Kaikki eivät usko ateismiin

Mitä ateistit tahtovat sanoa nille, jotka eivät usko ateismiin? Onko rauhanomainen rinnakkaiselo mahdollista, vai tulisiko kansalaisten uskon ja uskonnonvapautta rajoittaa?
35281
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

"Mitä ateistit tahtovat sanoa nille, jotka eivät usko ateismiin?"

Minua ei kiinnosta pätkääkän uskotko johonkin vai et, mutta jos haluat minun uskovan kuten sinä sinun tulee todistaa uskomuksesi pätevyys minulle.

"Onko rauhanomainen rinnakkaiselo mahdollista, vai tulisiko kansalaisten uskon ja uskonnonvapautta rajoittaa?"

Tietysti rinnakkaiselo on mahdollista mutta ihmisten täytyy ymmärtää se että uskon ja uskonnonvapautta ei ole oikeasti olemassa jos ei ole vapautta uskosta ja uskonnosta myös vaihtoehtona.

Äänestä

Ateismiin uskominen on mielestäni mahdotonta. Ateismi ei sisällä mitään uskon kohdetta, joten siihen ei voi uskoa.

Ateismin olemassaoloon ylimalkaan kannattaa uskoa, koska todistettavasti on olemassa ateisteja.

Uskon vapautta ei tule rajoittaa, joten voit halutessasi uskoa myös ateismiin, jos tunnet sellaiseen kutsumusta.
Uskonnonvapautta on hyvä rajoittaa siltä osin, kuin uskonto rikkoo lakeja. Esim. itse en sallisi ihmisuhreja edellyttävää uskontoa.

Rauhanomainen rinnakkaiselo on ihan mahdollista, useimmissa tapauksissa.

Äänestä
  • " Esim. itse en sallisi ihmisuhreja edellyttävää uskontoa."
    En sallisi minkään elävän olennon uhraamista. Minua oksettaa ajatellakin että vieläkin viattomia eläinparkoja uhrataan jonkun typerän taikauskon takia.

    Äänestä

  • satunnainen kulkija kirjoitti:

    " Esim. itse en sallisi ihmisuhreja edellyttävää uskontoa."
    En sallisi minkään elävän olennon uhraamista. Minua oksettaa ajatellakin että vieläkin viattomia eläinparkoja uhrataan jonkun typerän taikauskon takia.

    Miten koet valtioiden harjoittaman politiikan, jossa sota ja aseistus on yhtenä osana uskomusta paremmasta maailmankaikkeudesta, joka tulee, kun oman ideologian paremmuus varmistetaan niiden keskuudessa, jotka sitä eivät jaa.

    Äänestä

  • Ihminen joko uskoo sen mitä ateistit ateismista väittävät, tai sitten he eivät usko siihen. Ateistit joko uskovat ateismin perusfundamenttiin tai eivät usko.

    Eikait kukaan väitä, että joku on todistanut ateismin perusfundamentin?

    Varmaan tuo ihmisten uhraaminen, jopa uskonnollisesti voi olla ongelma joissain maissa. Ja en tunne kansainvälistä juridiikkaa siten, että voisin kommentoida miten ko. asiaa on siinä käsitelty. Asiaa (uskonnollista ihmisuhria) on hieman vaikea ajatella Suomesta käsin (ainakin itselläni)

    Ilmeisesti ainakin joihinkin uskontoihin kuuluu käsite ns, pyhästä sodasta, jossa voi ehkä ajatella esiintyvän myös ihmisiin kohdistuvaa fyysisen koskemattomuuden rikkomusta?

    Laki on hyvä pointti. Sitä ei saa rikkoa. Ongelmaksi lain kannalta joskus on muodostunut lain ja ihmisten oikeuskäsityksen suhde. Esim. historiassa Suomessa määrättiin kutsunnat Venäjän sotaväkeen suuriruhtinaskunnan aikana ja siitä suurelta osalta kieltäydyttiin.

    Mutta helppo on yhtyä ajatukseen siitä, että ihmisiä ei saisi uhrata minkään syyn tähden millään tavalla. Ja kun näin ei voida toimia, sentähden, etteivät ihmiset sitä osaa, niin on ainakin hyvä, että uskonnoissa, eikä ateismissa saa maan lain mukaan uhrata ihmisiä.

    Äänestä

  • satunnainen kulkija kirjoitti:

    " Esim. itse en sallisi ihmisuhreja edellyttävää uskontoa."
    En sallisi minkään elävän olennon uhraamista. Minua oksettaa ajatellakin että vieläkin viattomia eläinparkoja uhrataan jonkun typerän taikauskon takia.

    Lyhyyden vuoksi vain kuvaileva esimerkki. En tuntenut tarpeelliseksi listata kaikkia mahdollisia uskontoja, jotka olisi syytä olla sallimatta.

    Äänestä

  • UPDATE_9281033 kirjoitti:

    Lyhyyden vuoksi vain kuvaileva esimerkki. En tuntenut tarpeelliseksi listata kaikkia mahdollisia uskontoja, jotka olisi syytä olla sallimatta.

    Toisaalta eläinuhreihin en suhtaudu automaattisen negatiivisesti. Syönhän kuitenkin lihaa ja joku sen eläimen tappaa puolestani. Ei olisi eettisesti oikein loogista tuomita eläinten teurastamista uhraamistarkoituksessa, mikäli se eläin sitten syödään (kuten useimmitenkai tapahtuu). Samaan tarkoitukseen se menee kuin sika-nauta jauhelihakin, eli ihmisten ravinnoksi.

