Seinäjoen talousarvioesityksessä näkyvät kasvavan kaupungin haasteet, lukee Seinäjoen kaupungin tiedotteessa 2.11.2012
Tiedotteessa kerrotaan, että Seinäjoen ensi vuoden talousarvioesitys noudattelee jo tutuksi käynyttä tiukkaa linjaa. Valmistelua on sävyttänyt huono yleinen taloustilanne, vaikka Seinäjoella kasvumittarit ovatkin pysyneet hyvinä. Kaupungin kasvu näkyy korkeana investointitasona. Ongelmaksi vuoden 2013 budjetissa muodostuu menojen tuloja nopeampi kasvu.
Seinäjoen kaupunginkuvassa on alkavana vuonna ollut nähtävissä liikemiespuolella järjestäytyneisyyden kasvua. Miten tämä on otettu huomioon Seinäjoen talousarviossa?
Rahoitusjohtajan mukaan budjetin teko muuttuu tiukemmaksi vuosi vuodelta.
- Velkaantuminen on kaupungin talouden keskeinen ongelma. Tämä budjetti on 6,5 milj. euroa alijäämäinen. Investointien rahoittamiseksi joudutaan ottamaan nettovelkaa 20,7 miljoonaa euroa.
Seinäjoen kaupunki on ryhtynyt laatimaan taloutensa tasapainottamisohjelmaa, kertoi Yle-uutiset, Pohjanmaa 26.9.2012
Onko järjestäytyneisyydestä odotettavissa tukea talouden tasapainottamiseen?
Tiedotteessa kerrotaan, että Seinäjoen ensi vuoden talousarvioesitys noudattelee jo tutuksi käynyttä tiukkaa linjaa. Valmistelua on sävyttänyt huono yleinen taloustilanne, vaikka Seinäjoella kasvumittarit ovatkin pysyneet hyvinä. Kaupungin kasvu näkyy korkeana investointitasona. Ongelmaksi vuoden 2013 budjetissa muodostuu menojen tuloja nopeampi kasvu.
Seinäjoen kaupunginkuvassa on alkavana vuonna ollut nähtävissä liikemiespuolella järjestäytyneisyyden kasvua. Miten tämä on otettu huomioon Seinäjoen talousarviossa?
Rahoitusjohtajan mukaan budjetin teko muuttuu tiukemmaksi vuosi vuodelta.
- Velkaantuminen on kaupungin talouden keskeinen ongelma. Tämä budjetti on 6,5 milj. euroa alijäämäinen. Investointien rahoittamiseksi joudutaan ottamaan nettovelkaa 20,7 miljoonaa euroa.
Seinäjoen kaupunki on ryhtynyt laatimaan taloutensa tasapainottamisohjelmaa, kertoi Yle-uutiset, Pohjanmaa 26.9.2012
Onko järjestäytyneisyydestä odotettavissa tukea talouden tasapainottamiseen?
Vastaukset 69
Vanhimmat
”Kehittyvä kasvukeskus tarvitsee tukijoita”
Mikäli tarkoitetaan maalaisjärjellä arvioiden rikollisjärjestöjä, jotka tosin KKO:n toimesta on julistettu ei-rikollisiksi järjestöiksi, niin onko niiden nyt oivallettu kuuluvan myös tähän etelä-pohjanmaan kasvukeskuksen yhteiskuntajärjestelmän ketjuun - rahoitusalan palvelutarjoajina – osaksi tätä talouden tasapainottamiseen tähtäävää ohjelmaa?
” Poliisin tulkinta siitä, mikä Suomessa edustaa järjestäytynyttä rikollisuutta, poikkeaa selvästi paitsi tuomioistuinten linjasta, myös tutkijoiden näkemyksestä.
Esimerkiksi Mika Junnisen väitöskirjassa MC-kerhoja ei lasketa lainkaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen (Mika Junninen 2006. Adventures and Risk-Takers: Finnish professional criminals and their organisations in the 1990s cross-border criminality. Helsinki: HEUNI).”
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikollisjärjestö
”Rikollisjärjestö käyttää väkivaltaa vain, jos lainaaja on itsekin rikollinen”
”– Rikollisjärjestöjen apua pyytävät isot ja pienet firmat rakennusyrittäjistä maahantuojiin. Tavalliset yritykset tukevat tällä tavalla vakavaa rikollisuutta, joten jengiläisiä on turha syyttää kaikesta, rikoskomisario Jari Aarnio huomauttaa.
Kun perinnästä on sovittu, toimeksiantaja antaa jengiläiselle velallisen tiedot ja velkasopimuksen.
– Suurin osa velanperintäkeikoista tehdään puhumalla. Jengiläisten tarkoituksena on luoda pelon tunne sanattomalla uhkailulla. Liivit on takin alla piilossa, mutta jengiläinen saattaa näyttää kätensä, jossa komeilee prosenttijengin tunnusomainen sormus.”
Lähde: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/107526-firmat-kayttavat-rikollisjengeja-velan-perintaan
(Lain kohdat lainataan oikeusministeriön virkailijan puhelimitse antamalla luvalla. Tekijäoikeudet alkuperäiseen materiaaliin on oikeusministeriön.)
LAKI PERINTÄTOIMINNAN LUVANVARAISUUDESTA
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Perintätoiminnan luvanvaraisuus
Perintätoimintaa saa harjoittaa vain se, jolle on myönnetty tässä laissa tarkoitettu toimilupa. Perintätoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa saatavien perintää toisen lukuun sekä omien saatavien perintää tapauksissa, joissa on ilmeistä, että saatavat on otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa.
Toimiluvan myöntää aluehallintovirasto,
Tässä laissa säädettyä toimilupaa ei kuitenkaan vaadita satunnaiseen perintätoimintaan, jos perintätoimintaa ei ole markkinoitu. Toimilupaa ei myöskään vaadita:
--
2) yhteisön tai säätiön saatavien perintään, jos toimeksiantaja ja perintätoiminnan harjoittaja kuuluvat samaan kirjanpitolaissa tarkoitettuun konserniin tai jos toimeksiantaja ja perintätoiminnan harjoittaja ovat saman luonnollisen henkilön määräysvallassa;
--
4) asianajajan tai hänen apulaisensa harjoittamaan perintätoimintaan;
--
jne.
Ja vielä lisään edelliseen
Tämä on lainattu sitaattioikeuksin oikeusministeriön sivuilta: http://www.om.fi/Etusivu/1169471243340
"Saatavien perinnästä annetun lain tärkein säännös koskee velvollisuutta noudattaa hyvää perintätapaa. Perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä.
Hyvään perintätapaan on muun muassa katsottu kuuluvan, että perimistoimisto perii vain oikeudellisesti perusteltuja saatavia. Lainvastaisia tai muuten perusteettomia saatavia ei saa ryhtyä perimään."
Perintäala voi paksusti!
Teksti on lainattu sitaattioikeuksin lähteestä: http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/perintaala-voi-paksusti/604175/
”Suomen suurimpien perintätoimistojen liiketulosprosentit olivat kaksinumeroisissa luvuissa esimerkiksi vuosina 2010 ja 2011, samoin sijoitetun pääoman tuotto. Alan yrityksillä on mennyt hyvin. Maksuhäiriöt ovat ovat viime vuosina lisääntyneet selkeästi sekä yksityishenkilöillä että yrityksillä. Tämä luo perintäyhtiöille uusia mahdollisuuksia. ”
Kokonaisliikevaihto noin 100 milj. euroa - 2006
Lähteestä http://www.image.fi/artikkelit/perintatekijat
”Perintäalan kokonaisliikevaihto pyörii sadassa miljoonassa eurossa. Vuonna 1999 luku oli noin 30 miljoonaa euroa. Bisnes on siis yli kolminkertaistunut tämän vuosikymmenen aikana. Miten ihmeessä?
Syitä on monia.
Luotolla, osamaksulla ja laskutuksella maksaminen on lisääntynyt jatkuvasti. Pankit myöntävät kulutusluottoja lähes kaikille halukkaille, ja vippilainaa saa tekstiviestillä kymmenessä minuutissa, ilman takaajia.
Maksuongelmiahan sellaisesta seuraa, etenkin nuorille - kuten lehdistä saa jatkuvasti lukea.”
Koronkiskontaa? – sama ”talo” kun lainaa ja velan perii, se sievoiset summat liiketoimestaan kerii..
”Ylivelkaantuneita auttava Takuu-Säätiö ottaa kantaa keskusteluun pikavippien täyskiellosta. Säätiö muistuttaa, että pikalainojen vuosikorko voi olla yli 1000 prosenttia, mikä ei yksinkertaisesti voi olla järkevää lainaajan kannalta.
Tästä huolimatta lähes 100 000 suomalaista on ilmoittanut nostaneensa pikalainaa.
Pikavippiyrityksiä edustava Pienlainyhdistys kertoo itse verkkosivuillaan, että keskimääräisellä lainasummalla, -kuluilla ja -ajalla pikavippien todellinen vuosikorko on ”direktiivin mukaisesti laskettuna” 1036 prosenttia.
–Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan pikalainojen korko on 200–1000 prosenttia. Moisiin prosentteihin on syytä kiinnittää huomiota, toteavat Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola ja järjestöpäällikkö Jukka Heinonen mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.
Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on puolustanut pikalainoja muun muassa Uudessa Suomessa sen jälkeen, kun eduskunnassa alettiin kerätä nimiä pikavipit kieltävään lakialoitteeseen. Kuusiston mielestä ihmiset hyötyvät pikalainoista, koska he näin saavat omaan tilanteeseensa sopivinta helppoa ja lyhytkestoista lainaa.
Takuu-Säätiön asiakaskokemuksen mukaan pikavipit pitkittävät ja syventävät ihmisten velkakierteitä merkittävästi, sillä niitä otetaan myös entisten lainojen lyhentämiseen. Näin velkakriisin laukeaminen siirtyy, mutta ongelma kasvaa.”
Sitaattioikeuksin http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117921-lainan-vuosikorko-jopa-1030-–-satatuhatta-suomalaista-otti
SIITÄKÖ TÄSSÄ ON KYSE – LIIKEVOITTOJEN MAKSIMOINTIA – VAPAASSA MARKKINATALOUDESSA
”HS: Pikavippiyrityksiä mukana perintäbisneksessä
Useat pikavippejä tarjoavat yritykset ovat mukana myös perintäbisneksessä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Lehden tietojen mukaan ainakin kuuden pikavippiyrityksen johtajat tai omistajat pyörittävät perintätoimistoa.” Lainauksen lähde: http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=327510
STT - 27.1.2013
STT - 27.1.2013
”Useat pikavippejä tarjoavat yritykset ovat mukana myös perintäbisneksessä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Lehden tietojen mukaan ainakin kuuden pikavippiyrityksen johtajat tai omistajat pyörittävät perintätoimistoa.”
