Väite 1: Ilman euroa Suomessa olisi huomattavasti korkeammat korot.
Totuus: Tämän väitteen puolesta ei ole esitetty vielä koskaan yhtäkään
taloustieteellisesti kestävää perustelua. Syyt, jotka aikoinaan nostivat korot
Suomessa pilviin, lakkasivat olemasta jo ennen kuin olimme liittyneet edes EU:n
jäseneksi, rahaliiton jäsenyydestä puhumattakaan. Kun järjettömästä vahvan
markan politiikasta ja markan ECU-kytköksestä irrottauduttiin lopullisesti
8.9.1992 ja päästettiin markka kellumaan, niin korot lähtivät laskemaan hurjaa
vauhtia. Sama tapahtui Ruotsissa samasta syystä. Neljä vuotta myöhemmin eli
loppuvuodesta 1996 tärkein markkinakorko, kolmen kuukauden Helibor, oli
romahtanut noin kolmen prosentin tasolle, mikä oli 90-luvun maailmassa erittäin
matala taso.
http://rahajatalous.files.wordpress.com/2011/01/helibor.png
On täysin absurdia väittää, että jos Suomi olisi päättänyt jatkaa Ruotsin
tavoin omalla, kelluvalla valuutalla, niin jokin mystinen näkymätön käsi olisi
alkanut hilaamaan Suomen korkotasoa ylös samaan aikaan, kun muun maailman
korkotaso jatkoi laskuaan 2000-luvulle tultaessa. Näin ei tietenkään olisi
tapahtunut. Korot määräytyvät Suomessa aivan samoin perustein kuin muissakin
kansantalouksissa.
Väite 2: Jäsenyys rahaliitossa on tuonut Suomen talouteen vakautta.
Totuus: Kun tarkastellaan Euroopan eri kansantalouksia, niin on vaikea löytää
korrelaatiota talouden vakauden ja valuutan nimen väliltä. Saksassa ja
Kreikassa on sama valuutta, mutta kovin erilainen taloudellinen vakaus. Sen
sijaan on helppo löytää korrelaatio harjoitetun talouspolitiikan ja talouden
vakauden väliltä.
Väite 3: Jos Suomi ei olisi eurossa, joutuisimme devalvoimaan markkaa aina
silloin tällöin.
Totuus: Tämäkin on usein esitetty väite, mutta se ei suinkaan tarkoita, että se
olisi totta. Ei sinne päinkään. Kuten jo edellä totesin, markka päästettiin
kellumaan 8.9.1992. Kelluvaa valuuttaa ei tarvitse eikä oikein voikaan
devalvoida. Sen arvo määräytyy enemmän tai vähemmän vapaasti
valuuttamarkkinoilla. Toki kelluvankin valuutan arvoon voidaan vaikuttaa
keskuspankin korkopolitiikalla ja valuuttainterventioilla, mutta niillä ei ole
mitään tekemistä menneestä maailmasta peräisin olevien devalvaatioiden kanssa.
Väite 4: Euron ansiosta valuuttaa ei tarvitse vaihtaa matkustettaessa toiseen
euro maahan.
Totuus: Tämä on totta niiden kohdalla, jotka tuntevat viehtymystä käteisen
valuutan kanssa pämläämiseen ulkomaanmatkoilla. Niin ei kuitenkaan ole pakko
tehdä.
Väite 5: Euron ansiosta Suomen inflaatio on matala.
Totuus: Tämä väite perustuu ilmeisesti sellaiseen ajatukseen, että kun kerran
joskus 70-luvulla on ollut korkea inflaatio, niin kyllähän se nytkin olisi...
Tämäkin on luonnollisesti täyttä pötyä. Ruotsissa on oma valuutta, ja Suomea
nopeampi talouskasvu. Kuitenkin siellä on alhaisempi inflaatio. Kelluvan markan
Suomessa 90-luvulla oli nykyistä selvästi alhaisempi inflaatio.