    Äänestä

  • UPDATE_9281033 kirjoitti:

    Toisaalta eläinuhreihin en suhtaudu automaattisen negatiivisesti. Syönhän kuitenkin lihaa ja joku sen eläimen tappaa puolestani. Ei olisi eettisesti oikein loogista tuomita eläinten teurastamista uhraamistarkoituksessa, mikäli se eläin sitten syödään (kuten useimmitenkai tapahtuu). Samaan tarkoitukseen se menee kuin sika-nauta jauhelihakin, eli ihmisten ravinnoksi.

    Otetaan hyvänä esimerkkinä vaikkapa joissakin ravintoloissa käytettävä halal-liha. Eikö sinusta tosiaankaan ole mitään eroa siitä, että teurastetaanko eläin viiltämällä kurkku auki kun se on tajuissaan (rituaaliteurastus Allahin iloksi), vai tainnutetaanko se ampumalla pulttipyssyllä piikki aivoihin ennen verenlaskua? Syötäväksihän se kuitenkin menee vai?
    Ihmisten pahuus ja välinpitämättömyys on käsittämätöntä!

    Äänestä

  • satunnainen kulkija kirjoitti:

    Otetaan hyvänä esimerkkinä vaikkapa joissakin ravintoloissa käytettävä halal-liha. Eikö sinusta tosiaankaan ole mitään eroa siitä, että teurastetaanko eläin viiltämällä kurkku auki kun se on tajuissaan (rituaaliteurastus Allahin iloksi), vai tainnutetaanko se ampumalla pulttipyssyllä piikki aivoihin ennen verenlaskua? Syötäväksihän se kuitenkin menee vai?
    Ihmisten pahuus ja välinpitämättömyys on käsittämätöntä!

    Saatuani seurata teollista sikojen teurastamista ihan normaalissa suomalaisessa teurastamossa, en osaa tehdä eroa ainakaan sen teurastamon hyväksi.
    MInä en nyt osaa ottaa kantaa johonkin erilaisten teurastusten yksityiskohtiin. Perusidea oli se että jos eläimiä joka tapauksessa teurastetaan, ei se että siihen liitetään uskonnollisia elementtejä, tee siitä sen pahempaa eläimen kannalta.

    Tuskaton ja eläintä pelottamaton turastus on tietysti paras tapa hoitaa asia.

    Äänestä

  • satunnainen kulkija kirjoitti:

    Otetaan hyvänä esimerkkinä vaikkapa joissakin ravintoloissa käytettävä halal-liha. Eikö sinusta tosiaankaan ole mitään eroa siitä, että teurastetaanko eläin viiltämällä kurkku auki kun se on tajuissaan (rituaaliteurastus Allahin iloksi), vai tainnutetaanko se ampumalla pulttipyssyllä piikki aivoihin ennen verenlaskua? Syötäväksihän se kuitenkin menee vai?
    Ihmisten pahuus ja välinpitämättömyys on käsittämätöntä!

    Minusta tärkeämpää on se, miten eläin saa elää kuin se miten eläin kuolee. Kumpi on parempi, ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa eläminen ja tajuttomana teurastetuksi tuleminen vai vapaasti ulkona kirmaten eläminen ja teurastus kurkku auki viiltämällä Allahin nimeen? Tämä nyt oli vain tällainen ajatus. Varmasti tehotuotannossakin on halal-teurastusta jne. Ja eipä se eläin siinä kauaa joudu kitumaan kun kaulavaltimo aukaistaan.

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    Ihminen joko uskoo sen mitä ateistit ateismista väittävät, tai sitten he eivät usko siihen. Ateistit joko uskovat ateismin perusfundamenttiin tai eivät usko.

    Eikait kukaan väitä, että joku on todistanut ateismin perusfundamentin?

    Varmaan tuo ihmisten uhraaminen, jopa uskonnollisesti voi olla ongelma joissain maissa. Ja en tunne kansainvälistä juridiikkaa siten, että voisin kommentoida miten ko. asiaa on siinä käsitelty. Asiaa (uskonnollista ihmisuhria) on hieman vaikea ajatella Suomesta käsin (ainakin itselläni)

    Ilmeisesti ainakin joihinkin uskontoihin kuuluu käsite ns, pyhästä sodasta, jossa voi ehkä ajatella esiintyvän myös ihmisiin kohdistuvaa fyysisen koskemattomuuden rikkomusta?

    Laki on hyvä pointti. Sitä ei saa rikkoa. Ongelmaksi lain kannalta joskus on muodostunut lain ja ihmisten oikeuskäsityksen suhde. Esim. historiassa Suomessa määrättiin kutsunnat Venäjän sotaväkeen suuriruhtinaskunnan aikana ja siitä suurelta osalta kieltäydyttiin.

    Mutta helppo on yhtyä ajatukseen siitä, että ihmisiä ei saisi uhrata minkään syyn tähden millään tavalla. Ja kun näin ei voida toimia, sentähden, etteivät ihmiset sitä osaa, niin on ainakin hyvä, että uskonnoissa, eikä ateismissa saa maan lain mukaan uhrata ihmisiä.

    Jep. MInä en usko ateismiin, enkä usko mihinkään ateismin perusfundamenttiin.
    Uskon siis ateismin olemassaoloon ilmiönä, mutta en ole tietoinen mistään perusfundamentista, johon pitäisi uskoa.

    Jos ajattelet että ateismilla on perusfundamentti, niin mikä se on?
    Jos ajattelet että ateismin perusfundamentti on "jumalia ei ole olemassa", niin noin ateisti varmaan ajattelee, mutta ei sitäkään tarvitse erikseen uskoa.
    Joillekin se voi olla fundamentti mutta ei kaikille. Esim. itselleni se ei ole mikään perusfundamentti vaan tämän hetkinen käsitykseni joidenkin asioiden tilasta.

