mistään oikeen sopivaa palstaa tälle, ni laitan nyt tähän.
Aamulla kun heräsin ja olin menossa avaamaan ikkunaa, yhtäkkiä "kaaduin" ja sain pöydän reunasta kiinni, etten rämähtänyt lattialle.
Pidin käsillä pöydänreunasta kiinni ja jalkani menivät tavallaan vähän koukkuun ja tärisivät hirveästi.
Mitä tää oli?
Aamulla kun heräsin ja olin menossa avaamaan ikkunaa, yhtäkkiä "kaaduin" ja sain pöydän reunasta kiinni, etten rämähtänyt lattialle.
Pidin käsillä pöydänreunasta kiinni ja jalkani menivät tavallaan vähän koukkuun ja tärisivät hirveästi.
Mitä tää oli?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos nousee äkkiä makuuasennosta ylös, ja on matala verenpaine, niin saattaa huimata. Siksi olisi hyvä vähän aikaa istuskella sängynlaidalla ennen kuin nousee seisomaan. Mene terveyskeskukseen tarkistuttamaan asia!
Mulla on matala verenpaine ja on aina ollukkin, mut se ei oo koskaan ennen vaivannu mitenkään.
No noilla oireilla on erittäin vaikea sanoa kenenkään mitään. Kyse nyt voi lievimmillään olla että jalat olisivat puutuneet yön aikana ja kun läksit kävelemään niin eivät pitäneetkään.
Tosin tuollainen kaatuminen voi sitten sopia kymmeniin eri kohtaus, tai sairausoireisiin joten paha sanoa mitään.
Etupäässä nyt neurologiset tai verenkierrolliset sairaudet/ kohtaustilat tulisivat ensimmäisinä mieleen mutta mitään pätevää ei voi kyllä sanoa kukaan muu kuin lääkäri ja hänkin vasta tutkimusten jälkeen, jos silloinkaan, jos oli jokin ohimenevä kohtaus tai muu häiriö niin eivät nekään mitään jälkiä juuri koskaan jätä. Oikein mihinkään neurologiseen (etupäässä päästä johtuvaan) juttuun tuo ei oikein sovikaan jos kerran mitään muita oireita ei tullut, ongelman ydin ja aiheuttaja olivat "vain" jalat omasta mielestäsi.
Ainut mitä nyt voi vähän sanoa vaikka hiukkasen saattaa pelästyttääkin kuten ei ole tarkoitus vaan itsepä asiasta kysyit niin jos kaatumiseen ei liittynyt minkäänlaista huimausta, sumentumista tai sekavuutta niin nuorilla ihmisillä aika klassisia ms-taudin ensioireita ovat tuollaiset ja tuollaisten erilaisten "hoipertelujen", "jäykkyyksien", selittämättömien kaatumisten sun muiden kautta ne usein löydetäänkin.
Usein vain suurin virhe tapahtuu siinä että oireet ovat niin lieviä vaikka kestävät kauankin että itse tai lääkärikään ei tule ajatelleeksi taustalla olevan mitään vikaa tai sairautta, ja sitten kun suuremmat ongelmat ja oireet alkavat niin ollaan tilanteessa että voisi olla paljon hempompi homma jos olisi ajoissa havaittu.
Eli sen verran nyt sanoisin ihan suositeltavana juttuna että jos ihan kuin salama kirkkaalta taivaalta tällainen kaatuminen tuli ja mitään syytä ei siihen ollut, kunhan tuli vain kohtausluontoisesti niin KÄY LÄÄKÄRISSÄ äläkä ala hautaamaan ajatusta että ei olisi mikään kummempi tai netissä kysymään mistä voisi olla kyse. Todennäköistä onkin ettei mitään erikoista ole mutta kannattaisi käydä puhumassa ja selvittämässä asiaa ihan siltä varalta että kyseessä olikin joku ongelma jolle on tehtävä jotain.
Siinä ei kuitenkaan ole mitään typerää käydä tällaisen takia vähän tohtorin juttusilla, päinvastoin typerää olisi jättää menemättä. Jos ei mitään löydy niin hyvä juttu, mutta onpahan ainakin "kirjattu" vastaisen varalle tällaisen tilapäisen tilanteen joskus tulleen.
Hei!
Olet kenties nuori ja tyttö?
Et kai vain ole jostain jännittynyt, minulla alkoi paniikkikohtaukset juuri noin.
Aloin pelätä koska se kohtaus taas iskee, itse kaaduin kerran myös ja silmissä musteni.
Mutta tässä sitä ollaan menty sen vaivan myötä, pian 40 vuotta ja sen sanon vielä, että älä hermostu tästä!
HYVÄÄ SYKSYÄ!