Totuus: Tämän väitteen puolesta ei ole esitetty vielä koskaan yhtäkään
taloustieteellisesti kestävää perustelua. Syyt, jotka aikoinaan nostivat korot
Suomessa pilviin, lakkasivat olemasta jo ennen kuin olimme liittyneet edes EU:n
jäseneksi, rahaliiton jäsenyydestä puhumattakaan. Kun järjettömästä vahvan
markan politiikasta ja markan ECU-kytköksestä irrottauduttiin lopullisesti
8.9.1992 ja päästettiin markka kellumaan, niin korot lähtivät laskemaan hurjaa
vauhtia. Sama tapahtui Ruotsissa samasta syystä. Neljä vuotta myöhemmin eli
loppuvuodesta 1996 tärkein markkinakorko, kolmen kuukauden Helibor, oli
romahtanut noin kolmen prosentin tasolle, mikä oli 90-luvun maailmassa erittäin
matala taso.
http://rahajatalous.files.wordpress.com/2011/01/helibor.png
On täysin absurdia väittää, että jos Suomi olisi päättänyt jatkaa Ruotsin
tavoin omalla, kelluvalla valuutalla, niin jokin mystinen näkymätön käsi olisi
alkanut hilaamaan Suomen korkotasoa ylös samaan aikaan, kun muun maailman
korkotaso jatkoi laskuaan 2000-luvulle tultaessa. Näin ei tietenkään olisi
tapahtunut. Korot määräytyvät Suomessa aivan samoin perustein kuin muissakin
kansantalouksissa.
Väite 2: Jäsenyys rahaliitossa on tuonut Suomen talouteen vakautta.
Totuus: Kun tarkastellaan Euroopan eri kansantalouksia, niin on vaikea löytää
korrelaatiota talouden vakauden ja valuutan nimen väliltä. Saksassa ja
Kreikassa on sama valuutta, mutta kovin erilainen taloudellinen vakaus. Sen
sijaan on helppo löytää korrelaatio harjoitetun talouspolitiikan ja talouden
vakauden väliltä.
Väite 3: Jos Suomi ei olisi eurossa, joutuisimme devalvoimaan markkaa aina
silloin tällöin.
Totuus: Tämäkin on usein esitetty väite, mutta se ei suinkaan tarkoita, että se
olisi totta. Ei sinne päinkään. Kuten jo edellä totesin, markka päästettiin
kellumaan 8.9.1992. Kelluvaa valuuttaa ei tarvitse eikä oikein voikaan
devalvoida. Sen arvo määräytyy enemmän tai vähemmän vapaasti
valuuttamarkkinoilla. Toki kelluvankin valuutan arvoon voidaan vaikuttaa
keskuspankin korkopolitiikalla ja valuuttainterventioilla, mutta niillä ei ole
mitään tekemistä menneestä maailmasta peräisin olevien devalvaatioiden kanssa.
Väite 4: Euron ansiosta valuuttaa ei tarvitse vaihtaa matkustettaessa toiseen
euro maahan.
Totuus: Tämä on totta niiden kohdalla, jotka tuntevat viehtymystä käteisen
valuutan kanssa pämläämiseen ulkomaanmatkoilla. Niin ei kuitenkaan ole pakko
tehdä.
Väite 5: Euron ansiosta Suomen inflaatio on matala.
Totuus: Tämä väite perustuu ilmeisesti sellaiseen ajatukseen, että kun kerran
joskus 70-luvulla on ollut korkea inflaatio, niin kyllähän se nytkin olisi...
Tämäkin on luonnollisesti täyttä pötyä. Ruotsissa on oma valuutta, ja Suomea
nopeampi talouskasvu. Kuitenkin siellä on alhaisempi inflaatio. Kelluvan markan
Suomessa 90-luvulla oli nykyistä selvästi alhaisempi inflaatio.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Väite 4: entäs yritykset ja heidän valuuttariskinsä kaupanteossa?
Lopeta jo tämä päteminen. Laita nettisivusi ja kirjasi kiinni ja lopeta.
Dollariinhan ne aina ennenkin sidottu ja kellutetaan välillä.
Ei tästä euromaiden velanotolla ja keskuspankkeihin velkaantumisella ole mitään tolkkua ja loppua, paitsi täydellinen romahdus.
"entäs yritykset ja heidän valuuttariskinsä kaupanteossa?"
Jos se olisi kovin suuri ongelma, kuulisimme siitä varmasti uutisia aina silloin tällöin.
Miksi minun pitäisi lopettaa? Onhan tämä palsta EU-keskustelua varten.
Ei se ole, kun ollaan Eurossa. Siksi et siitä kuule.
Silloin kun oltiin Markassa, siitä kyllä kuultiin...
-------------------
http://ipu.fi/tietoja-2/toinen-sivu/ipun-tavoiteohjelma-2011/
Eiköhän erota eu:sta ja hoideta omat asiamme.
Tuo lopetuspyyntö kumpuaa siitä että oikeat tiedot halutaan salata.