Lainauksen lähde: Aamulehti
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194791361351/artikkeli/hs useat pikavippiyritykset mukana myos perintabisneksessa.html
Pikavippiyrityksen velkoja perii usein oma perintätoimisto
”Pikavippien myöntäminen ja perintä* ovat kumpikin luvanvaraisia elinkeinoja. Pikalainaamiseen on lupa 76 yrityksellä, perintään 137 yrityksellä.” Lähde: http://www.pikavippihaku.com/pikavippiyrityksen-velkoja-perii-usein-oma-perintatoimisto/
*(perintätoimen luvanvaraisuuslain 1§:n 2. mom. kohtien 2 ja 4 myöntämät poikkeukset)
Kumpiko toimiala kisan kärjessä vaiko peräti kimpassa?!! : o
EMO- JA TYTÄRYRITYSJÄRJESTELYT – JA – LAILLISET VEROSUUNITTELUT
”Pikavipeillä taottiin viime vuonna Suomessa miljoonia.
Myös pikalainoja tarjoavien yhtiöiden liikevoittoprosentit ovat satumaisen korkeita. Onnistuneen verosuunnittelun ansiosta jotkut yhtiöt eivät maksa suurvoitoistaan lainkaan veroja
Moni pikalainayhtiö on koplannut perintätoimiston pikavippiliiketoiminnan kylkeen. Pikavippiyhtiöille perintätoimiston perustaminen on järkevää, sillä maksamatta jääneet vipit voi periä esimerkiksi tytäryhtiön kautta. Omalla perintätoimistolla vippien perinnästä koituvat kulut voivat muuttua tuloiksi.
Emo- ja tytäryritysjärjestelyt mahdollistavat laillisen verosuunnittelun.
Jutun lähteenä on käytetty Asiakastiedon tilinpäätösraportteja ja kokeneen tilintarkastajan haastattelua.”
Tämänkin jutun alkujuuret löydät web-osoitteesta: http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2012/09/20/nain-pikavipeilla-taotaan-rahaa/201237862/137
”Parhaat alan yhtiöt takoivat liikevoittoprosentteja, joita yrityselämässä ei ole totuttu näkemään. Suurimmillaan kolme neljäsosaa yritysten liikevaihdosta on ollut puhdasta voittoa.”
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194706518049/artikkeli/pikavippifirmat ovat kuin rahantekokoneita.html
Eikö tarvitse luottolaitoksen toimilupaa toimiakseen – siis kuka vaan, joka saa rahoituksen toimintaansa – vaikkapa anonyymina pysyttelevältä ulkomaiselta pääomasijoittajalta??
Tämäkin teksti on lainattu sitaattioikeuksin. Lähde on LEHDISTÖTIEDOTE 16.8.2006 - VieL/8/2006, FINANSSIVALVONTA, http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tiedotteet/Arkisto/Ratan_lehdistotiedotteet/Pages/8_2006.aspx
”Pikavippitoiminta Suomessa yleisempää kuin muissa EU-maissa
Euroopan pankkivalvojille lähetettyyn kyselyyn vastasi 23 pankkivalvojaa.
Kyselyjen vastausten perusteella näyttää siltä, että pikavippitoiminta on Suomessa laajempaa kuin muissa EU-maissa. Suurin osa kyselyyn vastanneista Euroopan pankkivalvojista katsoi, että pikavippiyrityksiä ei esiinny heidän maissaan ainakaan siten, että valvojat olisivat niistä tietoisia.
Suomalaiset pikavippiyritykset ilmoittivat rahoittavansa toimintaansa yksityisellä rahoituksella eli omalla pääomalla, pankkilainoilla tai yksityisten sijoittajien tai emoyhtiön sijoituksilla.
Yksikään yritys ei ilmoittanut, että liiketoiminnassa käytettäisiin yleisöltä hankittuja varoja. Suomen lain mukaan kyse ei siis tällöin ole luottolaitoksen toimilupaa edellyttävästä toiminnasta.
Pikavippitoiminta tarkoittaa toimintaa, jossa vakuudettomia alle kolmen kuukauden pituisia pikalainoja tarjotaan Internetissä tai matkapuhelimen välityksellä. Pikavipit ovat suuruudeltaan noin 100–200 euroa ja tällöin niiden korko on noin 20 euroa. Rahoitustarkastus ei valvo kyselyn kohteena olevia suomalaisia yrityksiä eikä niiden toimintaa.”
Poliisilla epäilyksiä jo koronkiskonnasta
”Myös pikaluottojen korot ovat herättäneet kysymyksiä laillisuudesta. Poliisi epäilee kolmea pikavippifirmaa koronkiskonnasta.
Kuluttajavirasto on tehnyt poliisille tutkintapyyntöjä kulutusluottoja tarjoavista yrityksistä, kun niiden korot ovat olleet satoja prosentteja. Kulutusluotto on pikavippiä hieman suurempi laina, jonka takaisinmaksuaika on pidempi.
Pikavippejä markkinoivien yritysten joukossa on lainsuojattomia. Kesäkuun alusta lähtien pikavippifirmojen toiminta on ollut laitonta, jos ne eivät ole rekisteröityneet tai laittaneet rekisteri-ilmoitusta vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Kaikki eivät ole piitanneet uudesta lainsäädännöstä. Muutama yhtiö ei ole edes hakenut rekisteriin, tai toimintaa on jatkettu rekisteri-ilmoituksen hylkäyksestä huolimatta.”
Sitaattioikeuksin lainattuja nämäkin
http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/08/22/varo-pikavippaaja-voi-olla-laiton/201111491/139
HS.FI UUTISET 13.1.2007
Valiokunta edellytti hallitukselta viime syksynä "välittömiä toimenpiteitä ja lakiesityksiä", mutta mitään ei ole kuulunut, heh… todella vakuuttavaa, todella vakuuttavaa hallinnonpitoa…
”mahdollinen rahanpesu olisi vaikeampaa” – se se..
”Kännyköillä ja internetillä hankittavat pikavipit jäävät seuraavan eduskunnan huoleksi. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd) sanoo, että valiokunta edellytti hallitukselta viime syksynä "välittömiä toimenpiteitä ja lakiesityksiä", mutta mitään ei ole kuulunut.
"Talousvaliokunta halusi ponnessaan, että pikavippejä antavat yritykset pitää rekisteröidä ja pikalainojen kokonaiskustannukset vuositasolla pitää kertoa mainoksissa", Skinnari kertoo.
Valiokunta vaati myös lakia, jolla velvoitettaisiin pikaluottoyritykset rekisteröitymään ja tekemään luottosopimukset kirjallisina. Lisäksi valiokunta kaipasi selvitystä pikavippitoiminnan rahoittamisesta
Toinen tärkeä asia on se, että luotonantaja ja luotonottaja tunnistavat toisensa. Tällöin luottosopimukset tehtäisiin kirjallisina, ja mahdollinen rahanpesu olisi vaikeampaa.
Oikeusministeriössä lakimuutoksia on pohdittu virkamiesvoimin, mutta varsinaisia valmisteluhankkeita ei ole käynnissä.”
Lainattu sitaattioikeuksin lähteestä:
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Pikavipit jäivät uudelle eduskunnalle/1135224392345
Miten homma etenee? Katsotaanpa..
L Ä H T Ö T I L A N N E: 13.1.2007
”Kännyköillä ja internetillä hankittavat pikavipit jäävät seuraavan eduskunnan huoleksi. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd) sanoo, että valiokunta edellytti hallitukselta viime syksynä "välittömiä toimenpiteitä ja lakiesityksiä", mutta mitään ei ole kuulunut.
”Toinen tärkeä asia on se, että luotonantaja ja luotonottaja tunnistavat toisensa. Tällöin luottosopimukset tehtäisiin kirjallisina, ja mahdollinen rahanpesu olisi vaikeampaa.”
Lähde: HS.FI UUTISET
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Pikavipit jäivät uudelle eduskunnalle/1135224392345
T I L A N N E 11.9.2012
”Talousvaliokunnan mietintö 15/2012 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta
TaVM 15/2012 vp - HE 78/2012 vp
Vireilletulo
Eduskunta on 11 päivänä syyskuuta 2012 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta (HE 78/2012 vp”
Eduskunta-aloitteet
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavat aloitteet:
-lakialoitteen laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta (LA 58/2011 vp - Sampsa Kataja /kok ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 6 päivänä maaliskuuta 2012,
-lakialoitteen laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, saatavien perinnästä annetun lain 10 c §:n ja eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta (LA 59/2011 vp - Lenita Toivakka /kok ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 6 päivänä maaliskuuta 2012,
-toimenpidealoitteen pikalainatoiminnan kieltämisestä (TPA 7/2011 vp - Anne Kalmari /kesk ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 3 päivänä marraskuuta 2011”
Lainauksen lähde: EDUSKUNTA
Lainvalmistelutöitä…
HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET
Hallituksen esitys
”- -
Lisäksi muutoksia ehdotetaan eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annettuun lakiin ja korkolain säännökseen lain tahdonvaltaisuudesta. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on vähentää pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia.
- -. Laissa määriteltäisiin yläraja luottosopimuksen mukaiselle luoton todelliselle vuosikorolle, jota laskettaessa otetaan huomioon luoton korko ja muut kuluttajalta perittävät luottokustannukset. Muutoksella pyritään siihen, että kuluttaja saisi pieniä luottoja nykyistä kohtuullisemmin ehdoin. Uudistuksen oletetaan myös merkittävästi vähentävän nykyisenkaltaisten pikaluottojen tarjontaa.
Säännökseen luotonantajan velvollisuudesta arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ehdotetaan täsmennyksiä ja tiukennuksia. Muutoksen tarkoituksena on vähentää velkaongelmia edellyttämällä myös pienten luottojen tarjoajilta nykyistä tarkempaa kuluttajan luottokelpoisuuden arvioimista.
Hyvää luotonantotapaa koskevaa säännöstä ehdotetaan puolestaan täydennettäväksi siten, että hyvän luotonantotavan vastaista olisi käyttää luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa lisämaksullista tekstiviesti- tai muuta vastaavaa viestipalvelua. Tältä osin tavoitteena on poistaa maksullisiin tekstiviestipalveluihin liittyneet erityyppiset ongelmat.
Lakialoitteet
Lakialoitteessa LA 58/2011 vp ehdotetaan, että kuluttajalle myönnetyt pikaluotot kielletään kokonaan. Pikaluottoja olisivat kaikki ilman vakuuksia myönnettävät alle 6 kuukauden pituiset kulutusluotot, joiden pääoma on enintään 1 000 euroa ja joita myönnetään yksityishenkilöille etäviestintäpalveluja käyttäen.
- -.