    Se on mahtavaa, että olemme ihmisten uhraamisesta samalla kannalla :-)

    Äänestä

Ei siitä pidä huolestua eikä sillä pidä vaivata päätään jos joku uskoo johonkin tai jos joku ei usko johonkin tai jos sinä itse et usko johonkin tai jos sinä itse uskot johonkin. On olemassa valinnan vapaus ja jonkun uskomiset tai uskomatta jättämiset eivät kuulu muille eikä muilla, joko uskovilla tai uskomattomilla ole oikeutta tai velvollisuutta vaatia muita uskomaan tai olemaan uskomatta niitä asoita johon he itse uskovat tai olevat uskomatta sillä ne ovat jokaisen yksilön vapaan tahdon piiriin kuuluvia asioita.
Itse uskoisin näin.

Äänestä

Ateismissa ei ole ateistillekaan mitään, mihin "uskoa". Lisäksi uskonvapaus taitaa olla uskoville paljon isompi ongelma kuin ateisteille.

Äänestä
  • Perusteletko? En ymmärrä mitä tarkoitat kummallakaan lauseella?

    Siis kyse oli niistä, jotka eivät usko ateismiin (ateistithan saavat antaa ateismille sen sisällön kuin ateistit itse henkilökohtaisesti haluavat)? Ja näin ollen ateistit voivat uskoa tai olla uskomatta oman henkilökohtaisen ateisminsa fundamenttiin, Tai niihin sisältöihin, jotka he sisällyttävät, tai eivät sisällytä ateismiinsa.

    Jälkimmäisen lauseen logiikkaa en ymmärrä (johtuu mun oman ymmärryskyvyyn rajoittuneisuudesta?) ollenkaan.

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    Perusteletko? En ymmärrä mitä tarkoitat kummallakaan lauseella?

    Siis kyse oli niistä, jotka eivät usko ateismiin (ateistithan saavat antaa ateismille sen sisällön kuin ateistit itse henkilökohtaisesti haluavat)? Ja näin ollen ateistit voivat uskoa tai olla uskomatta oman henkilökohtaisen ateisminsa fundamenttiin, Tai niihin sisältöihin, jotka he sisällyttävät, tai eivät sisällytä ateismiinsa.

    Jälkimmäisen lauseen logiikkaa en ymmärrä (johtuu mun oman ymmärryskyvyyn rajoittuneisuudesta?) ollenkaan.

    Ateismi on määritelty yleisesti teismin puuttumiseksi. Ei sitä kukaan voi itsekseen määritellä uudelleen oman mielensä mukaan miksi haluaa. Tietenkin ateistien (ihmisten) elämänkatsomukseen (ateismi yksinään ei mitenkään riitä elämänkatsomukseksi, sanokoot uskikset mitä vaan)liittyy muutakin, mutta ne eivät määrittele ateismia millään tavalla. Ateismiin ei myöskään uskota vaan se hyväksytään, koska se on ihan todellinen ilmiö eikä sen olemassaolo ole mitenkään kiistanalainen. Tämäkin palsta on pullollaan ihmisiä, jotka eivät usko jumalten olemassaoloon.

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    Perusteletko? En ymmärrä mitä tarkoitat kummallakaan lauseella?

    Siis kyse oli niistä, jotka eivät usko ateismiin (ateistithan saavat antaa ateismille sen sisällön kuin ateistit itse henkilökohtaisesti haluavat)? Ja näin ollen ateistit voivat uskoa tai olla uskomatta oman henkilökohtaisen ateisminsa fundamenttiin, Tai niihin sisältöihin, jotka he sisällyttävät, tai eivät sisällytä ateismiinsa.

    Jälkimmäisen lauseen logiikkaa en ymmärrä (johtuu mun oman ymmärryskyvyyn rajoittuneisuudesta?) ollenkaan.

    "...nille, jotka eivät usko ateismiin..." kertoo vain sen että
    sinulta on mennyt melkolailla ohi se mitä ateismi tarkoittaa.

    ateismi = jumaluskon puuttuminen

    Ateismissa ei ole mitään usko-osiota eli siksi ei voi sanoa
    "uskon ateismiin" tai "en usko ateismiin".

    Jos vaihdat omassa lauseessasi sanan "ateismi"
    sanoihin "jumaluskon puuttuminen" niin ehkä se
    avaa sinulle asiaa hieman -->

    "...nille, jotka eivät usko jumaluskon puuttumiseen..."

    Kuulostaa lähinnä hölmöltä.

    Eri uskonnot ja niiden kannattajat ovat toistuvasti
    osoittaneet, että itseä koskeva uskonvapaus on tärkeää
    mutta muiden uskonvapauteen voidaan suhtautua jopa
    vihamielisesti. Johtunee mm. uskontoja varsin yleisesti
    vaivaavasta syövästä nimeltä mustavalkoajattelu.

    Äänestä

  • määritelty valmiiksi kirjoitti:

    Ateismi on määritelty yleisesti teismin puuttumiseksi. Ei sitä kukaan voi itsekseen määritellä uudelleen oman mielensä mukaan miksi haluaa. Tietenkin ateistien (ihmisten) elämänkatsomukseen (ateismi yksinään ei mitenkään riitä elämänkatsomukseksi, sanokoot uskikset mitä vaan)liittyy muutakin, mutta ne eivät määrittele ateismia millään tavalla. Ateismiin ei myöskään uskota vaan se hyväksytään, koska se on ihan todellinen ilmiö eikä sen olemassaolo ole mitenkään kiistanalainen. Tämäkin palsta on pullollaan ihmisiä, jotka eivät usko jumalten olemassaoloon.

    Jokainen voi määritellä asiat luonnolakeja lukuunottamatta kuinka niihin suhtautuu. Toinen asia on osata käyttää niitä.