Katsokaa huomenna MOT siellä paljastetaan veropakolaisia,
joskin tiedot aiotaan salata,
Sveitsiin ja paratiiseihin mennyt ulkomailta tulevaa rahaa suoraa varmaan jo niin kauan kun muistan.
Jos Kevakin paikan tuntee, rahamme on turvassa, paitsi Kreikassa ja Kyprossa.
Onko KEVAlla turismia paratiisiin, entä Ilmarisella...
Luxenburg jossa sitä rahaa on Suomestakin.
Heliboriinko se dollarilaina olikin sidottu. Voi hemmetti. Miksei kukaan kertonut meille, että olisimme voineet maksaa todella pieniä korkoja...
Samaa pelleilyä ja itsekistä jatkat. Totuudesta ei tunnu olevan niin väliä, kunhan saat äänessä olla. :)
"Heliboriinko se dollarilaina olikin sidottu."
Ai ne oli dollarilainojen korkoja, joita euron kannattajat ovat kauhistelleet aina kun ovat puhuneet "markka-ajan" korkeista koroista?
Suomen valtion velat olivat pitkälti ulkomaan valuutassa. Oliko se sitten $, £ vai DM, oli suhteellisen yhdentekevää.
Sama päti myös asuntolainoihin. Ulkomaan valuutassa niitä otettiin. Syytä voit miettiä.
Sitä ei tarvitse kauaa miettiä. Ulkomainen lainaraha oli paljon kotimaista halvempaa. Kotimaisen lainarahan hinnan nostivat vahvan markan miehet taivaisiin korkealla peruskorolla.
Juuri niin. Ja sitten kun markka devalvoitiin, niin lainalle kävi ikävästi.
Onneksi nyt saa halvalla lainaa omassa valuutassa.
"Juuri niin. Ja sitten kun markka devalvoitiin, niin lainalle kävi ikävästi."
Niin kävi. Lainapääoma kasvoi yhdessä hetkessä hurjasti. Olisi ehkä kannattanut "devalvoida" (päästää lopullisesti kellumaan) jo 80-luvulla kun muustakin valuuttamarkkinoiden sääntelystä luovuttiin. Ei olisi tarvinnut ottaa koko valuuttalainaa.
"Onneksi nyt saa halvalla lainaa omassa valuutassa."
Ehkä kuitenkin ihanteellisin tilanne olisi sellainen, että lainaa saisi ja olisi aina saanut järkevään hintaan ihan aidosti omassa valuutassa. Tällainen ideaali olisi nähdäkseni saavutettu, jos markka olisi ymmärretty päästää kellumaan jo 80-luvun puolivälin jälkeen vaikka asteittain valuuttaputkea laajentamalla. Tietenkin olisi pitänyt pysyä EU:n ja euron ulkopuolella. Nyt meillä olisi terveempi talous, vähemmän yksityistä ja julkista velkaa ja parempi työllisyys ja kilpailukyky.
> Ehkä kuitenkin ihanteellisin tilanne olisi sellainen, että lainaa
> saisi ja olisi aina saanut järkevään hintaan ihan aidosti
> omassa valuutassa.
Tämä ei ole mahdollista, historiaan kun ei voi vaikuttaa. Mutta eikös ole hyvä, että nyt saa lainaa järkevään hintaan (noh, järjettömän halvalla, jos totta puhutaan) aidosti omassa valuutassa?
Lainaa oltaisiin joka tapauksessa tarvittu rutkasti lisää, jos elintason oltaisiin haluttu säilyvän. Tämä olisi tarkoittanut kovaa inflaatiota, jos laina olisi ollut markkoina. SP:n olisi pitänyt painaa rahaa reilusti. Tuontiin lainarahaa ei olisi voitu käyttää, se olisi johtanut herkästi hyperinflaatioon. Lopputuloksena Suomi olisi jakautunut tiukasti kahtia: vientialoilla on rahaa ja kovat palkankorotukset. Muu suomi tulee perässä hiljakseen.
Onneksi EU ja euro, niin kansa voi pääsääntöisesti hyvin. Jopa köyhimmät nykyään ovat 80-luvun keskituloisten asemassa. Ei voi moittia kansan rikastumista.
"Lainaa oltaisiin joka tapauksessa tarvittu rutkasti lisää, jos elintason oltaisiin haluttu säilyvän."
Ei sellaisen elintason kuulukaan säilyä, jota ei ole tuottavalla työllä ansaittu.
"Tämä olisi tarkoittanut kovaa inflaatiota, jos laina olisi ollut markkoina."