Lakialoitteessa LA 59/2011 vp ehdotetaan, että pikaluottojen tarjoamista rajoitettaisiin pienentämällä lainojen hintaa ja perinnän kustannuksia, arvioimalla velallisen maksukykyä nykyistä yksityiskohtaisemmin, tehostamalla pikaluottoyhtiöiden valvontaa sekä kieltämällä pikaluottoyhtiöiden ja perintäyhtiöiden suorat tai välilliset omistussuhteet.
Toimenpidealoite
Toimenpidealoitteessa TPA 7/2011 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pikalainayritystoiminnan kieltämiseksi.”
Lähde: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tavm_15_2012_p.shtml
Lainvalmistelutöitä tarkastellen: TALOUSVALIOKUNNAN EHDOTUS JA – KUNNAN KOKOONPANO
- että 1.-3. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,
…………………
- että lakialoitteet LA 58/2011 vp ja LA 59/2011 vp hylätään:
Lakialoitteet
”Lakialoitteessa LA 58/2011 vp ehdotetaan, että kuluttajalle myönnetyt pikaluotot kielletään kokonaan. Pikaluottoja olisivat kaikki ilman vakuuksia myönnettävät alle 6 kuukauden pituiset kulutusluotot, joiden pääoma on enintään 1 000 euroa ja joita myönnetään yksityishenkilöille etäviestintäpalveluja käyttäen. Pikaluottoja eivät olisi tavaran tai palvelun ostamisen rahoittamiseksi myönnettävät kertaluotot, hyödykesidonnaiset luotot eivätkä osamaksukauppaan liittyvät luotot.
Lakialoitteessa LA 59/2011 vp ehdotetaan, että pikaluottojen tarjoamista rajoitettaisiin pienentämällä lainojen hintaa ja perinnän kustannuksia, arvioimalla velallisen maksukykyä nykyistä yksityiskohtaisemmin, tehostamalla pikaluottoyhtiöiden valvontaa sekä kieltämällä pikaluottoyhtiöiden ja perintäyhtiöiden suorat tai välilliset omistussuhteet.”
…………………….
- että toimenpidealoite TPA 7/2011 vp hylätään:
Toimenpidealoite
”Toimenpidealoitteessa TPA 7/2011 vp ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pikalainayritystoiminnan kieltämiseksi .”
………………………
- että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus)
”Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,
- että 1.-3. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,
- että lakialoitteet LA 58/2011 vp ja LA 59/2011 vp hylätään,
- että toimenpidealoite TPA 7/2011 vp hylätään ja
- että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää keinoja kotitalouksien velkaantumisen syiden ja kehityksen seurantaan ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädännöllisiin ja muihin tarvittaviin lisätoimiin velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi.
Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2012
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa:
pj. Mauri Pekkarinen /kesk
vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok
jäs. Lars Erik Gästgivars /r
Teuvo Hakkarainen /ps
Harri Jaskari /kok
Pia Kauma /kok
Miapetra Kumpula-Natri /sd
Jukka Kärnä /sd
Eero Lehti /kok
Paula Lehtomäki /kesk
Päivi Lipponen /sd
Jari Myllykoski /vas
Sirpa Paatero /sd
Arto Pirttilahti /kesk
Kaj Turunen /ps
vjäs. Anne Kalmari /kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi”
Lähde: Eduskunta
MITÄ LAINVALMISTELUSSA MAINITUT LAKIEHDOTUKSET 1. – 3. OVAT?
Ne ovat 1. Kuluttajansuojalaki, 2. Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä ja 3. Korkolaki
”Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
Lakiehdotusten perustelut
1. Kuluttajansuojalaki
7 luku. Kuluttajaluotot
3 §. Säännösten soveltamisen rajoitukset eräissä muissa tapauksissa.
13 §. Hyvä luotonantotapa.
14 §. Velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus
17 a §. Korkokatto
22 §. Etämyyntiä ja kotimyyntiä koskevia erityissäännöksiä
2. Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä
9 a §. Luotonantoon liittyvien asiakirjojen ja tietojen säilyttäminen.
”Pykälä on uusi, ja siinä säädettäisiin luotonantajan velvollisuudesta säilyttää luotonantoon liittyvät asiakirjat ja tiedot. Säännös täydentää muualla lainsäädännössä, kuten kuluttajansuojalaissa, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa (503/2008) ja kirjanpitolaissa (1336/1997) olevia säilyttämisvelvoitteita. Säännöksen tarkoituksena on turvata aluehallintoviraston tiedonsaantioikeuksien toteutuminen sen valvoessa luotonantajia”
Säännös kattaa kaikki luottosuhteen vaiheet markkinoinnista luottosopimuksen tekemiseen ja mahdollisten ongelmien selvittämiseen. Luotonantoon liittyvillä asiakirjoilla tarkoitetaan esimerkiksi ennakkotietolomaketta, luottosopimusta ja siihen mahdollisesti tehtyjä muutoksia sekä kuluttajalta tai muista lähteistä saatua kuluttajan luottokelpoisuuden arvioimisessa käytettyä aineistoa. Luotonantoon liittyvillä tiedoilla tarkoitetaan puolestaan esimerkiksi lokitietoja, jotka ovat syntyneet luottotietojen tarkistamisesta.
10 §. Valvonta.
10 a §. Valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus.
10 b §. Oikeus saada tietoja sakko- ja rikosrekisteristä.
11 §. Pakkokeinot.
13 §. Rangaistussäännökset.
3. Korkolaki
2 §. Tahdonvaltaisuus.”
Lähde: Eduskunta
Muita lainvalmisteluun liittyviä kannanottoja ja kannanottajia:
”Perustuslakivaliokunnan lausunto
Perustuslakivaliokunta on katsonut, että esityksen mukaiselle omaisuuden suojaa ja elinkeinonvapautta rajoittavalle sääntelylle on perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät ja yhteiskunnallisesti varsin painavat perusteet.
Valiokunta on myös pitänyt ehdotettua sääntelyä oikeasuhtaisena, kun arvioidaan rajoitusten taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuutta suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään.
Selvityksensä perusteella perustuslakivaliokunta on katsonut, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.”
Lähde: Eduskunta
Luonnollisesti myös lakivaliokunnan antamaa lausuntoa on kuunneltava!
”Lakivaliokunnan lausunto
Lakivaliokunta on lausunnossaan käsitellyt pikaluottoihin liittyviä ongelmia, hintasääntelyä, asiakkaan luottokelpoisuuden arviointia ja vertaislainoja.
Valiokunta toteaa, että Helsingin käräjäoikeudelta saatu selvitys tukee hallituksen esityksessä esille tuotuja tilastotietoja pikaluottojen aiheuttamista ongelmista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ulosotossa on pitkään näkynyt pikaluotoista aiheutuva ulosottoasioiden voimakas kasvu ja erityisesti näihin velkomuksiin sisältyvien kulujen huomattava määrä suhteessa pääomiin. Saadun selvityksen perusteella lakivaliokunta on pitänyt ilmeisenä, että pikaluotoista aiheutuvat ongelmat eivät ole vähentyneet vaan pikemminkin lisääntyneet.
Valiokunta on puoltanut lakiehdotusten mukaisen hintasääntelyn käyttöönottoa.
Valiokunta on kiinnittänyt lisäksi huomiota ns. vertaislainoihin ja pitänyt tärkeänä, että tämänkaltaisten luottomarkkinoiden kehittymistä seurataan ja arvioidaan nykysääntelyn riittävyyttä.”
Lähde: Eduskunta
TALOUSVALIOKUNTA VIITTAA PERUSTELUISSAAN:
- ELINKEINOTOIMINTAA RAJOITTAVAAN SÄÄNTELYYN
- ELINKEINONHARJOITTAMISEN VAPAUTEEN
”Aloitteet
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakialoitteet ja toimenpidealoite hylätään.
Lakialoitteessa LA 58/2011 vp ja toimenpidealoitteessa esitetään, että pikaluotot kiellettäisiin kokonaan. Lakialoitteessa LA 59/2011 vp esitetään pikaluottotoiminnan sääntelyä mm. asetettavan korkokaton osalta lakiehdotusta tiukemmin.
Valiokunta on edellä tuonut esille seikkoja, joiden vuoksi se katsoo, että pikaluototuksen mahdollinen täyskielto tai luotonannon esitettyä merkittävämpi rajoittaminen saattavat johtaa sääntelyn kiertämiseen mm. pimeiden lainamarkkinoiden muodossa.
Ennen täyskiellon harkitsemista on aiheellista vielä seurata, kuinka nyt ehdotetut, sääntelyä huomattavasti tiukentavat säännökset kykenevät poistamaan ilmenneitä ongelmia. Tämän vuoksi valiokunta ei ole myöskään pyytänyt perustuslakivaliokunnan arviota tämänkaltaisen, elinkeinotoimintaa rajoittavan sääntelyn suhteesta perustuslain takaamaan omaisuuden suojaan ja elinkeinonharjoittamisen vapauteen. Valiokunnan puoltamat lakiehdotukset sisältävät osin samansuuntaisia ehdotuksia kuin lakialoitteessa LA 59/2011 vp on esitetty.”
Lähde: Eduskunta
100 000 ilmoittanut nostaneensa pikalainaa…
”Säätiö muistuttaa, että pikalainojen vuosikorko voi olla yli 1000 prosenttia, mikä ei yksinkertaisesti voi olla järkevää lainaajan kannalta.
Tästä huolimatta lähes 100 000 suomalaista on ilmoittanut nostaneensa pikalainaa.”
Sitaattioikeuksin http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117921-lainan-vuosikorko-jopa-1030-–-satatuhatta-suomalaista-otti
§------§-------§--------§--------§---------§---------§---------§---------§----------§---------§---------§---------§-----------§
100 000 :lla pikalainan nostaneella taottu miljoonia!!?
”Pikavipeillä taottiin viime vuonna Suomessa miljoonia.
Myös pikalainoja tarjoavien yhtiöiden liikevoittoprosentit ovat satumaisen korkeita. Onnistuneen verosuunnittelun ansiosta jotkut yhtiöt eivät maksa suurvoitoistaan lainkaan veroja.
Moni pikalainayhtiö on koplannut perintätoimiston pikavippiliiketoiminnan kylkeen.
Jutun lähteenä on käytetty Asiakastiedon tilinpäätösraportteja ja kokeneen tilintarkastajan haastattelua.”
Tämänkin jutun alkujuuret löydät web-osoitteesta: http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2012/09/20/nain-pikavipeilla-taotaan-rahaa/201237862/137
”Parhaat alan yhtiöt takoivat liikevoittoprosentteja, joita yrityselämässä ei ole totuttu näkemään. Suurimmillaan kolme neljäsosaa yritysten liikevaihdosta on ollut puhdasta voittoa.”
Tämänkin jutun alkujuuret löydät web-osoitteesta:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194706518049/artikkeli/pikavippifirmat ovat kuin rahantekokoneita.html
Miten homma etenee? Katsotaanpa..
