Asun savossa kuvanssi joen rannalla, lähellä Varkautta .Pähkinä saaren raja on kuulema kulkenut ko. jokea myöten. Nykynen venjän rajahan on idässä vaikka miten kaukana (en nyt tiedä kilometrejä) Tulee mieleen että täältä lännestähän sitä on työnnytty itään , aika tehokkaasti viellä. Historiaa lukiessa tuntuu ,että idästä on koko ajan tupattu tänne päin, Ei silti raja on nyt kohdallaan
Raja railona aukeaa
rannan antti
17388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Rajamuutoksia vuosisatojen saatossa:
http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/artikkelit/Anjalan-liitto_Suomen_itsenaisyysjulistus,_Sprengtporten-Armfelt-jne._kirj.Seppo_Liukko_tiedostot/image011.jpg
Pähkinäsaaren rauha oli vedetty keskelle suomalaisten asuinalueita. Karjalaisten alueelle oli tungettu idästä varsinaissuomalaisten ja hämäläisten alueille lännestä. Pähkinäsaaren rauhan raja oli siis maahantunkeutujien raja. Suomalaisaluetta oli nykyisen Suomen ja Viron lisäksi koko Suomenlahden ympärys. Laatokan alue ja Karjala mukaanlukien Itä-Karjala.
Vasta Pietari Suuri ja keisarinna Elisabet vapauttivat Viipurin ja yhdistivät Karjalan. Suurimmalle osalle Karjalan oikeauskoisista se tiesi vuosisadan kestäneen vainon ja vihan ajan loppua.
Kun ajattelee myöhempää historiaa ja Suomen Pietarille muodostamaa uhkaa, juontuu mieleen kysyä, tekikö Aleksanteri I kenties virheen liittäessään Viipurin kuvernementin osaksi perustamaansa Suomen suuriruhtinaskuntaa. Mutta ei Aleksanteri voinut arvata suomalaisten sata vuotta myöhemmin kiittävän keisarin lahjasta kääntymällä emämaataan vastaan.
Stallari: "Vasta Pietari Suuri ja keisarinna Elisabet vapauttivat Viipurin ja yhdistivät Karjalan. "
Viipuri vallattiin ja yhdistettiin valtioon, jossa oli ehdoton yksinvalta ja maaorjuus. Karjala jaettiin mielivaltaisesti. Maita annettiin aatelisille, jotka tekivät väestöstä maaorjia.
"Suurimmalle osalle Karjalan oikeauskoisista se tiesi vuosisadan kestäneen vainon ja vihan ajan loppua."
Vallattu alue oli pääasiassa luterilainen.
"Kun ajattelee myöhempää historiaa ja Suomen Pietarille muodostamaa uhkaa, juontuu mieleen kysyä, tekikö Aleksanteri I kenties virheen liittäessään Viipurin kuvernementin osaksi perustamaansa Suomen suuriruhtinaskuntaa. "
Suomi ei koskaan uhannut Pietaria. Mannerheim harkitsi 1818-19 sotaretkeä sinne, mutta ei saanut kannatusta kotimaasta, eikä muualta.
"Mutta ei Aleksanteri voinut arvata suomalaisten sata vuotta myöhemmin kiittävän keisarin lahjasta kääntymällä emämaataan vastaan."
Ehkä Aleksanteri ei myöskään arvannut Venäjän alkaneen tuhota Suomen autonomiaa täysillä jo 1890 alkaen.
Ei Suomi kääntynyt emämaata vastan, vaan emämaa rikkoi Aleksanterin lupauksen.
Olen juuri tutkinut kysymystä Pähkinäsaaren rauhan rajan sijainnista. Melkoinen yllätys oli, että sijaintia ei oikeasti tunneta!
Rauhansopimuksen aivan alkuperäistä versiota ei ole säilynyt. Kopioissa, joita on mm. latinaksi ja ruotsiksi, mainitaan 18 rajapyykin paikkaa, joista 12 on Karjalankannaksella nykyisen Venäjän alueella. Suomen puolella olevasta kuudesta rajapyykistä varma on vain yksi: Särkilahti Saimaan Pihlajavedellä.
Siitä seuraavat pyykit olivat: Samusalo, Sithi, Karjalankoski, Kolimakoski, Petajoki. Kaikki tunnistamattomia paikkoja.