    Uskikset ja samoin kuin myös muut ateismin ulkopuolella olevat voivat, saavat ja määrittelevätkin ateismin niinkuin he itse haluavat. Se muuttaa ateismin määritelmää ja käsitystä siitä ilmiöstä mikä ateismi on. Tiede tarkistaa itseään
    ja asettaa väittämänsä kyseenalaistettavaksi ja toisten kokeiltavaksi.

    Samoin kuin kaikki muukin ymmättys asioiden käyttötavoista muuttuu, niin myös ateismi. Ateismissa kysymys on uskosta ateismin perusfunfamenttiin tai siihen eikö siihen usko. He ketkä eivät siihen usko eivät ole ateismissa. Agnostikkoja ateismin suhteen on enemmän kuin ateismin gnostikkoja. (Joka ei siis ole sama asia kuin gnostilaisuus. Vaan kyseessä on ateismin gnosis).

    Ateismin ensimmäinen kehä on sen perusfundamentti. Ja toinen kehä kuin ateisti tämän omaksuttuaan siihen suhtautuu sisäisesti. Ja kolmantena kehänä voidaan mainita se mikä on ateismia toteuttavan aktio. Neljäntenä voidaan mainita ateismista osattomien vastaavat aktiot.

    Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa olevan ateismin sisältä käsin. Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa.

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    Jokainen voi määritellä asiat luonnolakeja lukuunottamatta kuinka niihin suhtautuu. Toinen asia on osata käyttää niitä.

    Uskikset ja samoin kuin myös muut ateismin ulkopuolella olevat voivat, saavat ja määrittelevätkin ateismin niinkuin he itse haluavat. Se muuttaa ateismin määritelmää ja käsitystä siitä ilmiöstä mikä ateismi on. Tiede tarkistaa itseään
    ja asettaa väittämänsä kyseenalaistettavaksi ja toisten kokeiltavaksi.

    Samoin kuin kaikki muukin ymmättys asioiden käyttötavoista muuttuu, niin myös ateismi. Ateismissa kysymys on uskosta ateismin perusfunfamenttiin tai siihen eikö siihen usko. He ketkä eivät siihen usko eivät ole ateismissa. Agnostikkoja ateismin suhteen on enemmän kuin ateismin gnostikkoja. (Joka ei siis ole sama asia kuin gnostilaisuus. Vaan kyseessä on ateismin gnosis).

    Ateismin ensimmäinen kehä on sen perusfundamentti. Ja toinen kehä kuin ateisti tämän omaksuttuaan siihen suhtautuu sisäisesti. Ja kolmantena kehänä voidaan mainita se mikä on ateismia toteuttavan aktio. Neljäntenä voidaan mainita ateismista osattomien vastaavat aktiot.

    Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa olevan ateismin sisältä käsin. Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa.

    Tuosta sekavammaksi ei lauseenrakentelu enää helpolla voi mennä. Vaikka kirjoittaist viikon putkeen tuollaista pseudofilosofista kökköä, ei se ateismista tee mitään muuta kuin mitä se on.

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    Jokainen voi määritellä asiat luonnolakeja lukuunottamatta kuinka niihin suhtautuu. Toinen asia on osata käyttää niitä.

    Uskikset ja samoin kuin myös muut ateismin ulkopuolella olevat voivat, saavat ja määrittelevätkin ateismin niinkuin he itse haluavat. Se muuttaa ateismin määritelmää ja käsitystä siitä ilmiöstä mikä ateismi on. Tiede tarkistaa itseään
    ja asettaa väittämänsä kyseenalaistettavaksi ja toisten kokeiltavaksi.

    Samoin kuin kaikki muukin ymmättys asioiden käyttötavoista muuttuu, niin myös ateismi. Ateismissa kysymys on uskosta ateismin perusfunfamenttiin tai siihen eikö siihen usko. He ketkä eivät siihen usko eivät ole ateismissa. Agnostikkoja ateismin suhteen on enemmän kuin ateismin gnostikkoja. (Joka ei siis ole sama asia kuin gnostilaisuus. Vaan kyseessä on ateismin gnosis).

    Ateismin ensimmäinen kehä on sen perusfundamentti. Ja toinen kehä kuin ateisti tämän omaksuttuaan siihen suhtautuu sisäisesti. Ja kolmantena kehänä voidaan mainita se mikä on ateismia toteuttavan aktio. Neljäntenä voidaan mainita ateismista osattomien vastaavat aktiot.

    Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa olevan ateismin sisältä käsin. Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa.

    Ei sanoja voi määritellä uudelleen ihan miten huvittaa. Vai voinko minä määritellä uudelleen esim. banaanin merkityksen? Ateismin määritelmää ei muuta sen enempää uskiksten luulot kuin tietämättömien ateistienkaan.

    ""Tiede tarkistaa itseään
    ja asettaa väittämänsä kyseenalaistettavaksi ja toisten kokeiltavaksi."

    Mikäli tällä tarkoitat verrata sanojen määritelmiä tieteeseen niin ei onnistu. Ateismin määritelmä ei ole tieteellinen väittämä, vaan sanamääritelmällinen sopimus. Ja sitä ei yksinkertaisesti yksittäiset ihmiset voi muuttaa, niin kuin ei banaaninkaan määritelmää.

    "Ateismissa kysymys on uskosta ateismin perusfunfamenttiin"

    Mikä on ateismin perusfundamentti?

    "He ketkä eivät siihen usko eivät ole ateismissa."

    Ateistina olemista ei kuvata samoin kuin uskoa. Teisti on uskossa, ateisti ei ole ateismi_ssa_, sillä ateismi kuvaa vain teismin poissaoloa.

    "Ateismin ensimmäinen kehä on sen perusfundamentti"

    Ateimin ainoa "kehä" (mitä lie sillä tarkoitat) on teismin poissaolo. Muita "kehiä" ei ole.

