Jeesus kuvaa meidän perustarkoitustamme Joh.15:16 : “Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää.” Meidän tarkoituksemme on tämä: valittu ja asetettu kantamaan hedelmää.
Mikä on se hedelmä?
Monet vilpittömät uskovat luulevat, että hedelmän kantaminen yksinkertaisesti tarkoittaa sielujen voittamista Kristukselle. Mutta hedelmän kantamisella on paljon suurempi tarkoitus kuin sielujen voittaminen.
Se hedelmä, mistä Jeesus puhuu, on Kristuksen kaltaisuus. Siis hedelmän kantaminen heijastaa Jeesuksen kaltaisuutta. Ja sanonta ‘paljon hedelmää’ tarkoittaa yhä lisääntyvää Kristuksen kaltaisuutta. Yhä enemmän Kristuksen kaltaisuuteen kasvaminen on meidän perustarkoituksemme elämässämme. Sen on oltava keskeisenä kaikessa toiminnassamme, elämäntavoissamme, suhteissamme. Siis kaikkien lahjojemme ja kutsumustemme - työmme, todistamisemme - on saatava alkunsa tästä perustarkoituksesta.
Jos minä en ole Kristuksen kaltainen sydämestäni - jos minä en ala muuttua enemmän hänen kaltaisekseen - silloin olen kokonaan kadottanut Jumalan tarkoituksen elämässäni. Se ei merkitse mitään, mitä olen tehnyt hänen valtakuntansa hyväksi. Jos minä olen kadottanut tämän yhden tarkoituksen, minä olen elänyt, saarnannut ja ponnistellut turhaan.
Ymmärräthän, että Jumalan tarkoitusta elämässäni ei voida täyttää sillä, mitä minä teen Kristukselle. Sitä ei voida mitata minun saavutuksieni perusteella, vaikka parantaisin sairaita, tai ajaisin ulos saastaisia henkiä. Ei, Jumalan tarkoitus minun elämässäni toteutuu siinä, miksi minä tulen hänessä. Kristuksen kaltaisuus ei ole sitä, mitä minä teen Herralle, vaan kuinka minä muutun hänen kaltaisuuteensa.
Opetuslasten mielestä temppeli Jerusalemissa oli suuri, jumalallinen työ, valtava saavutus. He veivät Jeesuksen kierrokselle näyttääkseen hänelle sen loistavan rakenteen, suuret joukot, jotka kokoontuivat päivittäin, uskonnolliset toimitukset, joita siellä suoritettiin. He ajattelivat, että Kristus olisi ollut yhtä vaikutettu siitä kuten he olivat.
Jeesus kuitenkin viilensi heidän innostuksensa. Hän sanoi heille: “Tämä kaikki hävitetään. Ei jää kiveä kiven päälle. Kaikki nämä ihmismassat hajoavat, ja paimenetkin pakenevat. Kaikki täällä, mikä tekee teihin suuren vaikutuksen - kaikki uskonnolliselta näyttävä - kaikki se tullaan hylkäämään. Näin on siksi, koska se ei kirkasta Kristusta. Se on ihmiskeskeistä, se korostaa ihmistä.”
Tosiasia on, että Pyhä Henki on temppelissään kaiken aikaa. Hän asuu meidän ruumiissamme. Hän on myös aina valmis johtamaan meitä hänen tarkoitukseensa. Mutta meidän hengellisen elämämme on oltava kunnossa.
On aikoja, jolloin meidän on lausuttava vanhurskas tuomio. Raamattu käskee jokaista uskovaa paljastamaan väärät opit ja väärät profeetat. Herran palvelijoita erityisesti velvoitetaan tuomitsemaan se, mikä ei ole Jumalan huoneessa Kristuksen kaltaista.
Mikä on se hedelmä?
Monet vilpittömät uskovat luulevat, että hedelmän kantaminen yksinkertaisesti tarkoittaa sielujen voittamista Kristukselle. Mutta hedelmän kantamisella on paljon suurempi tarkoitus kuin sielujen voittaminen.
