http://www.hs.fi/kaupunki/Kritiikki sai Helsingin johdon pohtimaan palkankorotustapaansa/a1360382329328
Kritiikki sai Helsingin johdon pohtimaan palkankorotustapaansa:
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vas.) ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittelivät toistensa palkankorotukset kaupunginhallitukselle.
Helsingin johdon palkankorotuksista virinnyt kritiikki on saanut johtajiston pohtimaan, miten nykyistä käytäntöä voitaisiin muuttaa. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvosteli lauantaina (HS 9.2.), että nyt tehdyt päätökset antavat "tietynlaisen kuvan koplauksesta", jossa kaupunginjohtajat jakavat etua toisilleen.
Helsingin kaupunginhallitus päätti joulukuussa kuuden prosentin palkankorotuksista siten, että kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitteli apulaiskaupunginjohtajien korotukset, ja virkaiältään vanhin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esitteli Pajusen korotuksen.
Sauri on jo ennättänyt ottaa yhteyttä kritiikkiä esittäneeseen professori Mäenpäähän, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi nykysäännöillä jäisi se, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja hoitaisi esittelyn.
"Käytäntö on ollut tämä jo monta vuotta eikä tuota johtosäännön antamaa mahdollisuutta ole meillä käytetty. Käytäntöä voidaan tietysti aina muuttaa, vaikkei Mäenpääkään pitänyt nykyistä tapaa lainvastaisena", kommentoi Pajunen.
Kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) tähdentää, että poliitikot kantavat vastuun korotuksista. Korotusesitystä edelsivät ryhmien väliset keskustelut, joita veti kokoomuksen valtuustoryhmän silloinen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok).
Rauhamäen mukaan keskustelukierroksella ilmeni, että poliittinen enemmistö löytyy kuuden prosentin korotukselle. Hallitus hyväksyi korotuksen äänestyksen jälkeen.
Korotustarvetta on perusteltu sillä, että johtajiston nykyinen palkkajärjestelmä ei täysimääräisesti seuraa kunta-alan palkka-indeksin muutoksia. Samanaikaisesti muissa isoissa kaupungeissa johto on nykäissyt kaulaa Helsinkiin nähden. Viimeisten verotustietojen mukaan Pajusta isompia ansiotuloja nauttivat Kuopion, Tampereen ja Vantaan kaupunginjohtajat.
Edellisen kerran Helsingin johtajisto sai tasokorotuksen helmikuussa 2005. Esittely tapahtui silloin samalla tavalla kuin nyt eli kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen esitteli 12 prosentin korotusta apulaiskaupunginjohtajille, ja virkaiältään vanhin apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund esitteli korotusta kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitoselle. Päätöshetkellä esimerkiksi Espoon kaupunginjohtaja sai kovempaa palkkaa kuin Siitonen.
Kokouspöytäkirjoista ilmenee, että vuoden 2005 korotusta edeltävä tasokorotus oli tehty 12 vuotta aiemmin eli vuonna 1993.
.
____________________________________________________________
Ps.
Millä näytöillä ja millä motiiveilla tämä "kahden luikeron kerho" sopii ja esittää palkankorotuksiaan kaupungin hallitukselle?
Ei ainakaan minkään näytön kuten tai palkkakuopan kautta, jos mitataan esim. Saurin vastuualueita - kaupungin lumitöuden liikenteen ja katujen ja teiden kunnon kautta SINNE ja niihin kohteisiin rahaa olisi löydyttävä ei Viher-hemmon psykologian tohtorin ja Kokoomus natiaisen kukkaron ja tielin täyttämiseen! Se on selkeää näoin! Guggenheimejä ja Laajasalon siltoja ( Pajusen kotitanhuville) he meilellään suunnitelevat ja muuta kallista ja näyttävää ja keskusta kirjastoja ja kaikkia muuta mikä ei ns. tavallista kansalaista palvele juurikaan!
Että kehtaavatkin kusettaa kirkkain silmin ... entinen huume hörhö ja yöradio toimittaja!
Kritiikki sai Helsingin johdon pohtimaan palkankorotustapaansa:
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vas.) ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittelivät toistensa palkankorotukset kaupunginhallitukselle.
Helsingin johdon palkankorotuksista virinnyt kritiikki on saanut johtajiston pohtimaan, miten nykyistä käytäntöä voitaisiin muuttaa. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvosteli lauantaina (HS 9.2.), että nyt tehdyt päätökset antavat "tietynlaisen kuvan koplauksesta", jossa kaupunginjohtajat jakavat etua toisilleen.
Helsingin kaupunginhallitus päätti joulukuussa kuuden prosentin palkankorotuksista siten, että kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitteli apulaiskaupunginjohtajien korotukset, ja virkaiältään vanhin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esitteli Pajusen korotuksen.
