Vuonna 1994 Koivisto teki uudelleen arvioinnin, siinä hän totesi että kaikki ratkaisut mitä Suomen sodanaikainen johto oli tehnyt olivat oikeita ratkaisuja.
1980 luvulla Koivisto esitti tulkinnan Lapinsodasta. Hänen mukaansa se katsottiin merkitsevän entistä selvempää pesäeroa menneeseen. Koiviston mukaan myös Lapin sota oli nähtävä osana fasismin vastaista taistelua, johon suomikin sitten osallistui.
1980 luvulla Koivisto esitti tulkinnan Lapinsodasta. Hänen mukaansa se katsottiin merkitsevän entistä selvempää pesäeroa menneeseen. Koiviston mukaan myös Lapin sota oli nähtävä osana fasismin vastaista taistelua, johon suomikin sitten osallistui.
Vastaukset 11
Vanhimmat
perehtynyt sotahistoriaan erityisen hyvin.Hänellä oli perusteita mielipiteilleen.
Lisäksi hän rintamalla sotineena tiesi sodan kauhut.
Manulla oli käytössä lähteitä ( entisten presidenttien muistiinpanot ), joita ei muilla ollut ja aikaa niihin perehtymiseen, olihan se siellä presidentin linnassa kaksi kautta eli 12 vuotta "lusimassa".
Mistä tuollainen tieto on peräisin?
Presidenteiltä jäi linnaan viralliset arkistot. Ei sinne mitään henkilökohtaisia muistiinpanoja jätetty. Miksi niitä ylipäätään olisi edes tehty?
Kyllä Manun tulkinnat esim. jatkosodan alusta kertoo jotain, Manuhan on todennut monissa eri seminaareissa, että kun Saksa hyökkäsi N-liiton kimppuun 1941, niin puna-armeija ei ollut puolustusryhmityksessä vaan se oli hyökkäysryhmityksessä.
Josta nimenomaan johtui se, että saksalaiset pääsivät etenemään niin nopeasti ja saivat aikaan sodan alussa niin paljon tuhoa.
Manu on myös monta kertaa fundeerannut sitä, miksi puna-armeija oli hyökkäysryhmityksessä eikä puolustusryhmityksessä, joka oliis ollut paljon järkevämpi ryhmitys, jos vähänkin epäili vastapuolen aikeita.
Presidentillä on lain mukaan oikeus saada käsiinsä kaikki materiaali, mitä se haluaa tai katsoo tarvitsevansa, sehän on valtion ylin viranhaltija, jolle kaikki muut ovat aina selvitysvelvollisia ja sen ei tarvitse toimiaan selvitellä kellekkään.
Presidentin linnassa varmasti on myös sellaista materiaalia, jota ei muille jaeta.
>>Presidentin linnassa varmasti on myös sellaista materiaalia, jota ei muille jaeta.
" Koiviston mukaan myös Lapin sota oli nähtävä osana fasismin vastaista taistelua, johon suomikin sitten osallistui. "
Täten Suomen tulisi kuulua sodan voittajavaltoihin. Olimmehan loppupeleissä natsi-Saksan vihollisia. Varsinkin siinä vaiheessa kun suostuimme tuomitsemaan sota-aikaiset johtajamme, rinnastuimme Vapaan Ranskan joukkoihin, jotka olivat kukistaneet Vichyn Ranskan fasistit.
Miksi Suomi siis määrättiin maksamaan sotakorvauksia?
osa välirauhan ehtoja niin kuin sotakorvauksetkin.
Vapaa Ranska oli täysin eri asia kuin Suomi.
Moni ei olisi lähtenyt operaatio Barbarossaan.
Kuka ei olisi lähtenyt.
" Vuonna 1994 Koivisto teki uudelleen arvoinnin, siinä hän totesi että kaikki ratkaisut mitä Suomen sodanaikainen johto oli tehnyt olivat oikeita ratkaisuja."
Tuohon mennessä oli kuitenkin tapahtunut kaksi asiaa: 1) NL oli jo tunnustanut Stalinin aloitaneen sodan, ja 2) NL oli hakonut.
Koivisto sanoi myös, että sotaa edeltävät säästöt olivat oikeita. Yksikään sodan jälkeinen presidentti ei ollut kritisoinut puolustusmenoissa säästämistä 1930-luvulla, mutta Koivisto oli ensimmäinen, joka virallisesessa puheessa piti puolustusmäärärahoilla pihtaamista "oikeana" Ratkaisuna.
" 1980 luvulla Koivisto esitti tulkinnan Lapinsodasta. Hänen mukaansa se katsottiin merkitsevän entistä selvempää pesäeroa mennesseen."
Tuon tapaisen tulkinnan Koivisto esitti v.1995 II maailman sodan päätymisen 50-vuotisen vuosijuhlassa. Koiviston tulkinta oli lähinä se, että Suomi osallistui natsi-Saksan tuhoamiseen. Puhe sai kylmän vastaanoton ainakin Helsingin Sanomissa, koska siihen asti Lapin sotaa oli pidety vain II maailman sodsta irtaantumisena eikä minään muuna.
Se oli myös ensimmäinen kerta 50-vuoteen kun Suomi "yhtyi" II maailman sodan päätymisen juhlimiseen voittajavaltojen kanssa. Tosin Paasikivi piti joninlaisen puheen v.1946 maailman sodan päätymisen 1-vuotisessa, mutta sen jälkeen ei olla erityisemmin juhlitu Hitlerin Saksan kukistumista.