L Ä H T Ö T I L A N N E: 13.1.2007 – TALOUSVALIOKUNTA VUODEN 2007 KOKOONPANOLLA
Helsingin Sanomat uutisoi 13.1.2007:
”Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd) sanoo, että valiokunta edellytti hallitukselta viime syksynä "välittömiä toimenpiteitä ja lakiesityksiä", mutta mitään ei ole kuulunut.
"Talousvaliokunta halusi ponnessaan, että pikavippejä antavat yritykset pitää rekisteröidä ja pikalainojen kokonaiskustannukset vuositasolla pitää kertoa mainoksissa", Skinnari kertoo.
Valiokunta vaati myös lakia, jolla velvoitettaisiin pikaluottoyritykset rekisteröitymään ja tekemään luottosopimukset kirjallisina. Lisäksi valiokunta kaipasi selvitystä pikavippitoiminnan rahoittamisesta.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk), oikeusministeri Leena Luhtanen (sd) ja toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r) antoivat tämän jälkeen yhteisukaasin, että pikaluotot otetaan tehostettuun valvontaan ja lakimuutoksiakin mietitään.
Luhtanen lupaili myös syksyn kyselytunnilla "pikaista korjausta", kun ongelmat olivat tulleet esiin käräjäoikeuksia myöten.
Eduskunta ei tämän jälkeen ole kuullut asiasta mitään konkreettista. Skinnari pitää hidastelua ikävänä.”
Lähde: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Pikavipit jäivät uudelle eduskunnalle/1135224392345
2013 - EDUSKUNTA ODOTTAA VASTAISUUDES HALLITUKSELTA HALUA KEHITTÄÄ KEINOJA, KEHITYKSEN SEURANTAA JA HALUA RYHTYÄ LAINSÄÄDÄNNÖLLISIIN JA MUIHIN LISÄTOIMIIN
”Eduskunnan vastaus 3/2013 vp
Asia
Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta (HE 78/2012 vp ).
Valiokuntakäsittely
Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM 15/2012 vp ).
Päätös
Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman:
Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää keinoja kotitalouksien velkaantumisen syiden ja kehityksen seurantaan ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädännöllisiin ja muihin tarvittaviin lisätoimiin velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi.” – Lähde: Eduskunta.
Tänä vuonna asia edennyt näin pitkälle
12.2.2013 EDUSKUNTA - ISTUNNOSSAAN
”Asia
Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta (HE 78/2012 vp ).
Valiokuntakäsittely
Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM 15/2012 vp ).
Päätös
Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman:
Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää keinoja kotitalouksien velkaantumisen syiden ja kehityksen seurantaan ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädännöllisiin ja muihin tarvittaviin lisätoimiin velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi.
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
Laki kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta [ lakiehdotuksista 1.-3.; ehdotus 1.]
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun 3 §:n 1 momentti, 13 ja 14 § sekä 22 §:n 1 momentin johdantokappale, sellaisina kuin ne ovat laissa 746/2010, sekä lisätään 7 lukuun uusi 17 a § seuraavasti:
7 luku Kuluttajaluotot
3 §
Säännösten soveltamisen rajoitukset eräissä muissa tapauksissa
Tämän luvun 9-11 §:ää, 13 §:n 2 momentin 4 kohtaa sekä 14 ja 17 §:ää ei sovelleta kuluttajaluottoon, jossa luottoaika on enintään kolme kuukautta, josta ei peritä korkoa ja josta perittävät muut luottokustannukset todelliseksi vuosikoroksi muunnettuina eivät ylitä korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun koron määrää. Jatkuvaan luottoon sovelletaan kuitenkin 14 ja 17 §:ää.
13 §
Hyvä luotonantotapa
Luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti.
Erityisesti edellytetään, että luotonantaja:
1) ei markkinoi luottoa siten, että markkinointi on omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista huolellisesti;
2) ei käytä luoton myöntämistä pääasiallisena markkinointikeinona markkinoidessaan muita kulutushyödykkeitä;
3) ei käytä luottoa markkinoitaessa, sitä myönnettäessä eikä muussa luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa lisämaksullista tekstiviestipalvelua tai muuta vastaavaa viestipalvelua;
4) antaa kuluttajalle ennen luottosopimuksen tekemistä riittävät ja selkeät selvitykset sen arvioimiseksi, soveltuuko luotto kuluttajan tarpeisiin ja hänen taloudelliseen tilanteeseensa;
5) antaa kuluttajalle maksuviivästystilanteissa tietoa ja neuvoja maksuvaikeuksien syntymisen tai syvenemisen estämiseksi ja maksukyvyttömyystilanteiden hoitamiseksi sekä suhtautuu vastuullisesti maksujärjestelyihin.
Mitä 1 momentissa ja 2 momentin 1-4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös luotonvälittäjään. Mitä 2 momentin 4 kohdassa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta päätoimensa ohella luotonvälittäjänä toimivaan myyjään eikä palveluksen suorittajaan.
14 §
Velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus
Luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa (kuluttajan luottokelpoisuus). Arviointi on tehtävä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella.
Jos osapuolet sopivat myöhemmin luoton määrän tai luottorajan korottamisesta, luotonantajan on varmistettava kuluttajaa koskevien tietojen ajantasaisuus ja, jos luoton määrää tai luottorajaa merkittävästi korotetaan, arvioitava kuluttajan luottokelpoisuus uudelleen ennen korotuksesta sopimista.
17 a §
Korkokatto
Jos luoton määrä tai luottoraja on alle 2 000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Hyödykesidonnaiseen luottoon tätä pykälää sovelletaan kuitenkin vain, jos kuluttajalla on luottosopimuksen nojalla myös oikeus nostaa rahavaroja.
22 §
Etämyyntiä ja kotimyyntiä koskevia erityissäännöksiä
Sen sijaan, mitä 20 §:n 2 momentissa säädetään korvauksen määrästä, luotonantajalla on oikeus vaatia korvauksena luoton todellinen vuosikorko ajalta, jonka luotto on ollut kuluttajan käytettävissä, jos kuluttaja etämyynnissä peruuttaa:”
Lähde: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_3_2013_p.shtml
Valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuteen tehtiin sentään joitakin poikkeuksia kohtaan: luotonantajan on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä annettava aluehallintovirastolle valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja tiedot..
”Eduskunnan vastaus 3/2013 vp
Asia
Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta (HE 78/2012 vp )
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait
- - .
Laki
eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta [lakiehdotuksista 1. – 3. ehdotus 2.]
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain (747/2010) 10, 11 ja 13 § sekä lisätään lakiin uusi 9 a, 10 a ja 10 b § seuraavasti:
9 a §
Luotonantoon liittyvien asiakirjojen ja tietojen säilyttäminen
- - .
10 §
Valvonta
Tämän lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
10 a §
Valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus
Luotonantajan on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä annettava aluehallintovirastolle valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja tiedot.
Lisäksi aluehallintovirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada yksilöityä valvontatointa varten asiakirjoja ja tietoja myös muulta yksityiseltä yhteisöltä tai henkilöltä kuin luotonantajalta. Asiakirjojen ja tietojen tulee olla valvonnan kannalta välttämättömiä sen selvittämiseksi, kuuluuko luottojen tarjoaminen tämän lain soveltamisalaan tai kuka luottoja tosiasiallisesti tarjoaa.
[ASIANAJAJAT MUODOSTAVAT POIKKEUKSEN]
Aluehallintovirastolla ei ole kuitenkaan oikeutta saada asianajajista annetussa laissa (496/1958) tarkoitetulta asianajalta tai hänen apulaiseltaan asianajajan asiakasta koskevia asiakirjoja ja tietoja
eikä muultakaan henkilöltä oikeudenkäyntiasiamies- tai oikeudenkäyntiavustajatehtävien hoitamisen yhteydessä saatuja asiakirjoja ja tietoja. Oikeudenkäyntiasiamies- ja oikeudenkäyntiavustajatehtäviksi luetaan varsinaisten oikeudenkäyntiin liittyvien tehtävien lisäksi oikeudellinen neuvonta, joka koskee asiakkaan oikeudellista asemaa esitutkinnassa rikoksen johdosta tai asian muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa taikka oikeudenkäynnin käynnistämistä tai sen välttämistä.
10 b §
Oikeus saada tietoja sakko- ja rikosrekisteristä
Aluehallintovirastolla on oikeus saada sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä tiedot, jotka ovat tarpeen tämän lain 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilön luotettavuuden selvittämiseksi. Oikeudesta saada tietoja rikosrekisteristä säädetään rikosrekisterilaissa (770/1993).
11 §
Pakkokeinot
Aluehallintoviraston on kiellettävä kuluttajaluottojen tarjoaminen, jota harjoitetaan tämän lain vastaisesti ilman rekisteröintiä. Kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös tällaista toimintaa harjoittavan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa.
- - .
13 §
Rangaistussäännökset
Joka tahallaan ilman rekisteröintiä harjoittaa kuluttajaluottojen tarjoamista, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, luotonantajarikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Sitä, joka rikkoo 11 §:n nojalla määrättyä uhkasakolla tehostettua kieltoa, ei voida tuomita rangaistukseen samasta teosta, jos uhkasakko on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu maksettavaksi.”
Lähde: Eduskunta.
Jaa, eikö siinä lukenutkaan tällä tavalla?
”Aluehallintovirastolla ei ole kuitenkaan oikeutta saada asianajajista annetussa laissa (496/1958) tarkoitetulta asianajalta tai hänen apulaiseltaan eikä muultakaan henkilöltä oikeudenkäyntiasiamies- tai oikeudenkäyntiavustajatehtävien hoitamisen yhteydessä saatuja asiakirjoja ja tietoja ja/tai asianajajan asiakasta koskevia asiakirjoja ja tietoja.”
Taisinpa lukaista väärin.
Vai olisko se ollutkin näin?
”Aluehallintovirastolla ei ole kuitenkaan oikeutta saada asianajajista annetussa laissa (496/1958) tarkoitetulta asianajalta tai hänen apulaiseltaan eikä muultakaan henkilöltä oikeudenkäyntiasiamies- tai oikeudenkäyntiavustajatehtävien hoitamisen yhteydessä saatuja asiakirjoja ja tietoja sekä asiakasta koskevia tietoja.”
Juu, näinhän mä varmaan luinkin.
LAINAUKSIN ”TUTKIELMA” KUVAA SUOMALAISTA LAINSÄÄDÄNNÖN VALMISTELUA, ERILAISISTATARPEISTA LÄHTIEN ERINLAISIIN TAVOITTEISIIN PÄÄTTYEN, TIETYNLAISTA EDUNVALVONTAA - PROSESSIIN KUULUVINE TOIMIELIMINEEN – LOPUKSI MIELEENPAINUVIMMAT TÄSSÄ. (tekstailu lainauksineen päättyy tähän. Kiitos!)