    "Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa olevan ateismin sisältä käsin. Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    ????????????? Mitähän sinä tässä oikein mahdat yrittää sanoa?

    Äänestä

  • 234rt kirjoitti:

    Tuosta sekavammaksi ei lauseenrakentelu enää helpolla voi mennä. Vaikka kirjoittaist viikon putkeen tuollaista pseudofilosofista kökköä, ei se ateismista tee mitään muuta kuin mitä se on.

    Vaikka ateismia miten katsoisi, se on pseudofilosifinen olkiukko

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    Vaikka ateismia miten katsoisi, se on pseudofilosifinen olkiukko

    Eikä ole, vaan teismin puute.

    Kertoisitko vielä, mikä on se ateismin perusfundamentti?

    Äänestä

  • määritelty valmiiksi kirjoitti:

    Ei sanoja voi määritellä uudelleen ihan miten huvittaa. Vai voinko minä määritellä uudelleen esim. banaanin merkityksen? Ateismin määritelmää ei muuta sen enempää uskiksten luulot kuin tietämättömien ateistienkaan.

    ""Tiede tarkistaa itseään
    ja asettaa väittämänsä kyseenalaistettavaksi ja toisten kokeiltavaksi."

    Mikäli tällä tarkoitat verrata sanojen määritelmiä tieteeseen niin ei onnistu. Ateismin määritelmä ei ole tieteellinen väittämä, vaan sanamääritelmällinen sopimus. Ja sitä ei yksinkertaisesti yksittäiset ihmiset voi muuttaa, niin kuin ei banaaninkaan määritelmää.

    "Ateismissa kysymys on uskosta ateismin perusfunfamenttiin"

    Mikä on ateismin perusfundamentti?

    "He ketkä eivät siihen usko eivät ole ateismissa."

    Ateistina olemista ei kuvata samoin kuin uskoa. Teisti on uskossa, ateisti ei ole ateismi_ssa_, sillä ateismi kuvaa vain teismin poissaoloa.

    "Ateismin ensimmäinen kehä on sen perusfundamentti"

    Ateimin ainoa "kehä" (mitä lie sillä tarkoitat) on teismin poissaolo. Muita "kehiä" ei ole.

    "Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa olevan ateismin sisältä käsin. Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    ????????????? Mitähän sinä tässä oikein mahdat yrittää sanoa?

    "Ei sanoja voi määritellä uudelleen ihan miten huvittaa. Vai voinko minä määritellä uudelleen esim. banaanin merkityksen? Ateismin määritelmää ei muuta sen enempää uskiksten luulot kuin tietämättömien ateistienkaan."

    Sanat määrittyvät käyttäjän ja niiden käyttötilanteiden mukaan. Myös tieto sanojen sisällöstä ja merkityksestä, sekä niiden sisältämien asioiden käyttötarkoituksesta ratkaisee keskusteltavan asian

    Aika antaa asioille uudet määritteet. Kuvitelleempa vaikka hevosta. Tänään se määrittyy osalle ihmisiä eritavalla kuin aikana, jolloin jokaisen ihmisen arjessa oli hevonen.

    Samoin on muidenkin sanojen suhteen. Osa niistä saa uuden merkityksen, joko sentähden, että suhde sanan kohteeseen itseensä muuttuu, tai tieto lisää tuskaa sanaan liittyvästä sisällöstä. Näistä molemmat vaatinevat aikaa?

    On olemassa myös ns. merkitysrelaatio suhteessa sanoihin. Läkkiseppä ja emalitinuri eivät ole tänään enää niin aktuaaleja kuin omana aikanaan ja vs.

    "Mikäli tällä tarkoitat verrata sanojen määritelmiä tieteeseen niin ei onnistu. Ateismin määritelmä ei ole tieteellinen väittämä, vaan sanamääritelmällinen sopimus. Ja sitä ei yksinkertaisesti yksittäiset ihmiset voi muuttaa, niin kuin ei banaaninkaan määritelmää."

    Ateismin väittämistä (väittämästä) ei ole tieteellistä evidenssiä olemassa.

    "Mikä on ateismin perusfundamentti?"

    Sen voi kysyä ateistilta, minkä hän ajattelee ateisminsa olevan. Osalla ateisteista on samoja ja osalla niistä samoista poikkeaviä väittämiä asialle.

    Lisäksi on ateismiin uskomattomien ajatus siitä mitkä ovat ateismin fundamentit.

    Suurinta osaa todennäköisesti asia ei kiinnosta?

    "Ateistina olemista ei kuvata samoin kuin uskoa. Teisti on uskossa, ateisti ei ole ateismi_ssa_, sillä ateismi kuvaa vain teismin poissaoloa."

    Ateismille käsitteenä ei tee vääryyttä ilmaisu: "olla ateismissa". Sen sijaan, jos ateistit kokevat sen niin, että se loukkaa heidän ateismiaan tai heidän ateistisia tunteitaan, niin silloin on vuorovaikutuksen ja yleisten kohteliasuus-sääntöjen puitteissa vältettävä ateismissa olemisen mainitsemista ateistien yhteydessä.

    "Ateimin ainoa "kehä" (mitä lie sillä tarkoitat) on teismin poissaolo. Muita "kehiä" ei ole."

    Jo se, että monet ateismissa olevat vastaavat elämänkatsomustaan koskevaan keskusteluketjuun osoittaa, että ateismi ei voi olla pelkän sen ensimmäisen perusfundamentin mukaista. Tällöinhän sillä ei voisi olla aktioita. Jonka tämänkin palstan keskustelu osoittaa olemassa olevaksi. Jos joku on jotain, ei siitä seuraa ilman olemassa olevaa mekanismiä mitään muuta. Filosofiaa on se, missä on objektin subjektin ja mekanismin raja. Mutta siitä keskustelu ei ehkä kuulu ateismiin, ainakaan sen ensimmäisen perusfundamentin väittämän mukaan.


