Kaipa tätä aihetta on täällä käsitelty ennenkin. Sen toivoisin antavan monelle ateistille aihetta tarkistaa asennettaan. Googlessa on monta tätä koskevaa artikkelia. Olen samaa mieltä artikkelin lopun kanssa:
" En siis ole kritisoimassa tiedettä pyrkimyksenä totuuteen, vaan ihmisiä, jotka suhtautuvat tieteeseen, ikään kuin se olisi jo totuus - ikään kuin tämänhetkiset tieteelliset teoriat olisivat jotenkin erehtymättömiä."
Tässä ensimmäinen artikkelin googlessa:
"Ihminen, joka uskoo tieteeseen (tieteen metodiin, tuloksiin, tieteen paremmuuteen uskontoihin verrattuna tms.) sellaiselta tieteen osalta, jota ei itse ole tekemässä. Näitä on paljon. Vertautuvat muiden uskontojen uskovaisiin lähes jokaiselta piirteeltään.
Myös tiede itse ja uskonto muistuttavat paljon toisiaan. Molemmat ovat hyödyllisiä henkilökohtaisina ohjenuorina ja vaarallisia valtarakenteina; molemmat ovat itsekorjaavia dogmijärjestelmiä; molemmilla on hierarkkinen rakenne, joka vastustaa muutosta. Kuitenkin näissä ominaisuuksissa on suuria aste-eroja, ja tieteiden ja uskontojen yksityiskohtaisissa piirteissä on paljon eroja.
kategoria: filosofia
Tiedemies: Tieteellinen metodi on ainoa varteenotettava tapa tietää yhtään mitään yhtään mistään. Vaihtoehtoja ei ole, joten mistään varsinaisesta ylivertaisuudesta on turha puhua.
Tieteellinen metodi on aikojen kuluessa tunnettu eri muodoissaan, ja se on jatkuvasti kehittynyt. Ensimmäisiä tieteellisiä metodeja oli yritys ja erehdys. Sen jälkeen päästiin malleihin, joissa tehtiin ensin hypoteesi, tästä teoria ja lopuksi laki. Jossain vaiheessa myös Occamin partaveitsi otettiin mukaan.
Nykyään tieteellinen metodi perustuu Popperin kehittämään ajatteluun, jossa hypoteesin arvo on määritelty sen falsifioitavuuden perusteella, eikä tieteellisiä teorioita korkeampaa "luonnonlakia" enää tieteessä tunneta.
tiedemies myös: Tässä alkuperäisessä "artikkelissa" ei ole mitään järkeä.
atehwa: Minulla itse asiassa on tieteellinen maailmankuva siinä mielessä, että pidän useimmilla aloilla (kuten fysiikassa, biologiassa jne.) tieteellisiä maailmanselityksiä huomattavasti varteenotettavampina kuin niiden kanssa ristiriitaisia muita selityksiä.
Tämän artikkelin alkuperäinen pointti on se, että tieteeseen voi suhtautua uskonnollisesti, kyseenalaistamattomasti. Näin tekevät eivät toimi tieteellisesti, mutta kaikkea ei tietenkään pysty tutkimaan itse. En siis ole kritisoimassa tiedettä pyrkimyksenä totuuteen, vaan ihmisiä, jotka suhtautuvat tieteeseen, ikään kuin se olisi jo totuus - ikään kuin tämänhetkiset tieteelliset teoriat olisivat jotenkin erehtymättömiä."
" En siis ole kritisoimassa tiedettä pyrkimyksenä totuuteen, vaan ihmisiä, jotka suhtautuvat tieteeseen, ikään kuin se olisi jo totuus - ikään kuin tämänhetkiset tieteelliset teoriat olisivat jotenkin erehtymättömiä."
Tässä ensimmäinen artikkelin googlessa:
"Ihminen, joka uskoo tieteeseen (tieteen metodiin, tuloksiin, tieteen paremmuuteen uskontoihin verrattuna tms.) sellaiselta tieteen osalta, jota ei itse ole tekemässä. Näitä on paljon. Vertautuvat muiden uskontojen uskovaisiin lähes jokaiselta piirteeltään.
Myös tiede itse ja uskonto muistuttavat paljon toisiaan. Molemmat ovat hyödyllisiä henkilökohtaisina ohjenuorina ja vaarallisia valtarakenteina; molemmat ovat itsekorjaavia dogmijärjestelmiä; molemmilla on hierarkkinen rakenne, joka vastustaa muutosta. Kuitenkin näissä ominaisuuksissa on suuria aste-eroja, ja tieteiden ja uskontojen yksityiskohtaisissa piirteissä on paljon eroja.
kategoria: filosofia
Tiedemies: Tieteellinen metodi on ainoa varteenotettava tapa tietää yhtään mitään yhtään mistään. Vaihtoehtoja ei ole, joten mistään varsinaisesta ylivertaisuudesta on turha puhua.
Tieteellinen metodi on aikojen kuluessa tunnettu eri muodoissaan, ja se on jatkuvasti kehittynyt. Ensimmäisiä tieteellisiä metodeja oli yritys ja erehdys. Sen jälkeen päästiin malleihin, joissa tehtiin ensin hypoteesi, tästä teoria ja lopuksi laki. Jossain vaiheessa myös Occamin partaveitsi otettiin mukaan.