2013 - LUOTONANTAJIA KOSKEVA LAKI
”Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain (747/2010) 10, 11 ja 13 § sekä lisätään lakiin uusi 9 a, 10 a ja 10 b § seuraavasti:
- -
10 a §
Valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus
Luotonantajan on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä annettava aluehallintovirastolle valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja tiedot.
- -
Aluehallintovirastolla ei ole kuitenkaan oikeutta saada asianajajista annetussa laissa (496/1958) tarkoitetulta asianajalta tai hänen apulaiseltaan asianajajan asiakasta koskevia asiakirjoja ja tietoja - -.”
- -
PERINTÄTOIMINTAA HARJOITTAVIA KOSKEVA LAKI
”Laki perintätoiminnan luvanvaraisuudesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Perintätoiminnan luvanvaraisuus
- -
Tässä laissa säädettyä toimilupaa ei kuitenkaan vaadita satunnaiseen perintätoimintaan, jos perintätoimintaa ei ole markkinoitu. Toimilupaa ei myöskään vaadita:
- -
4) asianajajan tai hänen apulaisensa harjoittamaan perintätoimintaan;”
LAKIESITYS – LAINVALMISTELUTYÖT – KOSKIEN RIKOSLAIN RAHANPESURIKOKSIA KOSKEVAA LUKUA
”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa lukua.
Rankaiseminen rahanpesusta mahdollistettaisiin laissa tarkemmin säädetyissä tilanteissa myös silloin, kun rahanpesijä on ollut itse osallinen rahanpesua edeltävään esirikokseen. - - .
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012
- -
Voimakkaimmin työryhmän esitystä kritisoivat Suomen asianajajaliitto ja rikosoikeuden yliopistotutkijat.
Kriittisiä lausuntoja yhdistävänä tekijä oli se, ettei itsepesun kriminalisointi ole välttämättä ylipäänsä tarpeen.
Asianajajaliitto kantoi etupäässä huolta siitä, että ehdotettu kriminalisointi johtaa perusteettomaan rangaistustason korottamiseen ja sillä olisi siten valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia.
Rikosoikeuden yliopistotutkijat pitivät esitystä puutteellisesti perusteltuna.
- -
Keskusrikospoliisi esitti, että itsepesun kriminalisointi olisi syytä toteuttaa yksinkertaisesti kumoamalla koko rajoitussäännös.
- -
Hallituksen esityksen valmistelussa nykytilan suurimmaksi ongelmaksi on havaittu se, että vähäinenkin osallisuus esirikokseen johtaa vastuuvapauteen rahanpesusta. Tiedossa ei kuitenkaan ole, kuinka yleistä tämä käytännössä on.”
(Lain kohdat lainataan oikeusministeriön virkailijan puhelimitse antamalla luvalla. Tekijäoikeudet alkuperäiseen materiaaliin on oikeusministeriön.)
Tämähän sopii tänne häntäpäähän niinkuin nenä päähän :)
L Ä H T Ö T I L A N N E: 13.1.2007
”Kännyköillä ja internetillä hankittavat pikavipit jäävät seuraavan eduskunnan huoleksi. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd) sanoo, että valiokunta edellytti hallitukselta viime syksynä "välittömiä toimenpiteitä ja lakiesityksiä", mutta mitään ei ole kuulunut.
”Toinen tärkeä asia on se, että luotonantaja ja luotonottaja tunnistavat toisensa. Tällöin luottosopimukset tehtäisiin kirjallisina, ja mahdollinen rahanpesu olisi vaikeampaa.”
Lähde: HS.FI UUTISET
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Pikavipit jäivät uudelle eduskunnalle/1135224392345
Ensimmäinen liivijätkä joka tuloo multa tai tutuilta jotain perimään löytää ittensä toivottomasta tilanteesta!!!
Olet seuranassa
Samat sanat!! Oli seurantaa tai ei...
Kannattais sun ja tuttusi maksaa laskut ajallaan! Niin ei tarvitse noin pelätä :D
Kaikkia ne kans keksii – yökauet vatvoo piässään kaikenmaailman vilppejä.. prkl nuatten kaas..
Ja ovat onnistuneet vielä … stana!
”Joissakin tapauksissa tili on onnistuttu kuitenkin avaamaan väärennetyillä papereilla. Näistä on tullut meille sadoista euroista tuhansiin euroihin tappioita per tapaus, Lähde kertoo.
Hänen mukaansa väärillä henkilöpapereilla avattuja tilejä on yritetty käyttää erityisesti pikavippien hyödyntämiseen.
– Henkilö, joka on petollisesti hakenut muiden nimissä pikavippejä, ei halua esiintyä tilinavauksen yhteydessä omalla henkilöllisyydellään, vaan käyttää muiden nimiä.”
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/suomalaisia-pankkitileja-on-yritetty-avata-vaarennetyilla-ajokorteilla/2011/11/1446252
Nämähän perii olemattomia velkoja, ei siinä auta laskujen tunnollisesti hoitaminen.
Täyttä puppua tuo olemattomien velkojen perintä!! Rehellisen yrittäjän tai rehellisen duunarin ei tosiaan tartte peliätä. Ihmiset on vain sellasia lampaita että ne uskoo kaiken mitä mitä media tai joku paskan tärkeä virkamies väittää.
Ymmärtääkseni velan ottaminen perintään edellyttää vahvistetun velan olemassaoloa. Kuka sitä nyt vahvistamattomia ts. olemattomia velkoja ryhtyisi perimään..
Pääjehujen nimet onko tiedossa, punkkaako yks Ilmajoella? Paappaikäisiä joku kertoi olevan perustajien. Opetuslapsia värvätään vauhdilla.
- On kiristystä ja esimerkiksi Pirkanmaalta tuore tapaus, jossa keksittiin yrittäjälle velka ja alettiin periä sitä häneltä. Miksi tällaisen sitten tulkitsee?
STT
Tän päivän lehdessä.
Pelkkää pelottelua ja provosointia virkavallan taholta! Nostavat omaa häntäänsä.
Tähänkö viittasit?
"Vuosi sitten poliisi kertoi, että jengiläiset ovat alkaneet pyytää suojelurahaa tavallisilta yrittäjiltä. KRP:n Oksanen ei muista, että varsinaisia suojelurahajuttuja olisi tullut ilmi.
- On kiristystä ja esimerkiksi Pirkanmaalta tuore tapaus, jossa keksittiin yrittäjälle velka ja alettiin periä sitä häneltä. Miksi tällaisen sitten tulkitsee?
STT"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013021816686800_uu.shtml
Nostaahan pankitkin - rahoitusalan palvelutarjoajina - palvelumaksujaan.
Ehkei yrittäjien leveillä kallilla autoillaan yms. rekvisiitoillaan, jotka kielivät siitä, että ylimääräistä on, jää rutkasti yli elämisen. Ymmärrettävästi sellainen loisto vetää puoleensa!
matala profiili jättää usein rauhaan.
Juu kaikki nuo raiskaus,paloittelumurha,pahoinpitely,uhkailu,huumekauppa,ampumiset,puukotukset,kiristys uutiset on puppua.nää on kunnollisia veronmaksajia kaikki turhaan niitä nyt mollaatte ne auttaa mummoja siinä missä yhteiskuntaakin maksamalla veroja ja pitämällä yllä yhteiskuntajärjestystä nehän on järjestäytynyt järjestö.
>>Yritykset ottavat yhteyttä rikollisjärjestöihin.
Poliisin mukaan prosenttijengien pääasiallinen tulonlähde on velkojen perintä.
Yritykset ottavat yhteyttä rikollisjärjestöihin. ”Toimeksiantaja” kutsutaan kahvitarjoilulle jengin päämajalle. Yrittäjän laillinen velka tarkoittaa jengiläiselle helppoa rahaa. Suomen laki ei estä lainan perimistä omin keinoin, kunhan tapa ei sisällä väkivaltaa tai uhkailua.>>
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/107624-myos-espoolaisfirmat-kayttavat-rikollisjengeja-velanperintaan
No ei mikään ihme...
"Firman edustajat kääntyvät jengiläisten puoleen, koska tavallisia reittejä pitkin velan perintä kestää kauan.
– Yrittäjät kyllästyvät pari kolme vuotta kestävään prosessiin ja turvautuvat jengiläisten apuun, Aarnio kertoo."
Lainattu myös Länsiväylästä
Perintätiedon mukaan saatavia voi myydä..
”Osa perintätoimistoista myös ostaa saavia yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Suomessa suurimmat perintää harjoittavat toimistot ovat ulkomailta lähtöisin, - - Myös jotkut kotimaiset lakitoimistot tarjoavat perintäpaveluita.” http://www.perintatieto.com/perintatoimisto/
joo, eiköhän se oel peräti maksuväline, siis tuomarilla vahvistettu saatava. sit se on perintäkelpoinen velka
Maan alla juonivat looseissaan muurarit ja
maan päällä Kauppakadulla juonivat motomiehet.
Suomi on toistuvasti saanut osakseen kritiikkiä.
”HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa lukua.
Rankaiseminen rahanpesusta mahdollistettaisiin laissa tarkemmin säädetyissä tilanteissa myös silloin, kun rahanpesijä on ollut itse osallinen rahanpesua edeltävään esirikokseen. Lisäksi esirikoksen asianomistajan vahingonkorvaus ja rahanpesuun liittyvä menettämisseuraamus sovitettaisiin yhteen siten, että asianomistajan oikeudet turvattaisiin nykyistä paremmin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on kyse rahanpesurikoksia koskevan hankkeen viimeisestä vaiheesta. Esitys koskee keskeisesti niin kutsutun itsepesun rangaistavaksi säätämistä.
Itsepesulla tarkoitetaan menettelyä, jossa rahanpesua edeltävän rikoksen (nk. esirikoksen) tekijä pesee omalla rikoksellaan saamaansa omaisuutta tai rikoshyötyä.
Esityksen taustalla on OECD:n yhteydessä työskentelevän rahanpesun vastaisen työryhmän (FATF) esittämä toistuva kritiikki siitä, ettei itsepesua ole Suomen lainsäädännössä säädetty rangaistavaksi.
Suurin osa Euroopan maista on kriminalisoinut itsepesun.
- -
Lakivaliokunta on esitystä harkittuaan päätynyt kannattamaan itsepesun säätämistä rangaistavaksi.
Asian arvioinnissa valiokunta on antanut erityistä merkitystä sille, että rangaistavuuden alan laajentaminen on rikoslain 32 luvun 11 §:n 1 momentissa tehty suppeasti ja rajoitetuin edellytyksin: itsepesusta voitaisiin jatkossa tuomita, jos rahanpesurikos on törkeä ja muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisimman ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta.
Lähtökohtana säilyisi siten jatkossakin se, että itsepesu on esirikoksen rankaisematon jälkiteko, ja rahanpesurikosten rangaistavuuden alaa laajennettaisiin vain kaikkein moitittavimpiin tekoihin.