Jalmari Jaakkola tulkitsi "Petajoen" Pattijoeksi. Kustaa Vilkuna arveli rajan kulkeneen Pyhäjoessa, koska nimi "pyhä" liittyy usein tunnustettuihin rajoihin.
Kalajokelainen tutkija Sulevi Juhola vie Pähkinäsaaren rajan vielä etelämmäs,kulkemaan pikemmin kuivalla maalla kuin vesistöä pitkin. Vesistöthän olivat pitkään Suomen "valtateitä". Juholan versiossa Kalajokikin oli Novgorodiin kuuluneiden karjalaisten vesireitti Pohjanlahdelle.
Karjalaisten pääväylä Pohjanlahdelle kulki kuitenkin Pielisen-Oulunjärven-Oulunjoen vesistöä pitkin. Muitakin reittejä nämä takuulla tunsivat - suuri kysymys on, mistä he kulkivat Suomenselän vedenjakaja-alueen ylitse Siikajoen, Pyhäjoen ja Kalajoen latvoille.
1500-1600-lukujen Ruotsi oli eurooppalainen roistovaltio, joka soti kaikkia naapureitaan vastaan ja rikkoi kaikki rajasopimuksensa kun niistä tuskin oli muste ehtinyt kuivua.
Pian Pähkinäsaaren sopimuksen jälkeen Ruotsin kuningas kehotti etsimään idempää maastokohtia, jotka voitiin tulkita Pähkinäsaaren rajan rajapyykeiksi. "Karjalankoski" sijoitettiin NIlsiälle, vaikka kyseessä saattoi alunperin olla joku Konneveden koskista. Savon-Karjalan raja vakiintui Ohtaansalmelle, jossa Pohjois-Karjalan maakuntaraja yhä kulkee.
Onko Kuvansijoki ollut rajajokena? Vaikea sanoa.
"1500-1600-lukujen Ruotsi oli eurooppalainen roistovaltio, joka soti kaikkia naapureitaan vastaan ja rikkoi kaikki rajasopimuksensa kun niistä tuskin oli muste ehtinyt kuivua."
Ja kuten akateemikko Paavo Haavikko monessa yhteydessä totesi, itsenäinen Suomikin jatkoi myöhemmin tuota ruotsalaista sopimusten rikkomisen perinnettä, mitä Venäjään tuli. Ihmetellä täytyy, että kaikesta huolimatta venäläiset ovat aina olleet valmiita sopimaan suomalaisten kanssa uudelleen.
Pähkinäsaaren rauhan rajaa ei ole vedetty suomalaisten alueiden halki, vaan suomalaisten ja karjalaisten alueiden väliin. DNA tuloksissakin tämä raja näkyy edelleen, sen eri puolilla asuvat ovat eri kansaa geneettisesti. Ero on isompi kuin suomalaisten ja englantilaisten välillä, jos nyt oikein muistin.
Historiassa lukemamme taistelut inhaa itää vastaan ovat olleet aluksi Ruotsin ja Novgorodin välillä. Siinä on tietysti eturintamassa olleet suomalaiset ja vastapuolella karjalaiset. 1500-luvulla Novgorodin tilalle tuli Venäjä. Silloinkin suomalaiset ja karjalaiset taistelivat keskenään, ruotsit ja ryssät.
Karjalaiset eivät ole mitään venäläisiä eikä novgorodilaisia sen enempää kuin länsisuomalaiset ruotsalaisia. Suomea ei ollut tietenkään tuolloin olemassa, kuten ei Viroakaan, mutta oli olemassa itämerensuomalaiset heimot ja heidän asuinalueensa.
Totta on, että etnisesti lännessä ollaan lähempänä ruotsalaisia kuin idässä ja , että geneettitä eroa näyttää olevan itä ja länsisuomalaisten välillä. Toisaalta on myös selkeä geneettinen yhteys ja myös kielellinen yhteys. Kansojen ja heimojen määrittely on harvoin aivan yksinkertaista, mutta ehkä on hyvä puhua itämerensuomalaisten alueista. Se käsite sisältää aivan takuuvarmasti niin virolaiset, länsisuomalaiset kuin karjalaisetkin.