    ""Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa olevan ateismin sisältä käsin. Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    ????????????? Mitähän sinä tässä oikein mahdat yrittää sanoa?"

    "Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa oleva ateismin sisältä käsin.

    Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    "Ei sanoja voi määritellä uudelleen ihan miten huvittaa. Vai voinko minä määritellä uudelleen esim. banaanin merkityksen? Ateismin määritelmää ei muuta sen enempää uskiksten luulot kuin tietämättömien ateistienkaan."

    Sanat määrittyvät käyttäjän ja niiden käyttötilanteiden mukaan. Myös tieto sanojen sisällöstä ja merkityksestä, sekä niiden sisältämien asioiden käyttötarkoituksesta ratkaisee keskusteltavan asian

    Aika antaa asioille uudet määritteet. Kuvitelleempa vaikka hevosta. Tänään se määrittyy osalle ihmisiä eritavalla kuin aikana, jolloin jokaisen ihmisen arjessa oli hevonen.

    Samoin on muidenkin sanojen suhteen. Osa niistä saa uuden merkityksen, joko sentähden, että suhde sanan kohteeseen itseensä muuttuu, tai tieto lisää tuskaa sanaan liittyvästä sisällöstä. Näistä molemmat vaatinevat aikaa?

    On olemassa myös ns. merkitysrelaatio suhteessa sanoihin. Läkkiseppä ja emalitinuri eivät ole tänään enää niin aktuaaleja kuin omana aikanaan ja vs.

    "Mikäli tällä tarkoitat verrata sanojen määritelmiä tieteeseen niin ei onnistu. Ateismin määritelmä ei ole tieteellinen väittämä, vaan sanamääritelmällinen sopimus. Ja sitä ei yksinkertaisesti yksittäiset ihmiset voi muuttaa, niin kuin ei banaaninkaan määritelmää."

    Ateismin väittämistä (väittämästä) ei ole tieteellistä evidenssiä olemassa.

    "Mikä on ateismin perusfundamentti?"

    Sen voi kysyä ateistilta, minkä hän ajattelee ateisminsa olevan. Osalla ateisteista on samoja ja osalla niistä samoista poikkeaviä väittämiä asialle.

    Lisäksi on ateismiin uskomattomien ajatus siitä mitkä ovat ateismin fundamentit.

    Suurinta osaa todennäköisesti asia ei kiinnosta?

    "Ateistina olemista ei kuvata samoin kuin uskoa. Teisti on uskossa, ateisti ei ole ateismi_ssa_, sillä ateismi kuvaa vain teismin poissaoloa."

    Ateismille käsitteenä ei tee vääryyttä ilmaisu: "olla ateismissa". Sen sijaan, jos ateistit kokevat sen niin, että se loukkaa heidän ateismiaan tai heidän ateistisia tunteitaan, niin silloin on vuorovaikutuksen ja yleisten kohteliasuus-sääntöjen puitteissa vältettävä ateismissa olemisen mainitsemista ateistien yhteydessä.

    "Ateimin ainoa "kehä" (mitä lie sillä tarkoitat) on teismin poissaolo. Muita "kehiä" ei ole."

    Jo se, että monet ateismissa olevat vastaavat elämänkatsomustaan koskevaan keskusteluketjuun osoittaa, että ateismi ei voi olla pelkän sen ensimmäisen perusfundamentin mukaista. Tällöinhän sillä ei voisi olla aktioita. Jonka tämänkin palstan keskustelu osoittaa olemassa olevaksi. Jos joku on jotain, ei siitä seuraa ilman olemassa olevaa mekanismiä mitään muuta. Filosofiaa on se, missä on objektin subjektin ja mekanismin raja. Mutta siitä keskustelu ei ehkä kuulu ateismiin, ainakaan sen ensimmäisen perusfundamentin väittämän mukaan.


    ""Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa olevan ateismin sisältä käsin. Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    ????????????? Mitähän sinä tässä oikein mahdat yrittää sanoa?"

    "Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa oleva ateismin sisältä käsin.

    Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    "Sanat määrittyvät käyttäjän ja niiden käyttötilanteiden mukaan."

    Mielenkiintoista. Kerropas, millaisia käyttötilanteita on jumaluskon poissaololle.

    "Kuvitelleempa vaikka hevosta. Tänään se määrittyy osalle ihmisiä eritavalla kuin aikana, jolloin jokaisen ihmisen arjessa oli hevonen."

    Hevosen määritelmä ei ole muuttunut mihinkään. Hevosen käyttötarkoitus ehkä, mutta hevonen-sanan määritelmä ei.

    "Ateismin väittämistä (väittämästä) ei ole tieteellistä evidenssiä olemassa."

    Ateismi on perusoletus siinä mielessä, että teimi esittää positiivisen väitteen, jota se ei kuitenkaan pysty todistamaan. Ateismi ei tarvitse tieteellistä evidenssiä, teismi tarvitsee. Jos minä väitän, että autotallissani asuu näkymätön yksisarvinen, ja sinä vastaat "Eikä asu", niin kummalla on todistustaakka?

    Olemattoman olemattomuutta ei voi todistaa Paitsi jos olemattomalle voidaan määrittää 100% varmuudella sen poissulkeva vastakappale, ja sitten todistaa tämän vastakappaleen olemassaolo. Teistisille olennoille ei tällaisia vastakappaleita oikein taida löytyä.

    "Sen voi kysyä ateistilta, minkä hän ajattelee ateisminsa olevan. Osalla ateisteista on samoja ja osalla niistä samoista poikkeaviä väittämiä asialle."