- -
Rikosoikeudelliset periaatteet eivät valiokunnan näkemyksen mukaan muodosta estettä rahanpesurikosten rangaistavuuden alan laajentamiselle itsepesuun siten kuin esityksessä on ehdotettu, sillä edellä mainituissa tapauksissa on mahdollista katsoa, että rahanpesu ei tule otetuksi riittävästi huomioon esirikoksesta rangaistaessa. Itsepesun rangaistavaksi säätäminen esitetyllä tavalla ei olisi myöskään vastoin nk. ne bis in idem -kieltoa, koska valiokunnan näkemyksen mukaan kyse ei olisi tuomitsemisesta kahdesti "samasta teosta".
- -
Edellä olevan perusteella lakivaliokunta puoltaa rahanpesurikosten rangaistavuuden laajentamista itsepesuun esityksen mukaisesti. Valiokunnalla ei ole huomauttamista itse säännösehdotuksen sisältöön
- -
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2012
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Anne Holmlund /kok
vpj. Lars Erik Gästgivars /r
Johanna Jurva /ps
Markku Mäntymaa /kok
Aino-Kaisa Pekonen /vas
Jaana Pelkonen /kok
Arto Pirttilahti /kesk
Kristiina Salonen /sd
Kari Tolvanen /kok
Ari Torniainen /kesk
Kaj Turunen /ps
Peter Östman /kd
vjäs. Raimo Piirainen /sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marja Tuokila”
Lähde: Eduskunta
KRIITISOIVIA LAUSUNTOJA LAINVALMISTELYTÖIDEN PARISTA: ””ITSEPESUN” KRIMINALISOINTI EI OLE VÄLTTÄMÄTTÄ YLIPÄÄTÄNSÄ TARPEEN”.
Kriittisiä lausuntoja yhdistävänä tekijä oli se, ettei itsepesun kriminalisointi ole välttämättä ylipäänsä tarpeen. Voimakkaimmin työryhmän esitystä kritisoivat Suomen asianajajaliitto ja rikosoikeuden yliopistotutkijat.
”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 §:n muuttamisesta
- -
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa lukua.
Rankaiseminen rahanpesusta mahdollistettaisiin laissa tarkemmin säädetyissä tilanteissa myös silloin, kun rahanpesijä on ollut itse osallinen rahanpesua edeltävään esirikokseen. - - .
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012
- -
Voimakkaimmin työryhmän esitystä kritisoivat Suomen asianajajaliitto ja rikosoikeuden yliopistotutkijat.
Kriittisiä lausuntoja yhdistävänä tekijä oli se, ettei itsepesun kriminalisointi ole välttämättä ylipäänsä tarpeen.
Asianajajaliitto kantoi etupäässä huolta siitä, että ehdotettu kriminalisointi johtaa perusteettomaan rangaistustason korottamiseen ja sillä olisi siten valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia.
Rikosoikeuden yliopistotutkijat pitivät esitystä puutteellisesti perusteltuna.
Keskusrikospoliisi esitti, että itsepesun kriminalisointi olisi syytä toteuttaa yksinkertaisesti kumoamalla koko rajoitussäännös.
- -
Hallituksen esityksen valmistelussa nykytilan suurimmaksi ongelmaksi on havaittu se, että vähäinenkin osallisuus esirikokseen johtaa vastuuvapauteen rahanpesusta. Tiedossa ei kuitenkaan ole, kuinka yleistä tämä käytännössä on.
Ongelma on nostettu erityisesti esille poliisien ja syyttäjien toimesta. Ongelma ei ole yksinomaan lainsäädäntötekninen, vaan sen paikkaaminen vastaisi osaltaan niihin rahanpesutoiminnan erityispiirteisiin, joita edellä kuvattiin. Perimmiltään kyse on siitä, että mainitussa tilanteessa tekijä on saattanut osallistua käytännössä ankarammin rangaistavaan törkeään rahanpesuun, mutta voimassa oleva lainsäädäntöratkaisun mukaan häntä voidaan rangaista vain lievemmin esirikoksesta. Erityisesti ”vähäisen avunantajan” vastuuvapaus koskee käytännössä huumausainerikoksia. Toisaalta tilanne voi aktualisoitua myös muissa talousrikoksissa
Rikoslakia on kuitenkin syytä muuttaa siten, että edellä mainittu epäkohta korjataan. Säännös on rajattava nimenomaisesti koskemaan epäkohdiksi tunnistettuja tilanteita, joissa nykyisin vastuuvapauden piiriin kuuluvan rahanpesun moitittavuus on korostunut.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikoslain (39/1889) 32 luvun 11 ja 12 §, sellaisina kun ne ovat laissa 61/2003, seuraavasti:
32 luku
Kätkemis- ja rahanpesurikoksista
11 §
Rajoitussäännökset
Tässä luvussa tarkoitetusta rikoksesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn (esirikos).
Henkilö voidaan kuitenkin tuomita 7 §:n mukaisesta rikoksesta, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisimman ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksen-tekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta.”
Lähde: EDUSKUNTA
ERÄS - YKSI TULKINTA
kätkemis- ja rahanpesurikoksista koskevasta laista:
Ns. itsepesu ei ole pääsääntöisesti kriminalisoitu, jolloin tekijä voidaan tuomita alkurikoksesta, mutta ei varsinaisesta rahapesurikoksesta. RL 32:11 §:n mukaan henkilö voidaan kuitenkin tuomita 7 §:n mukaisesta rikoksesta, mikäli rahanpesurikos muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen olennaisimman ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta. Itsepesun rangaistavuus on siten rajattu törkeään rahanpesuun.”
Lähde: Keskusrikospoliisi, rahanpesun selvittelykeskus
Tämäkin on vain yksi tulkinta, monien muiden tulkintojen joukosta, kätkemis- ja rahanpesurikoksista koskevasta laista…
KOROSTUKSIA – ASIAAN LIITTYEN - ASIAN YMMÄRTÄMISEKSI
”On lisäksi korostettu, että jos rahanpesijä on osallisena esirikoksessa, vaikkapa vain vähäisenä avunantajana (esimerkiksi kuriirina), hän voi sen jälkeen ”pestä” rikoskokonaisuuteen liittyvää rahaa Suomessa ilman rangaistusuhkaa.
Konkreettisena vastuuvapauden piiriin mahdollisesti kuuluvana rahanpesun esimerkkitilanteena on tuotu esiin, että tekijä on osallistunut arvoltaan esimerkiksi 10 000 euron huumausaine-erän myymiseen, mutta hoitanut samaan rikoskokonaisuuteen liittyvää miljoonan euron rahaliikennettä.”
Lähde: Eduskunta, ((finlex)
KOROSTUKSIA – ASIAAN LIITTYEN - ASIAN YMMÄRTÄMISEKSI
”Rahanpesua voidaan kuvata Valtakunnansyyttäjänviraston 28.5.2010 oikeusministeriölle antamassa lausunnossa esitetyllä tavalla:
”Tilitykset ja varojen siirrot ulkomaille voivat tapahtua kuukausia maahantuonnin jälkeen.
Toiminnot ovat usein niin eriytettyjä, ettei rikosprosessissa voida väittää kaikkien osallisten yhdessä ja yksissä tuumin tekijäkumppaneina suorittaneen tiettyä useista osasista koostuvaa törkeää huumausainerikosta. Välittäjä ei välttämättä tiedä, millaisista kaupoista ja maksujärjestelyistä myyjä ja ostaja keskenään sopivat tai milloin rahoja tilitetään ja siirretään. Kuriirillakaan ei välttämättä ole tietoa siitä, mihin kokonaisuuteen hänen toimintansa liittyy. Velkojen perijä ei tiedä, minkä huumausaine-erän maksuista on kysymys.
Jos välittäjä ja kuriiri myöhemmin ottavat osaa omien rikostensa organisaatiolle tuottaman rikoshyödyn käsittelyyn, on varsin keino-tekoista lähteä siitä, että heidän toiminnassaan olisi kysymys "esirikoksesta ja jälki-teosta". Rikoshyötyä ei korvamerkitä. Useista yksittäisistä teoista tulevat rahavirrat kohtaavat ja päätyvät eri tavoin rikosyhtymän kassaan ja lopullisille hyödynsaajille.
- -
Kansainvälinen huumausainekauppa ei noudata laillisen kaupankäynnin vakiintuneita muotoja. Myyjän ja ostajan roolit tai kaupan ehdot eivät useinkaan ole selkeästi erotettavissa tai havaittavissa.
- -
Kun nykyaikaisen huumausainerikollisuuden monimuotoisuuteen kytketään käsite "itsepesu", voidaan helposti havaita valitun termin harhaanjohtavuus tässä asiayhteydessä. Itsepesuksi kutsutussa ilmiössä ei useinkaan ole kysymys siitä, että rikokseen osallinen pesisi hänelle itselleen tulevia rahoja. Osalliset harvoin pesevät omaa rikoshyötyään. He pesevät organisaation tuottamaa rikoshyötyä, joka jakautuu useille henkilötahoille ja josta osa käytetään pääomana toiminnan jatkamiseen.
Jos kuriiri saa maahantuontiosuudestaan pienen palkkion ja puoli vuotta myöhemmin tekee erillisen toimeksiannon perusteella ulkomaille huomattavan tilityksen aineen myyntituloista, häntä ei Suomessa rangaista rahanpesusta.
Kuriirin osallisuus esirikokseen on kuitenkin kaikin tavoin etäinen suhteessa rankaisematta jäävään jälkitekoon, rahanpesuun.””
Lähde: EDUSKUNTA, (finlex)
Maalaisjärjellä ei ymmärrä aina korkeastikoulutettujen ajatuksenjuoksua, kuten ei nyt esim. tätäkään:
”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa lukua. Esityksen taustalla on OECD:n yhteydessä työskentelevän rahanpesun vastaisen työryhmän (FATF) on esittänyt toistuvasti kritiikkiä siitä,
- ettei itsepesua ole Suomen lainsäädännössä säädetty rangaistavaksi” [1]
”Voimakkaimmin työryhmän esitystä [rankaiseminen rahanpesusta mahdollistettaisiin - - myös silloin, kun rahanpesijä on ollut itse osallinen esirikokseen??] kritisoivat Suomen asianajajaliitto ja rikosoikeuden yliopistotutkijat. Kriittisiä lausuntoja yhdistävänä tekijä oli se,
- ettei itsepesun kriminalisointi ole välttämättä ylipäänsä tarpeen.” [2]
Siitäkin huolimatta?? ”että suomalaiset viranomaiset eivät voi puuttua ilmiöön, koska rikollisen itse pesemään omaisuuteen ei voida Suomessa puuttua takavarikoin. Varoja laillistetaan sijoittamalla niitä Suomeen, harjoittamalla liiketoimintaa tai kiinteistökauppojen avulla. Lehden tietojen mukaan kysymys on miljoonista euroista.