Mistä ihmeen lainasta ja inflaatiosta oikein höpiset? Onko muissa Pohjoismaissa kova inflaatio? Oliko kelluvan markan Suomessa kova inflaatio?
Miten ihmeessä muut pohjoismaat liittyvät tähän keskusteluun? Nyt kai puhuttiin Suomesta, jossa talouden fundamentit ovat ratkaisevan erilaiset kuin Ruotsissa, Norjasta puhumattakaan.
Kyllä, on totta, että Suomessa oltaisiin voitu luopua elintasosta vahvan oman valuutan hyväksi. Ainakin joksikin aikaa. Mitä iloa siitä sitten olisi ollut... Olisi köyhtynyt koko kansa tasapuolisesti? Tämä tuntuu todellakin olevan monen eurovastustajan agenda: "tärkeintä ei ole, että kaikilla menee hyvin, vaan ettei kellään mene paremmin kuin minulla."
"Miten ihmeessä muut pohjoismaat liittyvät tähän keskusteluun?"
Ne liittyvät siten, että ainakin Ruotsissa on ollut hyvin pitkään lähes identtiset korkokäppyrät Suomen kanssa. Muukin talouskehitys oli hyvin samantyyppistä aina vuoteen 2009 saakka. Sen jälkeen "fundamentit" lähtivät inhottavalla tavalla eriytymään.
"Kyllä, on totta, että Suomessa oltaisiin voitu luopua elintasosta vahvan oman valuutan hyväksi. Ainakin joksikin aikaa. Mitä iloa siitä sitten olisi ollut..."
Tämä meni minulta yli hilseen. Jos meillä olisi kelluva markka, niin sehän olisi vahva vain siinä tapauksessa, että taloutemme olisi hyvin kilpailukykyinen ja elintasomme olisi oikeasti korkea.
En siis mitenkään ymmärrä, että missä vaiheessa olisimme lakanneet pärjäämästä kelluvalla markalla. Sillähän se lamakin selätettiin hyvin pitkälti.
> Muukin talouskehitys oli [Ruotsissa] hyvin samantyyppistä
> aina vuoteen 2009 saakka.
Millainen ilmasto teidän planeetallanne on?
Tämän samantyyppisen talouskehityksen takiako suomalaiset lähtivät ruotsiin töihin niin 60- kuin 80-luvuillakin massiivisina muuttoina? Tämän samantyyppisen talouskehityksen takiako Suomalaiset firmat ovat pitkälti ruotsalaisomisteisia?
Ennen kuin ehdit viedä tämän keskustelun 1800-luvulle, minä palautan sen tylysti alkuperäiseen aiheeseen. Alkuperäinen aihe tässä viestiketjussa ovat euron kannattajien useimmin esittämät väitteet euron hyödyistä Suomelle. Olen esittänyt tässä aloituksessa omat vastaväitteeni niihin. Sen sijaan että alamme saivartelemaan Suomen ja Ruotsin vuosikymmenten takaisesta talouskehityksen eroista, pyydän sinua kertomaan, missä kohden aloituksessa esittämäni vastaväitteet ovat totuuden vastaisia.
Yhtä noista vastaväitteistäni yritit lähteä opponoimaan, mutta metsäänhän siinäkin mentiin kuten jokainen lukija voi huomata.
Minä väitin, että Suomen ja Ruotsin talouden fundamentit ovat merkittävästi erilaisia. Sinä implikoit, että koska talouskehityksemme oli jossain vaiheessa samanlaista, niin fundamenteissakaan ei varmaan eroa ole.
Noh, talouskehityksemme ei ole ollut samanlaista kuin hyvin lyhyen ajan historiassa ja fundamenttien kannalta se 1800-luku on itse asiassa hyvin merkittävää aikaa.
Mutta se on kyllä havaittu, että eurovastustajilla harvoin on historiallista perspektiiviä edes markka-aikaan asti. Tai jos onkin, niin korkeintaan 90-lukuun, joka oli sentään melkein yhtä hyvää aikaa kuin 2000-luku... :)
Jos välttämättä haluat, niin voin kumota neloskohtasi helposti: markka-aikaan jos maksoit suomalaisella luottokortilla ulkomaan ravintolassa *vaihdot rahaa*. Kurssi toki visalla oli yleensä hyvä, mutta rahanvaihtoon sinä tuossa silti sorruit. Ja päivän kurssista riippui, miten edullista ruoka oli (nykyään onneksi Suomessakin hintataso on tippunut lähelle eurooppalaista normia).