    Ateisti ajattelee ateisminsa olevan teismin puute. Jos joku ateisti muuta väittää, hän joko valehtelee tai ei tunne ateismin määritelmää (jonka voi lukaista sanakirjasta). Ateistin elämän-/maailmankatsomus toki sisältää muutakin kuin pelkän teismin puutteen, mutta ne muut eivät määritä ko. puutetta (edelleenkään).

    "jos ateistit kokevat sen niin, että se loukkaa heidän ateismiaan"

    Ei jumaluskon poissaoloa voi loukata.

    "Ateismille käsitteenä ei tee vääryyttä ilmaisu: "olla ateismissa"."

    Joo, ei mikään tee vääryyttä jumaluskon poissaololle. Sehän olisi varsin kummallista. Tuo ilmaisu ei kuitenkaan ole millään tavalla järkevä.

    "Jo se, että monet ateismissa olevat vastaavat elämänkatsomustaan koskevaan keskusteluketjuun osoittaa, että ateismi ei voi olla pelkän sen ensimmäisen perusfundamentin mukaista."

    Niin siis ateistit ottavat osaa keskusteluun _yhdestä osasta_ elämänkatsomustaan. Jos sinulla ei ole banaania, ja ihmiset jatkuvasti paasaavat keskustelupalstoilla siitä, kuinka banaanittomuus sinulle jokin uskonnollinen perusfundamentti, etkö osallistuisi keskusteluun?

    "Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa oleva ateismin sisältä käsin.

    Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    AIJAA ihaks tosi vai???????!!!!!!!!! Ei tuosta edelleenkään ota selvää, vaikka yhden rivivälin siihen lisäsitkin.

    Pieleen menee ja lujaa joku "ateismin tulkitseminen". Miten jumalat ovat kokeiden kautta selvitettävissä ja havaittavissa? Luovun ateismista sillä punaisella sekunnilla, kun joku todistaa edes yhden jumalan olemassaolon. Eipä ole kuulunut, joten ei kai se totuus sitten teismissäkään ole, vai?

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    Vaikka ateismia miten katsoisi, se on pseudofilosifinen olkiukko

    Neljänkymmenenkuuden vuoden kokemuksella voin sanoa ettei ole. Paljonko sinulla on henkilökohtaista kokemusta ateismista?

    Äänestä

  • Duubio kirjoitti:

    "Ei sanoja voi määritellä uudelleen ihan miten huvittaa. Vai voinko minä määritellä uudelleen esim. banaanin merkityksen? Ateismin määritelmää ei muuta sen enempää uskiksten luulot kuin tietämättömien ateistienkaan."

    Sanat määrittyvät käyttäjän ja niiden käyttötilanteiden mukaan. Myös tieto sanojen sisällöstä ja merkityksestä, sekä niiden sisältämien asioiden käyttötarkoituksesta ratkaisee keskusteltavan asian

    Aika antaa asioille uudet määritteet. Kuvitelleempa vaikka hevosta. Tänään se määrittyy osalle ihmisiä eritavalla kuin aikana, jolloin jokaisen ihmisen arjessa oli hevonen.

    Samoin on muidenkin sanojen suhteen. Osa niistä saa uuden merkityksen, joko sentähden, että suhde sanan kohteeseen itseensä muuttuu, tai tieto lisää tuskaa sanaan liittyvästä sisällöstä. Näistä molemmat vaatinevat aikaa?

    On olemassa myös ns. merkitysrelaatio suhteessa sanoihin. Läkkiseppä ja emalitinuri eivät ole tänään enää niin aktuaaleja kuin omana aikanaan ja vs.

    "Mikäli tällä tarkoitat verrata sanojen määritelmiä tieteeseen niin ei onnistu. Ateismin määritelmä ei ole tieteellinen väittämä, vaan sanamääritelmällinen sopimus. Ja sitä ei yksinkertaisesti yksittäiset ihmiset voi muuttaa, niin kuin ei banaaninkaan määritelmää."

    Ateismin väittämistä (väittämästä) ei ole tieteellistä evidenssiä olemassa.

    "Mikä on ateismin perusfundamentti?"

    Sen voi kysyä ateistilta, minkä hän ajattelee ateisminsa olevan. Osalla ateisteista on samoja ja osalla niistä samoista poikkeaviä väittämiä asialle.

    Lisäksi on ateismiin uskomattomien ajatus siitä mitkä ovat ateismin fundamentit.

    Suurinta osaa todennäköisesti asia ei kiinnosta?

    "Ateistina olemista ei kuvata samoin kuin uskoa. Teisti on uskossa, ateisti ei ole ateismi_ssa_, sillä ateismi kuvaa vain teismin poissaoloa."

    Ateismille käsitteenä ei tee vääryyttä ilmaisu: "olla ateismissa". Sen sijaan, jos ateistit kokevat sen niin, että se loukkaa heidän ateismiaan tai heidän ateistisia tunteitaan, niin silloin on vuorovaikutuksen ja yleisten kohteliasuus-sääntöjen puitteissa vältettävä ateismissa olemisen mainitsemista ateistien yhteydessä.

    "Ateimin ainoa "kehä" (mitä lie sillä tarkoitat) on teismin poissaolo. Muita "kehiä" ei ole."

    Jo se, että monet ateismissa olevat vastaavat elämänkatsomustaan koskevaan keskusteluketjuun osoittaa, että ateismi ei voi olla pelkän sen ensimmäisen perusfundamentin mukaista. Tällöinhän sillä ei voisi olla aktioita. Jonka tämänkin palstan keskustelu osoittaa olemassa olevaksi. Jos joku on jotain, ei siitä seuraa ilman olemassa olevaa mekanismiä mitään muuta. Filosofiaa on se, missä on objektin subjektin ja mekanismin raja. Mutta siitä keskustelu ei ehkä kuulu ateismiin, ainakaan sen ensimmäisen perusfundamentin väittämän mukaan.


