Luin tänään erittäin mielenkiintoisen artikkelin isä Lars Ahlbäckiltä. Artikkeliin pääsisällöstä voisi 100% soveltaa katolisessa kirkossa ilman mitään tunnontuskia. Todellakin voin tässä ja nyt sanoa että Ortodoksinen kirkko on meidän oikea sisarkirkkomme. He ovat liturgiansa kautta totisesti säilyttänyt uskon aarteen joka on uskon mikrokosmos (rukouksen laki on uskon laki).
Ehdotan tässä ja nyt että me yksilöinä syvällisemmin tutustumme Ortodoksisen kirkon rikkauksiin ja ottaisimme niistä vaarin. Heillä on meille paljon opetettavaa!
Löytäkäämme siis yhteinen Katolinen perinteemme uudestaan.
http://sanapapilta.blogspot.fi/2012/04/pappi-selin-kansaan-pain.html?spref
Ehdotan tässä ja nyt että me yksilöinä syvällisemmin tutustumme Ortodoksisen kirkon rikkauksiin ja ottaisimme niistä vaarin. Heillä on meille paljon opetettavaa!
Löytäkäämme siis yhteinen Katolinen perinteemme uudestaan.
http://sanapapilta.blogspot.fi/2012/04/pappi-selin-kansaan-pain.html?spref
Vastaukset 12
Vanhimmat
Paavi on käynyt käynyt jopa umpiluterilaisessa Suomessa, mutta ei koskaan Venäjällä.
Minkälaisesta veljeydestä se kertoo katolisen ja ortodoksisen kirkon välillä?
Ortodoksien suurin ongelma on nationalismi. Moskovan patriarkalle on tärkeämpää edistää Venäjän etua kuin kristittyjen etua.
"Ortodoksien suurin ongelma on nationalismi."
Katolilaisten suurin ongelma näyttää olevan russofobia, joka usein lähentelee milteipä rasismia.
"Moskovan patriarkalle on tärkeämpää edistää Venäjän etua kuin kristittyjen etua."
Tutkikaapa Konstantinopolin kulissipatriarkaatin yhteydet CIA:han, niin tulette hämmästymään.
Hyvät ystävät! Venäjän ortodoksinen kirkko ei ole sama kuin ortodoksinen kirkko, vain osa sitä.
Mielestäni meillä on yllättävän hyvät välit roomalaiskatolisten välillä.
korostan sanaa roomalais, koska mekin käytämme sanaa katolilainen joka ei tarkoita siis pelkästään roomalaiskatolilaisia.
RAUHAISAA PAASTON AIKAA KAIKILLE.
Haistahan sie kuule sitä ryssykän persiettä! Ei myö suomalaiset ortodoksitkaan kuule sitä iivanan perkuletta palvota. Ja jos niitä iivanoita aletaan entisestään paapoa, niin mennään sitten lännen kirikköön.
ERILAISIA ONGELMIA....
"Ortodoksien suurin ongelma on nationalismi"
Kaikilla on ongelmansa mutta protestanttisen maailman totaalinen kapitulaatio (jopa nöyrään polvistumiseen saakka) maallistumisen edessä on aivan kammottavaa.
Mikä sitten on pahempaa: Ortodoksien nationalismi tai protestanttisuuden väärät opit nöyristyminen maallisten aatteelliset toimijoiden ja heidän ideologiansa edessä. (se ei dialogiaa se on yksipuolista vaikuttamista).
Kaikilla on ongelmansa mutta joillakin hieman vakavempia.
Ps. Kiitokset Pekka Kuulle. (Hyvä artikkeli se isä Larsin Pappi selin kansaan päin?)
LUKEKAA VAIKKA TÄTÄ
Maallistuminen tarkoittaa Kirkon todellisen elämän katoamista, Kirkon jäsenten erottautumista Kirkon suurenmoisesta hengestä. Maallistuminen on Kirkon eetoksen hylkäämistä eli elämän täyttää maailmallisuuden henki. Jo ensimmäisen helluntain jälkeen oli havaittavissa kristittyjen tapaa ajatella ja elää ihmiskeskeisesti.
http://www.ortodoksi.net/index.php/Ortodoksinen_kirkko_ja_maallistuminen_(opetuspuhe)
Terve kristitty elää ihmiskeskeisesti. Ihmisenä ihmisten joukossa.
"Minkä teette yhdelle näistä pienimmistä, sen te teette minulle."
"Katolilaisten suurin ongelma näyttää olevan russofobia"
Mitäs tuohon voisin muuta sanoa kuin että: Väärin!
Sanot tuon niin tavalla joka on kaikenkattavan loukkaavaa ja samalla syyllistät virheellisesti kaikkia katolilaisia ja Katolista kirkkoa. Russofobia ei ole mikään Katolisessa kirkossa hyväksytty linja. Ortodoksisuuden tärkein ja ainoa merkittävä liittolainen maallistuneissa länsimaissa on Katolinen kirkko. Amen
Venäjällä on paljon hyvää ja sen kyllä monet katolilaiset tiedostavat. Itänaapurissa otetaan suoria ja rohkeita kannanottoja jota täällä poliittisen korrektiuden hegemonian ikenen alla kärsivät harvoin kuulevat Kuitenkin monet ortodoksit siellä kärsivät heikosta itsetunnosta epäluuloisuudesta joka johtaa irrationaaliseen ja sokean vihamielisyyteen kaikkea vastaan joka sattuu olemaan Länsimaissa. Huom. Venäjä on myös osittain osa Länsimaita (Eurooppaa), eikä se Ortodoksisuus ole sieltä Venäjän kotikonnuilta kotoisin.
Älä Koroljov kiusoittele joka johtaa vaan vastakkainasetteluun, etsi liittotovereita. Ole Pedagogisesti ajatteleva – Rohkaise hyviä puolia!
Väitän vielä että meillä paljon opittavaa Ortodoksisuudesta, Ex oriente lux – valo tulee idästä.
Löytäkäämme mitä meillä on ollut jotta meillä olisi.
Ei kateutta, ei vihaa, ei Kirkkoja, ei Valtiota! "All you need is Love" vai?
Voitko selventää.
ps
Päivän mietelausahdus:
Jokainen uloskäynti on sisäänkäynti johonkin muuhun.- Tom Stoppard
Niin kyllä minä voin kertoa mistä artikkelin osiosta minä pidin :D
"Pappi kansaan päin toimittaessa väitetään korostavan kirkkokansan "asemaa koko jumalanpalveluksen varsinaisena toimittajana". Väittäisin, ettei tämä pidä paikkansa. Pappi kasvokkain kansaan päin korostaa nimenomaan pappia, väittäisin jopa enemmän kuin perinteisessä tavassa"
Katolinen kirkko paastaa ortodoksit ehtoolliselle....Vatikaanin virallinen linja jo pitkan aikaa. Ortodoksit eivat kuitenkaan omien saantojensa mukaan voi nain tehda kuin hatatilanteessa. Ortodoksinen ja katolinen kirkko ovat lahentyneet toisiaan viime kymmenien vuosien aikana. Venajan suhteessa hiertaa ennen kaikkea Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon asema ja kreikkalaiskatolisten (=uniaattien, tosin tata sanaa ei yleensa kayteta koska siina on vahatteleva savy) kirkkojen asema Venajalla ja Ukrainassa. Venajan kirkko kokee Vatikaanin poliittisena uhkana, omalle reviirille tunkeutumisena (Molemmat kirkot ovat vainonneet toisiaan alueilla joissa on ollut molempien kirkkojen edustusta historiallisesti ja epaluulot ovat syvalla). Opillisen lahentymisen esteena ovat ne samat asiat kuin aina ennenkin, tosin kasittaakseni osassa naista on edistytty.
Olen itse ortodoksi ulkomailla, entisen kreikkalaiskatolisen kirkon, nykyaan osa ortodoksista kirkkoa, jasen. Kirkkokunnan historia kahden kirkon valissa riitakapulana on varsin traaginen. Olen kaynyt ikonimaalauskursseilla katolisissa luostareissa ja keskustellut kirkkojen valisista suhteista. Ne ovat myos tapetilla omassa kirkossa, koska monilla seurakuntalaisilla on sukulaisia jotka "jaivat" paikalliskirkon kreikkalaiskatoliseen haaraan. Osa siis ovat ortodokseja, osa katolisia. Emme kay toistemme ehtoollisilla mutta yritamme pitaa hyvat valit keskenamme.
Muistuttaisin teitä kaikkia, että muutama vuosi sitten Vatikaani ja Moskovan patriarkaatti solmivat Pyhän liiton; kaksi kristikunnan suurinta kirkkoa! Tämä on erittäin hieno ja tärkeä asia, millä pitää antaa kaikki mahdollinen tukemme ja hyväksyntämme. Olen harras Moskovan patriarkaatin jäsen ja kannatan ehdottomasti ekumeniaa katolilaisten ja ortodoksien välillä - toisin kuin Peto Lutherin seuraajien - sillä toisin kuin heidän, meidän uskomme rakentuu samasta kivestä. Skisma on nyt lopullisesti takana. Ensimmäinen ja kolmas Rooma voivat nyt ylpeinä seisoa yhteisrintamassa protestanttisuuden sekularisoimaa länsimaailmaa vastassa. Pelastus on vanhoissa kirkoissa ja meidän kannattaa olla ystäviä!
Skisma konkretisoitui kirjaimelliseksi välirikoksi, kun krisitnusko oli vaikuttanut tuhat vuotta.
Skisma kesti suurinpiirtein tuhat vuotta.
Voisiko uskontunnustuksen vihdoinkin lausua ei vain: "uskon", vaan myös: "näen"? Seuraavat tuhat vuotta?