Taidat jo toivoa, että tämä viestiketju poistuisi pian näkyvistä? ;)
Ole näkynyt yhtään kunnollista laskelmaa ,että eu ja euro on ollut Suomen kannalta hyvä diili. Pressalla olisi ollut hyvä tilaisuus Taloussanoma lehden haastattelussa osoittaa,että näin on,mutta sen sijaa tyytyi puhumaan totuudenvastaista puppua.
Toisaalta ei ole näkynyt yhtään laskelmaa, että se olisi ollut huonokaan diili.
Ainut mitä tiedetään, on miten euroaikana on mennyt verrattuna aiempaan aikaan. Hyvin on mennyt.
Mikä on mennyt paremmin euroaikana verrattuna aiempaan aikaan? Saksalla menee oikein hyvin ,entä muilla?
"Toisaalta ei ole näkynyt yhtään laskelmaa, että se olisi ollut huonokaan diili."
Minäkään en nähnyt 70-luvulla laskelmia, joiden mukaan YYA-sopimus olisi ollut huono diili.
Eikä 90-luvun puoliväliin mennessä eikä oltu nähty vielä laskelmaa, että vahvan markan politiikka olisi ollut huono diili
"Ainut mitä tiedetään, on miten euroaikana on mennyt verrattuna aiempaan aikaan. Hyvin on mennyt."
Vuoteen 2009 asti tosiaan näytti menevän hyvin. Kreikkakin sai halpaa lainaa. Ja sitä myös otettiin. Sen jälkeen Suomen ja Ruotsin talouskehitys eriytyi ikävällä tavalla toisistaan. Miksiköhän?
YYA-sopimus oli hyvä diili, näin jälkikäteen ajateltuna.
Vahvan markan politiikka oli hyvä diili osan aikaa. Mutta kestämätön pitkällä tähtäimellä.
Euro on ollut hyvä diili. Tässä on jo 15 vuoden kokemus siitä ja Suomella menee paremmin kuin koskaan historiassa (siis ennen euroaikaa)...
Mittareilla ,työllisyys,velka ?
Ostovoima, elintaso, koulutustaso, elinaikaodottama. Jopa valtionelka, olennaisilta osiltaan (korkomenot).
Voisi toki mennä paremminkin. Mutta hemmetin hyvin menee.
"Euro on ollut hyvä diili. Tässä on jo 15 vuoden kokemus siitä ja Suomella menee paremmin kuin koskaan historiassa (siis ennen euroaikaa)..."
Millä perusteella euro on parempi diili kuin jos olisimme jatkaneet kelluvalla markalla? Olisiko se ollut Ruotsillekin parempi diili? Jos se on niin hyvä diili, niin miksi yksikään euron ulkopuolella oleva läntisen Euroopan maa eikä edes Puola ja Tshekki pyri sisään euro alueeseen?
"Ostovoima, elintaso, koulutustaso, elinaikaodottama. Jopa valtionelka, olennaisilta osiltaan (korkomenot)."
Mitähän tekemistä esim. elinaikaodottamalla on valuutan nimen kanssa? Ja elintaso. Sitähän ylläpidetään velkarahalla. On pidetty jo vuodesta 2009. Ja mistä tiedät, että valtionvelan korkomenot olisivat markka-Suomessa korkeammat? Sitä velkaa olisi sitäpaitsi hirmuisen paljon vähemmän. Ei olisi näet talous romahtanut 2009 kuten se teki.
Viimeksi Suomella on mennyt näin huonosti sisällissodan aikaan ja 1860-luvun nälkävuosina.
Tuo kertonee paljon sinusta. Ei Suomesta.
Suomi on ollut lamassa yhtäkehtoisesti jo 7 vuotta. Velkaa ei ole ikinä ollut näin paljoa. Et löydä vastaavaa Suomen historiasta.
Mutta silti suomalaisilla menee hyvin. Ostovoima on kova. Jopa työttömillä menee nyt paremmin kuin monilla palkansaajilla vain 30 vuotta sitten. Joissa ja järvissä voi uida ilman että tarvitsee pelätä henkensä puolesta ja jos ei ole mitään tekemistä, ainakin voi katsoa telkkaria ja juoda kaljaa.
Kylläpäs on paksua, voi oikein kokeilla. Hyvä ostovoima, kissanviikset. Todella hyvin menee. "rotta" se vaan jaksaa suoltaa EU propagandaansa, nimimerkin veroisesti
Palkat ovat nousseet tällä vuosituhannella aika reilusti. Samalla inflaatio on ollut erittäinkin maltillista. Tämä tarkoittaa että ostovoima on kasvanut.