Keskusrikospoliisi haluaisi Suomeen tiukemman lainsäädännön rahanpesua torjumaan, jottei Suomesta kehittyisi houkuttelevaa kohdetta talousrikollisille.” {3]
Tarkasteluun otettujen pääkohtien lähteitä asiayhteyksineen:
1. ”HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa lukua
Esityksen taustalla on OECD:n yhteydessä työskentelevän rahanpesun vastaisen työryhmän (FATF) esittämä toistuva kritiikki siitä, ettei itsepesua ole Suomen lainsäädännössä säädetty rangaistavaksi.”
Lähde: Eduskunta
2. ”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 32 luvun 11 ja 12 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa lukua.
Rankaiseminen rahanpesusta mahdollistettaisiin laissa tarkemmin säädetyissä tilanteissa myös silloin, kun rahanpesijä on ollut itse osallinen rahanpesua edeltävään esirikokseen. - - .
Voimakkaimmin työryhmän esitystä kritisoivat Suomen asianajajaliitto ja rikosoikeuden yliopistotutkijat.
Kriittisiä lausuntoja yhdistävänä tekijä oli se, ettei itsepesun kriminalisointi ole välttämättä ylipäänsä tarpeen.”
Lähde: Eduskunta
3. ”KL: Venäläiset pesevät rahojaan Suomessa - poliisi voimaton
Keskusrikospoliisin mukaan venäläiset talousrikolliset pesevät rahojaan Suomessa. Kauppalehti kertoo, että suomalaiset viranomaiset eivät voi puuttua ilmiöön, koska rikollisen itse pesemään omaisuuteen ei voida Suomessa puuttua takavarikoin.
Varoja laillistetaan sijoittamalla niitä Suomeen, harjoittamalla liiketoimintaa tai kiinteistökauppojen avulla. Lehden tietojen mukaan kysymys on miljoonista euroista.
Keskusrikospoliisi haluaisi Suomeen tiukemman lainsäädännön rahanpesua torjumaan, jottei Suomesta kehittyisi houkuttelevaa kohdetta talousrikollisille.” Lähde: Uusi Suomi. 13.7.2010.
Kyllähän tällainen nyt panee maalaisjärjellä varustetun ihmettelemään sitä, miksi asianajajaliitto ja korkeasti koulutetut oikeusoppineet ovat yleensä edes lähteneet esittämään noinkin painavaa kritiikkiään itsepesun kriminalisointia vastaan, siitäkin huolimatta, mitä arvovaltaiset lähteet kansan korviin uutisoi!??
Uusi Suomi uutisoi 2010 rahanpesuun liittyen: ”Varoja laillistetaan sijoittamalla niitä Suomeen, harjoittamalla liiketoimintaa tai kiinteistökauppojen avulla. Lehden tietojen mukaan kysymys on miljoonista euroista.
Keskusrikospoliisi haluaisi Suomeen tiukemman lainsäädännön rahanpesua torjumaan, jottei Suomesta kehittyisi houkuttelevaa kohdetta talousrikollisille.” Lähde: Uusi Suomi. 13.7.2010.
Kauppalehti uutisoi 2010 rahanpesuun liittyen: ”Keskusrikospoliisin mukaan paksulompakkoiset venäläisrikolliset pesevät jo ahkerasti rahojaan Suomessa. Poliisi on neuvoton löyhän rahanpesulain takia.
Poliisin tiedossa on lukuisia tuoreita tapauksia, joissa epäillään rikollisen omissa nimissään suorittamaa rahanpesua. Varojen laillistaminen toteutetaan sijoittamalla, harjoittamalla liiketoimintaa tai kiinteistökaupoin.
Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta jakaa poliisin huolen. Hänen mukaansa Suomi ei ole pitänyt kiinni kansainvälisistä velvoitteistaan rahanpesulain tiukennusten kohdalla. Ongelmasta huomautellaan Suomea taajaan. Sahavirta edustaa Suomea Euroopan laajuisessa oikeusviranomaisten yhteistyöelimessä Eurojustissa. - Kansainväliset velvoitteet vaativat Suomea kriminalisoimaan itsepesun. Velvoitteesta voi poiketa vain, mikäli sopimus on perustuslain tai rikosoikeuden peruskäsitteiden vastainen. Ministeriön vetoaminen näihin suojalausekkeisiin on sanahelinää, Sahavirta paukauttaa.
Mielenkiintoista on korkeimman oikeuden tuore lausunto. KKO toteaa, että hanketyöryhmän tulisi perustella paremmin, miksi itsepesun kriminalisointi olisi oikeusjärjestyksen vastaista.”
Lähde: Kauppalehti 13.07.2010.
” 2.3 Rahanpesun vaiheet
- - . Ensimmäisessä eli sijoitusvaiheessa usein käteisenä oleva laiton raha yritetään saattaa laillisen rahoitusjärjestelmän sisälle. Kiinnijäämisriski on suurin juuri tässä vaiheessa, mutta jos vain varat onnistutaan saamaan rahoitusjärjestelmään, on niitä hyvin vaikea jäljittää enää tämän jälkeen. a. Suuren rahamäärän käsittely on hankalaa ja siksi onkin houkuttelevaa tallettaa rahat pankkiin. Tämä voidaan suorittaa niin kutsutusti ”smurffaamalla”. Tällä tarkoitetaan rahojen tallettamista monissa erissä useisiin eri luottolaitoksiin useampien eri henkilöiden toimesta siten, ettei yksittäinen talletus herätä epäilyjä. Sijoitusvaiheessa voidaan toimia niin sanotun yrityskulissin suojissa. Tämmöisessä tapauksessa ”likainen” raha naamioidaan laillisen liiketoiminnan tuotoksi. ( Neira, Perämaa jaVasara 2003: 7-8.)
- - . riski jäädä kiinni pienenee aina sitä mukaa, mitä useamman yrityksen ja valtion kautta rahat kulkee ja näin vaikeutuu esirikoksen ja pestävän rahan yhdistäminen toisiinsa. Harhautusvaiheessa on tehokkainta käyttää sellaisen valtion rahoituslaitoksia, jotka suojelevat pankkisalaisuutta. On myös mahdollista esimerkiksi siirtää varat asianajajan asiakasvarojen tilille, jonka tietoja suojataan laissa määrätyllä luottamuksensuojalla. Verojen maksamista pidetään näyttönä varojen laillisuudesta, mutta se voi myös olla harhautuskeino. ( Neira, Perämaa ja Vasara 2003: 8.)
Silloin kun varoja ei enää pystytä jäljittämään alkuperäiseen lähteeseensä, luodaan niille uusi laillinen lähde. Ns. palautusvaiheessa yrityksen hallinta on myös sopivaa, koska näin rikollisella toiminnalla hankitut rahavarat voidaan sekoittaa yhtiön laillisiin varoihin. Rahanpesussa rahoja siirretään niin sanottujen kolmansien henkilöiden nimiin niin, että rikoksentekijälle jää määräysvalta varoihin. Useimmiten tekijän lähipiiriin kuuluvan henkilön varallisuus voi kasvaa selittämättömällä tavalla, mutta kumminkin yhteyttä rikollisiin varoihin on vaikea näyttää toteen. Tällaisissa tapauksissa varojen alkuperän häivyttäminen ja varsinainen kätkeminen ilmenevät erillisinä tekoina. ( Neira, Perämaa ja Vasara 2003: 9.)”
Lähde: Sami Suorsa, RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUS, VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU
Jep, Jep ??¤%#**&%&
"On myös mahdollista esimerkiksi siirtää varat asianajajan asiakasvarojen tilille, jonka tietoja suojataan laissa määrätyllä luottamuksensuojalla. Verojen maksamista pidetään näyttönä varojen laillisuudesta, mutta se voi myös olla harhautuskeino. ( Neira, Perämaa ja Vasara 2003: 8.)
Lainaus edellisestä.
Joo se on näin. On sentään tahoja, jotka ovat lain yläpuolella...
4.7.2012
”Huippujuristi tuomittiin sakkoihin rahanpesusta”
Lainauksen lähde: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201207040140928_uu.shtml
”Tunnetulle asianajajalle tuomio rahanpesusta”
PAIKALLISET 4.7.2012
Lainauksen lähde: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/116765-tunnetulle-asianajajalle-tuomio-rahanpesusta
”Asianajaja on suomenkielinen versio suojatusta ammattinimikkeestä lakimiehelle, jolla on ammattina toisten asioiden hoitaminen tuomioistuimissa ja viranomaisissa.
Suomi, Ruotsi ja Viro ovat ainoat maat EU:ssa, joissa ei ole miltään osin asianajajamonopolia, eli oikeudellisia palveluja voivat tarjota muutkin kuin ammatillisesti valvotut lakimiehet. Oikeudenkäyntiasiamiehellä tulee Suomessa kuitenkin pääsääntöisesti olla ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto.
Asianajajan on oltava paitsi rehelliseksi tunnettu, myös muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa. Sopivaisuusvaatimus on rinnastettavissa valtion virkaan nimitettävältä vaadittavaan sopivaisuuteen asianomaiseen virkaan. Suomen Asianajajaliiton hallituksen ratkaisukäytännössä on jäsenhakemus eräissä tapauksissa hylätty sillä perusteella, ettei hakijaa ole pidetty sopivana asianajajan tointa harjoittamaan. Kyse on saattanut olla hakijan psyykkisistä vaikeuksista tai alkoholin tai huumeiden väärinkäytöstä. Myös hakijan taloudelliset olosuhteet, lähinnä ns. ylivelkaisuus, on voinut johtaa jäsenhakemuksen hylkäämiseen.
Asianajajien toimintaa Suomessa sääntelee laki asianajajista. Suomen Asianajajaliitto vastaa asianajajien, asianajotoimistoissa toimivien muiden lakimiesten sekä julkisten oikeusavustajien ammatillisesta valvonnasta. Muut oikeudellista apua tarjoavat eivät siis ole lakisääteisen valvonnan piirissä. Suomen Asianajajaliiton jäsenkunnan muodostavat noin 1 800 asianajajaa. Määrä on noin 10 % kaikista Suomen lakimiehistä. Liiton vuosibudjetti on noin 1,8 milj euroa.(2011)[2]” – Wikipedia.
”Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta, eli hyvän asianajajatavan valvonnasta yhdessä valtioneuvoston oikeuskanslerin kanssa.
Asianajajaliiton jäsenten tehokas valvonta erottaakin heidän toimintansa muiden oikeudellisten palveluiden tarjoajista (lakimiehet, lakiasiantoimistot).
Kuka tahansa voi kannella asianajajan asiattomasta toiminnasta Asianajajaliiton valvontalautakunnalle. Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.
Myös Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin.
Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa Helsingin hovioikeuteen. Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi.
Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.” – Wikipedia.