Sauri on jo ennättänyt ottaa yhteyttä kritiikkiä esittäneeseen professori Mäenpäähän, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi nykysäännöillä jäisi se, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja hoitaisi esittelyn.
"Käytäntö on ollut tämä jo monta vuotta eikä tuota johtosäännön antamaa mahdollisuutta ole meillä käytetty. Käytäntöä voidaan tietysti aina muuttaa, vaikkei Mäenpääkään pitänyt nykyistä tapaa lainvastaisena", kommentoi Pajunen.
Kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) tähdentää, että poliitikot kantavat vastuun korotuksista. Korotusesitystä edelsivät ryhmien väliset keskustelut, joita veti kokoomuksen valtuustoryhmän silloinen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok).
Rauhamäen mukaan keskustelukierroksella ilmeni, että poliittinen enemmistö löytyy kuuden prosentin korotukselle. Hallitus hyväksyi korotuksen äänestyksen jälkeen.
Korotustarvetta on perusteltu sillä, että johtajiston nykyinen palkkajärjestelmä ei täysimääräisesti seuraa kunta-alan palkka-indeksin muutoksia. Samanaikaisesti muissa isoissa kaupungeissa johto on nykäissyt kaulaa Helsinkiin nähden. Viimeisten verotustietojen mukaan Pajusta isompia ansiotuloja nauttivat Kuopion, Tampereen ja Vantaan kaupunginjohtajat.
Edellisen kerran Helsingin johtajisto sai tasokorotuksen helmikuussa 2005. Esittely tapahtui silloin samalla tavalla kuin nyt eli kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen esitteli 12 prosentin korotusta apulaiskaupunginjohtajille, ja virkaiältään vanhin apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund esitteli korotusta kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitoselle. Päätöshetkellä esimerkiksi Espoon kaupunginjohtaja sai kovempaa palkkaa kuin Siitonen.
Kokouspöytäkirjoista ilmenee, että vuoden 2005 korotusta edeltävä tasokorotus oli tehty 12 vuotta aiemmin eli vuonna 1993.
.
____________________________________________________________
Ps.
Millä näytöillä ja millä motiiveilla tämä "kahden luikeron kerho" sopii ja esittää palkankorotuksiaan kaupungin hallitukselle?
Ei ainakaan minkään näytön kuten tai palkkakuopan kautta, jos mitataan esim. Saurin vastuualueita - kaupungin lumitöuden liikenteen ja katujen ja teiden kunnon kautta SINNE ja niihin kohteisiin rahaa olisi löydyttävä ei Viher-hemmon psykologian tohtorin ja Kokoomus natiaisen kukkaron ja tielin täyttämiseen! Se on selkeää näoin! Guggenheimejä ja Laajasalon siltoja ( Pajusen kotitanhuville) he meilellään suunnitelevat ja muuta kallista ja näyttävää ja keskusta kirjastoja ja kaikkia muuta mikä ei ns. tavallista kansalaista palvele juurikaan!
Että kehtaavatkin kusettaa kirkkain silmin ... entinen huume hörhö ja yöradio toimittaja!
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://www.hel.fi/hki/Heke/fi/Ty_llisyyden edist_minen/Helsinki-lis_
Helsinki-lisä palkkatuella työllistämiseen vuonna 2013
Helsingin kaupunki voi maksaa helsinkiläiselle rekisteröidylle yhdistykselle, säätiölle tai yritykselle Helsinki-lisää. Helsinki-lisää myönnetään helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän tai vajaakuntoisen henkilön palkkauskustannuksiin, mikäli Helsingin TE-toimisto on myöntänyt tätä varten työnantajalle palkkatukea. Helsinki-lisää myönnetään harkinnanvaraisesti ja sitä voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi. Helsinki-lisää ei makseta oppisopimuskoulutukseen työllistetystä.
Helsinki-lisä on osa Helsingin kaupungin työllisyyden hoitoa.
Henkilöstökeskus käyttää Helsinki-lisä-päätöstä tehdessään kaupungin myöntämien avustusten yleisohjeita (.pdf, 32 kt).
Helsinki-lisän myöntämisen edellytykset työnantajalle
Helsinki-lisää myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsinki-lisää hakevan yhdistyksen, säätiön tai yrityksen mahdollisuuteen toimia laadukkaana työnantajana. Työnantajalta edellytetään esimerkiksi toiminnan vakiintuneisuutta (toiminut vähintään vuoden) ja että sillä on palveluksessaan työnjohdollisissa tehtävissä työntekijä/työntekijöitä muutoinkin kuin palkkatuella. Tämä tulee osoittaa hakemuksen liitteenä toimitettavalla todistuksella. Todistuksen antaa työnantajan palkanmaksusta huolehtiva henkilö, tilitoimisto tms. Myös työtilojen tulee olla asianmukaiset.