Siinä palkkojen kehitystä: http://www.findikaattori.fi/fi/13
Joo, Esson Baarin Jaskalla ei ole työttömyyskorvaus noussut ihan yhtä nopeasti. Siitä ei voi yleistää koko maan tilannetta. Pitää katsoa tilastoja.
Eikös ne palkat ole nousseet vähän liiankin paljon tuottavuuteen nähden? Julkisella puolella on pantu suorastaan ranttaliksi euro aikana. Julkinen sektori on siis euro aikana kasvattanut henkilöstönsä määrää, mutta vielä aivan erityisesti palkkasummaa. Onko tällainen tervettä kehitystä?
No, jos EK:n uutisointiin on uskomista, niin kyllähän meillä palkat ovat turhan kovat. Toisaalta, jos kysyy neuvottelupöydän toiselta puolelta, niin kotimaisen kysynnän turvaamiseksikin palkat onkin syytä pitää korkealla.
Meillä ongelma on lähinnä korkea verotus ja tehoton julkishallinto. Kumpikin asioita, joihin paras toivo parannuksesta on tulossa EU:n suunnalta.
Julkisen sektorin palkkasumma on kyllä kasvanut huomattavasti euroaikana, mutta tämä ei johdu eurosta, vaan täysin käsittämättömistä kohdennetuista palkankorotuksista, jotka tietysti näyttivät suuntaa muulle julkishallinnolle. Sinänsä on toki oikein, että esimerkiksi sairaanhoitajien palkkaa aikoinaan korotettiin lähestulkoon inhimilliselle tasolle, mutta perustelu oli väärä ja samalla korotettiin tästä syystä monen vääränkin alan palkkoja...
Julkisen sektorin ongelmat ovat moninaisia, mutta vaikea niitä on euron syyksi laittaa. Mitä EU:hun tulee, sen julkinen sektori on suorastaan pieni.
Talous ei toimi niin sellaista palkkatasoa tai verotusta ei olekkaan mikä olisi sopiva. Suomen talous on umpikujassa ja pää syy siihen on euro,joka ei tue meidän talouden suorituskykyä.
Saksalainen Die Welt-lehti kirjoitti EKP:n johdossa olevasta hajaannuksesta,että mikäli EKP ei tee mitään ,niin jossain euroa käyttävässä maassa tapahtuu poliitinen murros. Tuo murros tappaa euron ja mahdollisesti jopa koko EU:n. Saksa on varautunut euron tuhoon ,mutta entä me muut.
"Meillä ongelma on lähinnä korkea verotus ja tehoton julkishallinto."
Totta. Nuokin ovat ongelma.
"Kumpikin asioita, joihin paras toivo parannuksesta on tulossa EU:n suunnalta."
Tämä ei sitten ole edes huonoa huumoria.
"Julkisen sektorin palkkasumma on kyllä kasvanut huomattavasti euroaikana, mutta tämä ei johdu eurosta, vaan täysin käsittämättömistä kohdennetuista palkankorotuksista, jotka tietysti näyttivät suuntaa muulle julkishallinnolle."
Siis että kun euro aikan tehdään typeryyksiä, niin ne eivät ole euron syytä, mutta kun markka-aikana tehtiin typeryyksiä kuten vaikkapa hurjat palkankorotukset erityisesti 70-luvulla, niin ne ovatkin sitten aina markan syytä. "Muistatteko miten markka-aikana..." on usein kuultu lause euron kannattajan suusta.
Oliko siis julkisen sektorin euro aikainen lihominen euron syytä? Epäsuorasti se taisi hieman olla. Euro nimittäin loi pelko pois-mentaliteetin sekä kansan että eliitin pääkoppaan. Oma valuutta ja pieni pelko korkojen noususta olisi kummasti hillinnyt 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nähtyä porsastelua. Kreikassahan homma lähti ihan lapasesta, mutta kyllä meilläkin.
Niin, kun pelkoa ei enää ollut niin päätettiin porsailla Eurossa ja päätettiin että voitot yksityistetään ja tappiot sosialisoidaan EU:n sisällä.
Jos Suomi ei olisi nyt EU:ssa niin se vuolisi kultaa!Venäjän kauppa tekisi miljardi tiliä mutta ei voi kun Jenkit ohjaileeEU:ta.Hyvä kokoomus!