Nykyään tieteellinen metodi perustuu Popperin kehittämään ajatteluun, jossa hypoteesin arvo on määritelty sen falsifioitavuuden perusteella, eikä tieteellisiä teorioita korkeampaa "luonnonlakia" enää tieteessä tunneta.
tiedemies myös: Tässä alkuperäisessä "artikkelissa" ei ole mitään järkeä.
atehwa: Minulla itse asiassa on tieteellinen maailmankuva siinä mielessä, että pidän useimmilla aloilla (kuten fysiikassa, biologiassa jne.) tieteellisiä maailmanselityksiä huomattavasti varteenotettavampina kuin niiden kanssa ristiriitaisia muita selityksiä.
Tämän artikkelin alkuperäinen pointti on se, että tieteeseen voi suhtautua uskonnollisesti, kyseenalaistamattomasti. Näin tekevät eivät toimi tieteellisesti, mutta kaikkea ei tietenkään pysty tutkimaan itse. En siis ole kritisoimassa tiedettä pyrkimyksenä totuuteen, vaan ihmisiä, jotka suhtautuvat tieteeseen, ikään kuin se olisi jo totuus - ikään kuin tämänhetkiset tieteelliset teoriat olisivat jotenkin erehtymättömiä."
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Vertautuvat muiden uskontojen uskovaisiin lähes jokaiselta piirteeltään."
Höpöhöpö. Tieteen tulokset puhuvat puolestaan ja lisäksi sen filosofia on hyvin erilainen uskontoihin verrattuna.
"Myös tiede itse ja uskonto muistuttavat paljon toisiaan."
Höpöhöpö. Tieteen tulokset puhuvat puolestaan ja lisäksi sen filosofia on hyvin erilainen uskontoihin verrattuna.
"Tämän artikkelin alkuperäinen pointti on se, että tieteeseen voi suhtautua uskonnollisesti, kyseenalaistamattomasti."
Vielä kun löytäisi sellaisia ihmisiä, jotka noin suhtautuvat.
''ihmisiä, jotka suhtautuvat tieteeseen, ikään kuin se olisi jo totuus - ikään kuin tämänhetkiset tieteelliset teoriat olisivat jotenkin erehtymättömiä.''
Ainoat, jotka puhuvat tieteestä lopullisena totuutena, ovat ihmiset, jotka valittavat ihmisistä, jotka pitävät tiedettä lopullisena totuutena. En ole törmännyt kehenkään, joka olisi pitänyt tiedettä lopullisena totuutena, tai erehtymättömänä, joten voisitko antaa esimerkin tällaisesta henkilöstä.
SamiA:lle
Idiootti. Siis sinä olet, ei se, jonka nimimerkkiä käytät tuon ulosteen tänne syytämiseen.
havainnollinen esimerkki siitä mitä teismi aikaansaa ihmisen ajattelussa .
Etsivä on taas löytänyt ja astunut oma pashaansa.
"Kaipa tätä aihetta on täällä käsitelty ennenkin. Sen toivoisin antavan monelle ateistille aihetta tarkistaa asennettaan."
-- Artikkeli näyttää käsittelevän skientismiä. Yritätkö vihjata, että monet ateistit ovat skientistejä?`
"Myös tiede itse ja uskonto muistuttavat paljon toisiaan."
-- Tiede tutkii todellisuutta ja pyrkii saamaan siitä mahdollisimman tarkan ja oikean käsityksen. Uskonto ei tutki todellisuutta, vaan ilmoittaa omat dogmansa 'lopullisina vastauksina'. Mutta katsotaan miten kirjoittaja yrittää yhdistää tieteen ja uskonnon.
"[Tiede ja uskonto] ovat hyödyllisiä henkilökohtaisina ohjenuorina ja vaarallisia valtarakenteina;"
-- Tiede ei ole henkilökohtainen ohjenuora eikä valtarakenne.
"[Tiede ja uskonto] ovat itsekorjaavia dogmijärjestelmiä;"
-- Tieteessä ei ole dogmeja eikä uskonto korjaa itseään. Uskonnoissa oppiristiriidat johtavat joko uskonnolliseen sotaan tai lahkoutumiseen. Näin ei tapahdu tieteessä.
"molemmilla on hierarkkinen rakenne, joka vastustaa muutosta."
-- Tiede on prosessi, joka on samanaikaisesti konservatiivinen että muuttuva. Muutosta ei pidetä itseisarvona, mutta perustellusta muutoksesta palkitaan.
"Kuitenkin näissä ominaisuuksissa on suuria aste-eroja, ja tieteiden ja uskontojen yksityiskohtaisissa piirteissä on paljon eroja."
-- Kirjoittajan väärinkäsityksen ja todellisuuden välillä on enemmän kuin 'suuria aste-eroja'. Eikä ole olemassa mitään 'tieteitä' - on olemassa eri tieteenaloja, mutta ei eri 'tieteitä'. Tieteenalojen välillä voi olla eroja esim. keskeisissä menetelmissä, mutta tieteellinen menetelmä (pienillä vivahde-eroilla) on keskeinen kaikissa niissä.
Tapani, mikä on sinun mielipiteesi atehwa:n artikkelista? Et oikein sanonut mitään, vaan vihjasit että monet ateistit ovat 'tiedeuskovaisia' ja että heidän tulisi lukea kirjoitus. Olisit muuten voinut laittaa linkin kirjoitukseen.