sillä selvä: hänenkään lastaan ei kastettu. Suuri osa ihmisistä luulee yhä että kastaminen on nimen antamista. Kuinkahan moni kastattaisi lapsensa jos tietäisi mitä luterilainen kirkko todella opettaa kastamisesta. Ainoa syy kirkkoon kuulumiseen on mielestäni se, että uskoo kirkon opetukseen.
Eroa, jos et usko kirkon oppiin!
Cesi
397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tuo minuakin häiritsee, että niin moni on mennyt kirkon halpaan ja luulee että kasteen merkitys on nimenanto lapselle. Eihän se niin ole. Ei lapsi jää ilman nimeä vaikka häntä ei kastettaisikaan.
Vauvakaste on sitäpaitsi ei-raamatullinen myöhempi keksintö, jonka tarkoitus on ajaa kirkon etua. Ilman sitä Suomessakin kirkolla olisi hemmetin paljon, muutama miljoona, vähemmän jäseniä ja vähemmän kirkollisverotuloja ja omaisuutta ja vaikutusvaltaa. kirkkohan lobaa ja ajaa omia tavoitteitaan yhteiskunnassa huijaamalla että sillä olisi avoin valtakirja kaikilta 4 miljoonalta jäseneltään puhua heidänkin sullaan asiassa kuin asiassa.
Raamatun tarkoittama kaste on asukobaisen kaste jossa täysivaltaine n aikuinen ihminen omasta vapoaasta tahdosta antaa elämänsä jumalan käsiin, vai miten se sitten kristinuskossa sanatarkasti ilmaistaankin.
Tää on taas tätä mitä kirjassa "Epäuskon tulevaisuus", julkaistu joskus n. 50 v. sitten kuvailtiin. Ensin uskovaiset esittää jonkun yksinkertaisen väiteen, esim. että kun lapsen tai aikuisen päälaelle valuttaan vettä niin sillä olisi muka joku erityisen posittivinen, ihmeellinen vaikutus ko. ihmiseen. No mutta pestäänhän vauvojen ja aikuistenkin pää harva se päivä. Ei siitä mitään sen ihmeelisempää seuraa kuin etä päälaki puhdistuu.
Joo joo, mutta se vaikutus tuleekin vain silloin jos veden kanssa läträä pappi ja lausuu samalla tietynlaisia kristillisiä loitsuja, sanoo uskovaiset. Ja täämösiin ihmeellisiin järjenvastaisiin sepustuksiin sitten koko kristinusko ja pitkälti muutkin uskonnot perustuvat.
Ja uskovaiset sanoo että me ollaan yksinkertaisia, kun emme ymmärrä, halua ymmärtää heidän koukeroisia hienouksiaan.
Kaste on "vedellä läträämistä ja loitsuamista".
Samalla kaavalla voidaan mitätöidä moni muukin juttu.
Jalkapallo on "neuroottista pallon perässä ravaamista".
Tanssi on "primitiivistä sinne tänne heilumista".
Onkiminen on "vähä-älyistä kohon tuijottamista".
Rock-musiikki on "eläimellistä möykkäämistä".
Jne.
Mitäpä sitä lasta kastamaan, kun voi itsekin hänen päänsä pestä, valitsemallaan shampoolla...
Voi hengen köyhyys...
Profeetallinen uni krikosta eroamisesta:
http://p1.foorumi.info/ristinvalossa/viewtopic.php?t=3841
.