Tämä ala on alkanut kiinnostamaan – ei palkan takia – vaan itse oikeustieteen ala vetää puoleensa
”Juristi, lakimies, asianajaja, tuomari, syyttäjä, nimismies…Oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä toimii lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla oikeudellisina asiantuntijoina. Työuran voi luoda niin valtion tai kuntien kuin myös yksityisten asianajotoimistojen palveluksessa.
Usein juristit ja lakimiehet keskittyvät johonkin tiettyyn lakimaailman osa-alueeseen: yksi on erikoistunut rikosoikeuteen, kun taas toinen voi olla esimerkiksi vero-oikeuden asiantuntija. Osa oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneista päätyy tutkijaksi, mutta käytännössä kaikki siis työskentelevät oikeustieteellistä asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä.
Vuonna 2008 kaikkien lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka oli 5367 € kuukaudessa. Yksityisellä sektorilla työskentelevien lakimiesten palkka oli 6259 € kuukaudessa, - - .
Missä voi opiskella?
Suomessa oikeustieteellisen alan koulutusta tarjotaan Helsingin, Lapin ja Turun yliopistoissa. Kaksiportaisessa tutkinnossa suoritetaan ensin oikeusnotaarin tutkinto, minkä jälkeen opiskelija voi jatkaa opintoja oikeustieteiden maisteriksi.
Oikeustieteen perusopintoja voi suorittaa myös kansanopistoissa. Tämä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi pääsykokeisiin valmistautuvalle.”
Lähde: http://www.studentum.fi/Oikeustieteellinen_ala__d6192.html
OTK oikeustieteenkandinaatti
OTM oikeustieteenmaisteri
”Juristit toimivat yleensä tuomareina, virkamiehinä tai asianajajina. Myös elinkeinoelämä työllistää suuren määrän juristeja.
Perinteisesti poliitikoiksi on valikoitunut juristeja.” - Wikipedia
OT veljet asialla (old tablers)
"Nämä levottomuutta herättävät pohdinnat ovat synnyttäneet tämän kirjan", kirjoittaa mafianvastaisen komission entinen johtaja Francesco Forgione.¨"Teos pyrkii täyttämään informaatioaukon ja auttamaan ongelman tiedottamisessa. Kirjan tarkoitus on rekonstruoida mahdollisimman tarkasti annettuja tuomioita ja virallisia raportteja analysopimalla tärkeimpien italialaisten mafioiden levinneisyyttä ja juurtumista eri puolille maailmaa, Francesco Forgione jatkaa.
Francesco Forgione kirjoittaa: "Kirja esittelee lähes tuntemattomia mafiaan liittyviä tapauksia, jotka antavat selvän ja realistisen kuvan ilmiöstä, josta on jo tullut osa yhteiskuntarakennetta.
Teos on eräänlainen rikosmaantieteellinen tietokirja ainoasta italialaisesta tuotteesta, johon talouskriisi ei vaikuta millään tavoin."
"Hallitsevana asenteena on tietoinen torjuminen, vähättely ja vastuun kiestäminen. Teeskennellään tietämättöminä siitä, että kun mafian rahoja saapuu perinteisesti mafiasta vapaalle alueelle, saapuu niiden mukana myös mafiajärjestöjen jäseniä, ja heidän toimintaansa liittyvä rikoksen ja murhan logiikka, kiristys ja väkivalta sekä mafian läsnäolon voimakas vaikutus yhteisön elämään.
Joidenkin merkittävien valtioiden poliitikkojen ja virkamiesten korruptioituminen ja rikoskumppanuus menee vieläkin pidemmälle." (Mafia Export, Francesco Forgione, 2009l, Otavan Kirjapaino Oy 2011., sivut: 32, 37, ja takakansi)
Kirja löytyy mm. Seinäjoelta Epstorilla olevasta kirjakaupasta, taloustiede osastolta, osaston hyllyrivistön alimmalta hyllyltä löytyvät myös Suomen Laki I, II ja III kirjat.
Nyt tämä talous/yhteiskuntatieteen alan kirjan lukeminen on lopuillaan. Viimeisiltä sivuilta vielä lainaus, jota voisikin pitää kaiken yhteenvetona.
"Niin kuin jo kirjan alkusivuilla todettiin: kun mafia pääsee kosketuksiin politiikan ja vallan kanssa, alkaa tekopyhä kiertely, lainoppinut hiusten halkominen sekä korkeampiin syy-yhteyksiin vetoaminen, olivatpa nämä sitten humanitaarisia tai valtiollisia. Kaiken tämän ainoa seuraus on seisahtuminen, suurin lahja, jonka mafioille saattaa antaa." (Mafia Export, Francesco Forgione, 2009l, Otavan Kirjapaino Oy 2011, sivu: 238.)
Kirja on todellinen dokumentti, ilman fiktioita. Kirja perustuu oikeuden pöytäkirjoihin sekä esitutkintamateriaaleihin (siltä osin esitutkintapöytäkirjojen materiaaleihin, kuin mitä sitä on tässä kirjassa laillisuuden rajoissa ollut mahdollista esittää).
Korruptio on Suomessa yhteiskunnan rakenteissa kirjottaa Aamulehti. Siksi se ei näy kansainvälisissä tarkasteluissa. Sukulaisten ja veljien (lue miesten välinen) suosiminen on niin yleistä ettei sitä osata pitää korruptiona. Etenkin henkilövaaleissa äänestään tästä lähtien enää vain naisehdokkaita. Miehet ovat pettäneet luottamuksen velitoiminnallaan liian monta kertaa.
”ILMAN POLIITTISTA JA INSTITUTIONAALISTA TUKEA – HE OLISIVAT – VAIN TAVALLISIA RIKOLLISIA”
Otteita kirjasta Mafia Export, mafianvastaisen komission entinen johtaja Francesco Forgionen kirjoittamana:
”Oikeustieteen ja talouselämän huippuaivot ovat mafian rikollisessa käytössä, ja siinä juuri piilee vakavan ongelman ydin.
Molemmat lakimiehet on tuomittu käräjäoikeudessa viiden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. Heidät saatetaan todeta syyttömiksi seuraavissa oikeusasteissa, mutta jo se, että tapaus todistusaineistoineen on johtanut tuomioon, on harvinaisuus mafian ja harmaantalouden kolluusiota tutkivissa oikeuskäsittelyissä.
Ilman poliittista ja institutionaalista tukea sekä korkeassa asemassa toimivien henkilöiden ammatillista apua mafian miehet olisivat pelkkiä rikollisia. He olisivat vaarallisia, mutta silti vain tavallisia rikollisia. Sen sijaan heistä on tullut globaalin liiketalouden nykyaikaisia ja dynaamisia tekijöitä.” (Mafia Export, sivu 252.)
”LAKIMIES – KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN ASIANTUNTIJA”
”LAKIMIES – VEROLAINSÄÄDÄNNÖN ASIANTUNTIJA”
Otteita kirjasta Mafia Export, mafianvastaisen komission entinen johtaja Francesco Forgionen kirjoittamana:
”Suuren omaisuuden varsinainen ammatillinen hallinta on ollut kuitenkin kahden korkeassa asemassa olevan henkilön käsissä.
… lakimies ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija. …uransa aikana hänellä on ollut tärkeitä ja kansainvälisesti tunnettuja asiakkaita, kuten … mafiapankkiiri, jonka luoma rikollinen verkosto ulottaa lonkeronsa pankkimaailmaan, Italian antreottilaiseen valtasysteemiin, Vatikaanin salaisiin liikeasioihin, vapaamuurarijärjestön kammioihin ja mafian pesäpaikkoihin. Nykyisin kaikki tuo kuuluu kuitenkin menneisyyteen. Lakimies sen sijaan jatkaa toimiaan.
Samoin … lakimies ja verolainsäädännön asiantuntija, joka on sekaantunut vakavaan kansainväliseen rahankierrätykseen.” (Mafia Export, sivu 251.)
”ON MAHDOTONTA OLLA HUOMAAMATTA – ETTEI … ENNEN KAIKKEA GLOBALISOITUNUT RAHOITUSTOIMINTA OLE TUTKIMUSTEN KESKIPISTEESSÄ”
Otteita kirjasta Mafia Export, mafianvastaisen komission entinen johtaja Francesco Forgionen kirjoittamana:
”Vakava puute ei tunnu huolestuttavan maiden instituutioita ja hallituksia, kun taas yleisen mielipiteen rintamalla toteutetaan yhä uusia julkisia kannanottoja ja konferensseja sekä tuomareiden, poliitikkojen ja hallitusten edustajien haastatteluja rikollisen toiminnan kansainvälistymisestä globalisoituvassa maailmassa. Rikollisesta rahasta pääomansa kokoavasta konnataloudesta ilmestyy jatkuvasti yhä uusia tutkimuksia ja esseitä.
Oikeuden pöytäkirjoista ja tutkimusraporteista saadaan jatkuvasti arvokasta tietoa ja uusia näkökantoja monien kaukaisten paikkojen tapahtumista. Tästä huolimatta tutkimuksia, poliisiraportteja ja kuulustelupöytäkirjoja selatessa, on mahdotonta olla huomaamatta, ettei mafian kansainvälistyminen ja ennen kaikkea globalisoitunut rahoitustoiminta ole tutkimusten ja analyysien keskipisteessä.
On ymmärrettävää, että ennen kaikkea halutaan vapauttaa alueelliset ja kansalliset markkinat … mafian raskaan ikeen alta. Valinta tuntuu oikealta, kun ajatellaan esimerkiksi tuhansia kauppiaita ja yrittäjiä, jotka alistetaan maksamaan suojelurahaa. näiden syiden ei kuitenkaan pidä antaa voittaa, sillä tämänkaltainen rajoitettuihin ongelmiin keskittyminen voi johtaa siihen, että mafia kasvaa yhä vahvemmaksi ja vauraammaksi ja oppii luomaan ja ylläpitämään yhä taitavammin suhteita rahatalouden ja talouselämän edustajiin ja poliitikkoihin.” (Mafia Export, sivut 241, 242.)
Taas keskustelua! Tässä yks aloitus:
Niin, rahaanhan tuo perustuu. Ja jos rahavirta tulisi katkaistuksi, niin millä keinoin toimintaa enää rahoitettaisiin? Homma tyrehtyisi pikkuhiljaa siihen. Tuleeko kenellekään mieleen, millä tavoin globalisoitunut rahoitustoiminta on kuin rauhoitettu ikään kuin naakka?
(Naakka on rahoitettu lintu, joten vaikka se aiheuttaa tulisijoihin yhdistettyihin savuhormeihin sementin kaltaisia tukoksia, ja näin kiinteistön omistajalle taloudellista vahinkoa, välillisin lämmityskustannuksin, ei linnun savuhormiin tekemää pesää pesintäaikana ole lupa hajottaa. Ja eikä myöskään savutornin ympärillä pesänrakennuspuuhissa hääriviä naakkoja ole lupa vahingoittaa.)