"Pähkinäsaaren rauhan rajaa ei ole vedetty suomalaisten alueiden halki, vaan suomalaisten ja karjalaisten alueiden väliin. DNA tuloksissakin tämä raja näkyy edelleen, sen eri puolilla asuvat ovat eri kansaa geneettisesti. Ero on isompi kuin suomalaisten ja englantilaisten välillä, jos nyt oikein muistin."
Muistat väärin.
Unohdat että rauhassa 1323 Ruotsin alueelle jäi runsaasti geneettisesti samoja itäsuomalaisia joita oli myös rajan takana Novgorodin tasavallan alaisuudessa. Ruotsin karjalaisia olivat savolaiset ja Karjalan kannaksen asukkaat niiltä osin kuin se kuului Ruotsille. "Karjalaiset" ovat muuten eräs suomalaisten pääheimoista, ei erillinen kansa.
Länsisuomalaisissa ja karjalaisissa ei ole niin suurta geneettistä eroa kuin mediassa on esitetty. Suurin ero on Kainuun väestön ja Etelä-suomalaisten välillä, mutta tämäkin ero pn pienempi kuin länsisuomalaisten ja brittien.
https://twitter.com/tapiomatias/status/714671860164726784
Tuota historiaa tulee luveskeltua näin eläkkeellä, niin tosiaan miten raakaa oli ollut Ruotsin sota esim Tanskaa vastaan kun rajapitäjistä tapettiin kaikki elävä niin ihmiset kuin kotieläimet... on periviholiset sittemmin sopineet
Kuten Paasikivi jaksoi suomalaisia muistuttaa, pysyviä vihollisia ei ole - ainoastaan intressit ovat pysyviä. "Venäjän ikuinen uhka" on Suomen kannalta yhtä myyttinen käsite kuin "verivihollinen Tanska" Ruotsille aikoinaan. Suomen kannattaisi kasvaa aikuiseksi ja lakata kuuntelemasta läntisen sotaliiton seireenien laulua...
Venäjä ei kuitenkaan ole vielä muuttunut sivistysvaltioksi. Silloin kuin on tsaarinvalta, niinkuin nyt, on tyrannia. Toinen vaihtoehto on anarkia parlamenttitappeluineen.
On kuitenkin mahdollista pitkällä tähtäyksellä (50-100v.), että Venäjä muuttuu ja siitä tulee meille aidosti hyvä naapuri.
Rannan Antille: Raja (v.1323) ei kulkenut Kuvansijoessa.
G. Grenzlandille: Suomenselän ylitys on ollut mahdollinen ns. "Hinkuanvirran" kohdalta. John Swikar, Hämeenläänin rajamittauksen kartoitustoimitus, 14.3.1738: "---Viitasaaren Muurijärveltä pääsee - - - veneellä Päijänteelle asti,- - - veneellä voi myös päästä jokea pitkin mainitulle suolle, - - - ja sitä pitkin edelleen Kalajoelle" (välillä on neljäkymmentä koskea).
Tutustukaa tutkimuksiini yliopistojen ylläpitämässä verkkojulkaisussa "Ennen ja nyt, historian tietosanomat", n:o 1/2011 (Sulevi Juhola). Tutkimuksiani on myös Suomen Kansallisarkistossa, Ruotsin Kansallisarkistossa sekä Venäjän Kansallisarkistossa. Tutkimukseni ratkaisee rajamysteerit v. 1323-1595. Aiempien tutkijoiden, mm. J. Jaakkolan, K. Vilkunan, K. Julkun teoriat Särkilahdelta pohjoiseen olen osoittanut vääriksi lähdetietoon ja löydöksiini perustuen.
Pähkinä saaren? Onko se saari jossa on pähkinöitä.
Luultavasti kasvoi pähkinöitä silloin kun ilmasto oli lämpimämpi kuin nyt. Pähkinäsaari sijaitsee Nevajoen suulla Laatokan rannalla.
Missähän nuo rajankäynnin kopiot ovat nyt? Olettaisin Tukholmassa.
Puruvedellä on yksi rajapyykki, Päiväkivi. Punkaharjun itäpuolella. Näkyy retkikartta.fi palvelussa.
Pähkinäsaaren rauhan rajan sijainnista ei ole näköjään oikein selvyyttä pohjoisempana.
Ruotsin kruunun merkkejä ja Venäjän ristejä on löytynyt kivistä. Rajaa on sitten siirrelty omatoimisesti erisuuntiin.