Olen hammaslääkärikammoinen 26-vuotias nainen ja tilasin vihdoin ajan hammaslääkäriin torstaiksi. Ongelmani on kuitenkin se, etten uskalla kertoa hammaslääkärille pelostani!
En pelkää hammaslääkäriä hysteerisesti mutta pelkoni kohteet ovat epänormaaleja, joten niitä ja aikaisempia hoitokokemuksia on varmasti kuvailtava tarkasti, jotta hammaslääkäri ymmärtää pelkoni oikeat syyt. Olen vähän ujo muutenkin enkä pidä asioitteni yksityiskohtaisesta kertomisesta edes läheisille ihmisille. Minua pelottaa aivan yhtä paljon pelosta kertominen kuin kaikki muut pelottavat asiat yhteensä vastaanotolla.
Pelkoni taustalla on kaksi poikkeuksellisen ongelmaista ja normaalia kivuliaampaa hammasleikkausta (olin silloin allerginen puudutusaineelle), joiden muisteleminen tuottaa sen verran suurta stressiä vuosien jälkeenkin, etten todellakaan tajua, miten pystyn kertomaan niistä vieraalle ihmiselle. Nyt suurin huolenaiheeni on siis se, etten uskalla kertoa pelostani. Tai jos uskallan juuri sen sanoa, en enää uskallakaan kuvailla tarkemmin pelkoani. Onko muilla ollut vastaavia ongelmia ja miten siitä olette selvinneet?
Valitsin hammaslääkärin, joka hoitaa pelkopotilaita, joten toivon vakaasti, että hän itse kysyy pelosta suoraan. Tarkoitukseni oli sanoa jo aikaa tilatessani asiasta mutta vapisin vain puhelimessa ja ääneni takertui kurkkuun enkä saanutkaan sanotuksi, ei - en edes puhelimessa. Joten miten ihmeessä voin selvitä jostain pelkokeskustelusta vastaanotolla?
Käydäänkö se siinä alussa ennen hammastarkastusta?
En pelkää hammaslääkäriä hysteerisesti mutta pelkoni kohteet ovat epänormaaleja, joten niitä ja aikaisempia hoitokokemuksia on varmasti kuvailtava tarkasti, jotta hammaslääkäri ymmärtää pelkoni oikeat syyt. Olen vähän ujo muutenkin enkä pidä asioitteni yksityiskohtaisesta kertomisesta edes läheisille ihmisille. Minua pelottaa aivan yhtä paljon pelosta kertominen kuin kaikki muut pelottavat asiat yhteensä vastaanotolla.
Pelkoni taustalla on kaksi poikkeuksellisen ongelmaista ja normaalia kivuliaampaa hammasleikkausta (olin silloin allerginen puudutusaineelle), joiden muisteleminen tuottaa sen verran suurta stressiä vuosien jälkeenkin, etten todellakaan tajua, miten pystyn kertomaan niistä vieraalle ihmiselle. Nyt suurin huolenaiheeni on siis se, etten uskalla kertoa pelostani. Tai jos uskallan juuri sen sanoa, en enää uskallakaan kuvailla tarkemmin pelkoani. Onko muilla ollut vastaavia ongelmia ja miten siitä olette selvinneet?
Valitsin hammaslääkärin, joka hoitaa pelkopotilaita, joten toivon vakaasti, että hän itse kysyy pelosta suoraan. Tarkoitukseni oli sanoa jo aikaa tilatessani asiasta mutta vapisin vain puhelimessa ja ääneni takertui kurkkuun enkä saanutkaan sanotuksi, ei - en edes puhelimessa. Joten miten ihmeessä voin selvitä jostain pelkokeskustelusta vastaanotolla?
Käydäänkö se siinä alussa ennen hammastarkastusta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kun minä menin päivystävälle kerran (en käy koskaan muutoin hammaslääkärissä, pelkään myös) niin jopa silloin piti täyttää paperi jossa pelosta kysyttiin.
Hammaslääkäri oli sitten e r i t t ä i n helläkätinen ja varovainen. Myös hänen tapansa puhua minulle oli tahdikas ja ymmärtäväinen.
Voithan kirjoittaa kokemuksesi ja pelkosi paperille ja lykätä selostuksen heti vastaanotolla lääkärin käteen. :o) Siitähän se sitten selviää ja hän varmasti tekee tarkentavia kysymyksiä, jos ne ovat tarpeen.
Kerroithan jo meillekin jotain. Alkajaisiksi voisit vaikka tulostaa oman viestisi tästä keskustelusta ja antaa sen lääkärin käteen!
Tsemppiä sulle, pelosta voi kyllä selvitä ja päästä jopa eroon. c",)