Se hedelmä, mistä Jeesus puhuu, on Kristuksen kaltaisuus. Siis hedelmän kantaminen heijastaa Jeesuksen kaltaisuutta. Ja sanonta ‘paljon hedelmää’ tarkoittaa yhä lisääntyvää Kristuksen kaltaisuutta. Yhä enemmän Kristuksen kaltaisuuteen kasvaminen on meidän perustarkoituksemme elämässämme. Sen on oltava keskeisenä kaikessa toiminnassamme, elämäntavoissamme, suhteissamme. Siis kaikkien lahjojemme ja kutsumustemme - työmme, todistamisemme - on saatava alkunsa tästä perustarkoituksesta.
Jos minä en ole Kristuksen kaltainen sydämestäni - jos minä en ala muuttua enemmän hänen kaltaisekseen - silloin olen kokonaan kadottanut Jumalan tarkoituksen elämässäni. Se ei merkitse mitään, mitä olen tehnyt hänen valtakuntansa hyväksi. Jos minä olen kadottanut tämän yhden tarkoituksen, minä olen elänyt, saarnannut ja ponnistellut turhaan.
Ymmärräthän, että Jumalan tarkoitusta elämässäni ei voida täyttää sillä, mitä minä teen Kristukselle. Sitä ei voida mitata minun saavutuksieni perusteella, vaikka parantaisin sairaita, tai ajaisin ulos saastaisia henkiä. Ei, Jumalan tarkoitus minun elämässäni toteutuu siinä, miksi minä tulen hänessä. Kristuksen kaltaisuus ei ole sitä, mitä minä teen Herralle, vaan kuinka minä muutun hänen kaltaisuuteensa.
Opetuslasten mielestä temppeli Jerusalemissa oli suuri, jumalallinen työ, valtava saavutus. He veivät Jeesuksen kierrokselle näyttääkseen hänelle sen loistavan rakenteen, suuret joukot, jotka kokoontuivat päivittäin, uskonnolliset toimitukset, joita siellä suoritettiin. He ajattelivat, että Kristus olisi ollut yhtä vaikutettu siitä kuten he olivat.
Jeesus kuitenkin viilensi heidän innostuksensa. Hän sanoi heille: “Tämä kaikki hävitetään. Ei jää kiveä kiven päälle. Kaikki nämä ihmismassat hajoavat, ja paimenetkin pakenevat. Kaikki täällä, mikä tekee teihin suuren vaikutuksen - kaikki uskonnolliselta näyttävä - kaikki se tullaan hylkäämään. Näin on siksi, koska se ei kirkasta Kristusta. Se on ihmiskeskeistä, se korostaa ihmistä.”
Tosiasia on, että Pyhä Henki on temppelissään kaiken aikaa. Hän asuu meidän ruumiissamme. Hän on myös aina valmis johtamaan meitä hänen tarkoitukseensa. Mutta meidän hengellisen elämämme on oltava kunnossa.
On aikoja, jolloin meidän on lausuttava vanhurskas tuomio. Raamattu käskee jokaista uskovaa paljastamaan väärät opit ja väärät profeetat. Herran palvelijoita erityisesti velvoitetaan tuomitsemaan se, mikä ei ole Jumalan huoneessa Kristuksen kaltaista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
(David Wilkerson)
Kaikkihan me muutumme. Uskovaan jää aina sitä omaa tahtoa niin , että Kristus ei meissä näy. Ei pääse esille. Vuosikymmenien kilvoittelun jälkeen häivähdys Jeesuksesta mahdollista.
Uskovasta tulisi näkyä, että ihmisessä jotakin sellaista, jota uskomatonkin haluaisi.
Wilkerson puhui aina asiaa. Raamatullista. Kuuli hänen puheestaan, että mies ei etsi omaansa, vaan sen Herran omaa, jonka palveluksessa hän oli.
Että tällaista tällä kertaa.
Wilkerson on asiassa kiinni Jeesuksen sanoin, jossa
Jeesus kuvaa meidän perustarkoitustamme Joh.15:16 : “Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää.” Meidän tarkoituksemme on tämä: valittu ja asetettu kantamaan hedelmää.
Mikä on se hedelmä?
Sellaistakin asiaa käsitelty näköjään.