    ""Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa olevan ateismin sisältä käsin. Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    ????????????? Mitähän sinä tässä oikein mahdat yrittää sanoa?"

    "Käsitys maailmankaikkeudesta ja siinä olevaisesta ateismissa monesti lähtee siitä mistä ateismia tulkitseva sen ajattelee lähtevän. Ateismissa oleva ateismin sisältä käsin.

    Ja ateismissa olemattoman siitä, että totuus ei ole ateismissa, vaan se on kokeiden kautta selvitettävissä ja omaksuttavissa."

    Kerrohan Duubio, mitä millainen harrastus on se, että ei pelaa shakkia? Millaista lisäarvoa shakin pelaamattomuus ihmiselle antaa ja millainen perusfundamentti pelaamattomuuteen liittyy? Entäpä jos on selibaatissa niin millaisia seksiasentoja seiibaattiin liittyy. Entä millainen hiusten väri on kaljuus? Millaisia alkoholijuomia absolutistit tapaavat juoda? Minkä värinen on näkymätön yksisarvinen?

    Ja sama suomeksi. Sinun kysymyksissäsi ja ajatuksissasi ei ole järkeä ainakaan siinä mielessä kuin järki määritelllään. Sinullä lienee kuitenkin erilainen määritelmä tällekin asialle. Ajatuksesi ovat tyhjänpäiväistä, absurdia jargonia.

    Kerro myös millaisen perusfundamentin ateistisuutesi tuhansien ja tuhansien jumalien osalta on sinulle antanut? Voit myös eritellä, millainen perusfundamentti on Zeukseen uskomattomuus ja millaisen perusfundamentin antaa uskomattomuus Vishnuun. Kuvaile, miten nämä fundamentit ohjaavat käyttäytymistäsi.

    Äänestä

Miten ei voi uskoa ateismiin? Ei usko ettei joku usko jumaliin?

Äänestä

Hohhoijjaa. Et siis usko että on ihmisiä, jotka eivät usko jumaliin.

Äänestä

"Mitä ateistit tahtovat sanoa nille, jotka eivät usko ateismiin?"

En usko sen paremmin uskontoihin kuin ateismiin. Olen ateisti enkä usko jumaliin.
Maalimankuvani lähtee materiaalisesta maailmasta ja jossa materialla on mahdollisuus synnyttää ajattelevia olioita.

Mitäpä sanoa uskoville! Sanonkin näin. Mikäli uskova tekee työtä. pyrkii olemaan rehti kaveri, auttaa heikompia, hän kelpaa minulle. Mikäli uskova kieltäytyy toteuttamasta mm. raamatun tappokäskyjä, toisuskovan tai uskonnottoman halveksumista, hän kelpaa minulle.
Toisten kunnioittamisen lähtökohdista voi väitellä olemisen ja ajattelun perusnäkemyksistä ilman sapelikalistelua.

Äänestä

"Mitä ateistit tahtovat sanoa nille, jotka eivät usko ateismiin?"


Jkainen uskokoot tavallaan.


"Onko rauhanomainen rinnakkaiselo mahdollista, vai tulisiko kansalaisten uskon ja uskonnonvapautta rajoittaa?"


On mahdollista. Eikä uskonnovapauden rajoittamiselle ole syytä. Ellei mitään järkevää aihetta sille ole.

Äänestä

Yleensä en kannata uskontojen harjoittamisen kieltämistä. Uskonnot ja niiden mukana kannattajat katoavat ilmankin.

Kyse on ehkä konkreettinen. Mikäli havaitaan sellaisia uskonjärjestöjä kuten USA:ssa, jotka turmelevat omia jäseniään ja ovat uhka ulkopuolisille, silloin toimii normaali rikoslaki tai pitäisi ainakin toimia.

Ateisteilla ei ole sellaista oppia kuin esim. raamatussa, joten mm. vapareissa ei ole pelkoa kiihkokasvattaa jäseniään hirmutöihin. Ateisteihin kuten muihinkin ihmisiin koskee rikoslaki ja sen mukaan toimitaan.

Äänestä

Minulle tullaan vittuilemaan muna pystyssä jos sanon olevani sitä mieltä, että Jumala on olemassa.

En ymmärrä miksi ateistit ovat uskontoja vastaan, mutta käyttäytyvät, kuten ääriuskovaiset.

Äänestä
  • Ai. Kävikö ateistidelegaatio ovellasi sukuelimet tanassa käännyttämässä sinua?

    Äänestä

  • Vittuillaanko sinulle myös silloin, kun kerrot Loch Nessista ja Jetistä. Entä jos kerrot lohikäärmeistä tai maahisista? Nauravatko muut sinulle? En ymmärrä, miksi ihmiset ovat näitä olentoja vastaan? Mitä pahaa nämä olennot ovat tehneet? Miksi möröistä ei pidetä?

    Äänestä

Minulle se on ihan se ja sama mihin uskoo, kunhan se usko pidetään omana asiana eikä sen perusteella pyritä tallomaan muiden oikeuksia.

Äänestä

Ei kukaan voi uskoa ateismiin. Kyseessähän on se, ettei koe jumaluuksien olemassaoloon olevan tarpeeksi, itse asiassa, minkäänlaista evidenssiä, joten kyseiseen olentoon uskominen ei ole mielekästä, vaan itsepetosta. Eli ateismi on sitä, ettei usko - ei siihen itseensä voi uskoa. Uskonvapautta on myös vapautta olla uskomatta, usko pois. :)

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Duubio kirjoitti:

Mitä ateistit tahtovat sanoa nille, jotka eivät usko ateismiin? Onko rauhanomainen rinnakkaiselo mahdollista, vai tulisiko kansalaisten uskon ja uskonnonvapautta rajoittaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu