Hissaa lukemaan yliopistoon?

Käy juttelemassa koulusi opon ja oman hissan opesi kanssa.

Yliopistoon pyritään pääsykokeen kautta ja joka vuosi otetaan sisään tietty määrä uusia opiskelijoita.

Yliopisto-opiskelu on itsenäisempää kuin lukiossa, poissaoloja ei selviteä jne. Kukaan ei myöskään valvo edistymistäsi.

Aineyhdistelmä vaikuttaa sopivalta, jos aiot historian ja filosofian opettajaksi. Näiden aineiden opiskelu voi olla varsin joutuisaakin. Historian opiskelussa ainakin hyvä kirjoitustaito on eduksi, mutta se näyttäisi sinulla kyllä olevan riittävä ja kehittyy vielä.

Panosta täysillä edelleen lempiaineisiisi!

Annan mielelläni neuvoja, mutta aika yleisellä tasolla:

Harkitse tarkoin mitä kannattaa lähteä opiskelemaan. Lukioissa saattaa nykyäänkin olla opinto-ohjaajia tai vastaavia. Heidän neuvonsa ovat kuitenkin yleensä tyhjänpäiväisiä - eivät kysy oikeita kysymyksiä. Mikäli olisi opinto-ohjaaja kysyisin mitä työtä vanhempasi tekevät, missä asutte, onko varallisuutta mahdollisesti vapaa-ajan asunnossa tai muualla jne. Mikäli saisin käsityksen, että opiskelija on varakkaasta yrittäjä- tai akateemisesta perheestä siirtyisin tarkastelemaan opiskelijan kiinnostusalueita. Tässä tapauksessa voisin suositella esim. historian opintoja. Mikäli taas kävisi ilmi, että mitään perintöjä ja muita avustuksia ei olisi tulossakaan, joutuisin vastuunalaisena henkilönä ohjaamaan opiskelijaa sellaisten ammattien piiriin, joiden kautta itsensä ja perheensä elättäminen olisi mahdollisimman varmaa elämänsä aikana. On valitettavaa,että vaihtoehdot aika pitkälle löytynevät oheisesta luettelosta: lääkäri, hammaslääkäri, juristi, kauppatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri.

Riippuen henkilökohtaisesta perhetaustastasi voit aivan hyvin ryhtyä opiskelemaan historiaa ja antautua epävarmalle, täynnä lyhyitä sijaisuuksia olevalle opettajanuralle, jos perhetaustasi kuitenkin takaa turvatun tulevaisuuden, erityisesti vanhuuden. Muussa tapauksessa suosittelen jonkun ym. ammatin hankkimisen. Voit vaikka sitten ostaa itsellesi koko kirjastohuoneellisen historiateoksia ja lueskella niitä iltaisin nojatuolissasi lukulampun valossa.

Ja höpsis. Mikään ei ole niin halpaa kuin yliopisto-opiskelu.
Ja lisäksi: rikkaissa perheissä ei elätetä kersoja tyhjän panttina, vaan ne pannaan töihin. Ensin ilmaiseksi perheyritykseen ja sitten pitää itse olla aktiivinen.
Opella on paljon työmahdollisuuksia. Sinne vaan jos kiinnostaa.
Ja yksi ihminen ei elätä perhettä, kyllä se toinenkin osapuoli kantaa kortensa kekoon.

Kiitos vastauksista!

Historian opettajan kanssa tosiaan voisin keskustella asiasta, mutta pelkään että hän tyrmää ajatukseni numeroideni takia. Historia kiinnostaa ja on mielekästä, mutta numerot eivät ole 9 ja 10 luokkaan. Filosofia ja yhteiskuntaoppi kiinnostaa myös, mutta niistä saan jostain syystä parempia arvosanoja. Vaikka on sama opettaja. Opettajani on todella hyvä, mutta hänellä on tiukka linja numeroiden suhtein. Jos häneltä saa hyvän numeron niin voi olla todella kiitollinen, silloin on myös osattu ja hallittu paljon asioita. Pelkästä filosofiasta ei varmaankaan saa vain ammattia, ainakaan kannattavaa. Täytyisi ottaa joukkoon pakollisia aineita, kuten historia ja yhteiskuntaoppi. Eikö?

Lempiaineiksi lukiossa on muodostunut historia, yhteiskuntaoppi, filosofia ja nyt minua on alkanut kiinnostamaan myös elämänkatsomustieto.. olisiko mahdollista tulevaisuudessa opettaa näitä kaikkia ja saada kelpoisuus näihin aineisiin?

Yksi kysymys vielä opiskelusta yliopistolla, tarviiko historian opinnoissa englantia? Onko jotkut oppikirjat tai luennot vain englanniksi?

Ps. Huono kielipää, varsinkin englannissa.

Kiva tietää, että ei sitten suunnitelmat kaadu heti pelkän enkun takia..

Suuntana nyt ensiksi tulevat yo-kirjoitukset ja sitten katellaan uudestaan yliopistoa ja sinne sisäänpääsyä yms.

Niin, no, en halua masentaa mutta... Historia lienee opiskeluvalintana yksi huonoimmista. Ainoa selvä ammattinimike alalla on opettaja ja heistä on ylitarjontaa runsaasti. Eli jos ajattelet ns. järkevästi, valitse jotain muuta. Tiedät kyllä itsekin alat, joille fiksuimmat luokkakaveririsi ovat hakemassa...

Mutta: jos sinulla on vanhaa rahaa hallussasi/tulossa, historia on mainio yleissivistävä aine.

Vastataan tähän, vaikka onkin jo vanha kysymys; jos siitä jollekulle muullekin olisi apua.

Yliopistoon päästään pääsykokeella, yo-todistuksen arvosanoilla ei ole merkitystä (niistä saa toki lisäpisteitä, jotka voivat auttaa). Tietenkin helpottaa, jos hyvät pohjatiedot on hankkinut jo lukiossa, ettei pääsykoetta varten tarvitse aloittaa perusasioista. Historian pääsykokeessa hyvä kirjoitustaito on tärkeä osa arvostelua, joten sitä kannattaa kehittää. Se onnistuu lukemalla hyviä kirjoja, sekä tieto-, että kaunokirjallisuutta. Helsingin kokeessa tutustutaan johonkin ajanjaksoon (esim. vuodet 1500-1700) yleisessä ja Suomen ja Pohjoismaiden historiassa, ja esseekysymys voi olla mitä vain siihen liittyen. Vastauksessa suositaan kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamista, yksityiskohtia ja vuosilukuja koevastauksiin laitetaan vain mausteeksi. Muualla pääsykoemateriaalina on yleensä yksi kirja, joka pitää osata jokseenkin ulkoa. Helsinki on toki suurin ja kaunein, mutta opettajaksi aikovalla ei yliopistolla liene niin merkitystä. Tampere oli aikoinaan hyvä, mutta väittävät siellä tason romahtaneen. Valmennuskurssia voi harkita, koska ulkoa pakotettu lukurytmi ei anna mahdollisuutta lykätä asioita huomiseen.

Englannin (ainakin luettuun) osaamiseen kannattaa panostaa, historian tenttikirjoista vähintään 2/3 tuppaa olemaan englanninkielisiä.

Aineenopettajan aineyhdistelmä historia-aine - yhteiskuntaoppi (sis. esim. valtio-oppi ja kansantaloustiede) - filosofia - elämänkatsomustieto on sinänsä täysin mahdollinen. Harvinaisemmat muut opetettavat aineet kuten ET ovat viranhauissa toki eduksi, mutta suhteiden hankkiminen opiskeluaikana on A ja O. Monet muka avoimessa haussa olevat virat on etukäteen räätälöity jollekulle, joka koulussa tunnetaan. Realistisesti kannattaa kuitenkin huomioida, että aineenopettajista on ylitarjontaa, joten työmarkkinoille pääsy voi ainakin aluksi olla hankalaa ja pätkittäistä.

Opiskelu on hyvin vapaata, Helsingissä perusopintojen jälkeen kurssit ja suoritusmuodon (luentokurssi, kirjatentti, essee) saa käytännössä valita itse. Kannattaa ainakin jossain määrin osallistua myös opiskelijaelämään, kuten ainejärjestötoimintaan. Se on mahdollista ilman runsasta juopotteluakin, joskin alkoholi on opiskelumaailmassa jonkinlainen puolipakollinen sosiaalisen kanssakäymisen helpotin.

Pääsykoe on projektin vaikein osa, lopusta selviytyy kyllä. Moni hyvä ja motivoitunutkaan ei pääse sisään, mutta ahkeralla lukemisella se on täysin mahdollista. Kannattaa pyrkiä unelmaa kohti täysillä, mutta pitää takataskussa jokin vaihtoehto. Good luck!

Historian opiskelijalle on myös muu kielitaito tärkeää ja edellytys opintojen sujumiselle. On aika vaikeaa perehtyä Suomen ja naapurimaiden historiaan osaamatta ruotsia tai Saksan historiaan osaamatta saksaa.

Pääsykokeessa edellytetään koko lukion historian kurssien hallintaa. Kannattaa käydä ihan itse tutkimassa yliopiston sivuja.