Helsinki-lisän maksuperusteet
Työllistettävälle henkilölle edellytetään maksettavan kyseiseen työsuhteeseen sovellettavaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, tai jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaista ja kohtuullista palkkaa kyseisestä työstä kuitenkin vähintään Helsinki-lisä-maksuperusteisiin merkittyä alinta palkkaa.
Työaika on vähintään 85 prosenttia alalla noudatettavasta täydestä työajasta. Hakemuksen liitteenä pyydetään toimittamaan työllistettävän henkilön kanssa tehty työsopimus.
Helsinki-lisän maksuperusteet yhdistyksille ja säätiöille
Yli 500 päivää työttömyysetuutta (korkein korotettu palkkatuki 61,67 euroa/päivä) saaneen helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän henkilön palkkauskustannuksiin Helsinki-lisää maksetaan 1. vuotena 250–500 euroa/kk riippuen työsopimuksen mukaisesta palkasta seuraavassa taulukossa olevan porrastuksen mukaan.
Helsinki-lisä-taulukko
(palkkatuki 61,67 euroa/päivä)
Palkka euroa/kk
Helsinki-lisä euroa/kk
1 200–1 229
250
1 230–1 259
300
1 260–1 299
350
1 300–1 349
400
1 350–1 399
450
1 400–yli
500
Palkkatuen laskettua 2. vuotena 32,46 euroon/päivä Helsinki-lisää maksetaan 600 euroa/kk riippumatta palkan suuruudesta.
Vajaakuntoisen henkilön palkkatuen ollessa 61,67 euroa/päivä, Helsinki-lisää maksetaan 250–500 euroa/kk riippuen työsopimuksen mukaisesta palkasta yllä olevan taulukon mukaisesti.
Vajaakuntoisen henkilön palkkatuen ollessa 51,94 euroa/päivä, Helsinki-lisää maksetaan 500–600 euroa/kk riippuen työsopimuksen mukaisesta palkasta seuraavassa taulukossa olevan porrastuksen mukaan.
Helsinki-lisä-taulukko
(palkkatuki 51,94 euroa/päivä)
Palkka euroa/kk
Helsinki-lisä euroa/kk
1 200–1 249
500
1 250–1 299
550
1 300–1 400–yli
600
Alle 500 päivää, mutta yli vuoden työttömyysetuutta saaneen (palkkatuki 51,94 euroa/päivä) helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän palkkauskustannuksiin Helsinki-lisää maksetaan 300 euroa/kk riippumatta työsopimuksen mukaisen palkan suuruudesta.
Helsinki-lisän maksuperusteet yrityksille (TE-toimisto myöntänyt palkkauskustannuksiin ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen tuen)
Yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneen helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän tai vajaakuntoisen henkilön palkkauskustannuksiin Helsinki-lisää maksetaan 600 euroa/kk palkan suuruudesta riippumatta. Helsinki-lisän edellyttämä alin palkka on kuitenkin vähintään 1 300 euroa/kk.
Alle 500 päivää, mutta yli vuoden työttömyysetuutta saaneen helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän palkkauskustannuksiin
olla lähtökohtana myös tavallisten työntekijöiden palkkaneuvotteluissa joihin Ek:n Häkämies yrittää nollalinjaa.
Nyt Sauri-Pajusen esittelemät palkankorotukset jäissä pikkasen aikaa:
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin kaupunginjohtajien palkankorotukset jäädytettiin/a1362973644411
Absurdia on, että edellisen uutisen viereisellä aukeamalla on Pajusen rutkustusta:
"Helsingin täytyy hillitä velkaantumistaan"
http://www.hs.fi/paivanlehti/#kaupunki/Pajunen Helsingin täytyy hillitä velkaantumistaan/a1362978389419
Näinhän se menee. Pohdittavaksi ongelmaksi johtajistolle näkyy ainoastaan menettelytapa jolla palkkoja kahmitaan lisää.
Kysymys siitä onko palkkojen nostoon edes edellytyksiä tässä tilanteessa jää täysin huomiotta.
"Helsingin johdon palkankorotuksista virinnyt kritiikki on saanut johtajiston pohtimaan, miten nykyistä käytäntöä voitaisiin muuttaa. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvosteli lauantaina (HS 9.2.), että nyt tehdyt päätökset antavat "tietynlaisen kuvan koplauksesta", jossa kaupunginjohtajat jakavat etua toisilleen."
Eikä tarvitse olla edes professori, kun näkee tässäkin selvän koplauksen: hoida sinä minulle, niin minä hoitelen sinulle...
Sauri on se, miltä näyttääkin!
Pajunen näyttää hiirelktä!